Tutkijana ja data-asiantuntijana Lontoossa – vierailu UCL:ssä | Researcher and Data Specialist in London – Visiting UCL

(Please, scroll down to read in English.)

Sain viettää kaksi upeaa viikkoa University College Londonin (UCL) Knowledge Lab -yksikön vieraana kesäkuussa 2025. Matkassani yhdistyi tutkijavierailu väitöskirjatutkijana ja kirjastotyön puitteissa tutustuminen UCL:n kirjaston Datatukeen. Osan matkakuluista kattoi Erasmus+ -henkilökuntavaihto. Elämää ja kulttuuria täynnä olevassa Lontoossa olisi riittänyt nähtävää ja koettavaa loputtomasti.

Teen tietoasiantuntijatyöni ohella väitöskirjaa Jyväskylän yliopistoon. Opintojen loppumetreillä minulle avautui tilaisuus tehdä tutkijavierailu Lontooseen UCL Knowledge Lab -yksikköön. Se on monitieteinen tutkimuskeskus, jossa tutkitaan, miten ihmiset elävät ja oppivat teknologian ja median kanssa.

Kuva Knowledge Lab sisäänkäynnistä, taustalla rakennusten reunustama katu.  |  Entrance to the Knowledge Lab, with a street lined by buildings in the background.
UCL Knowledge Labin sisäänkäynti. | UCL Knowledge Lab entrance.

UCL on monitieteinen yliopisto kuten UEF:kin, mutta 18 000 työntekijän ja 51 000 opiskelijan yliopistona kokoluokaltaan isompi. Kansainvälisyys näkyi vahvasti niin UCL:ssä kuin Lontoossa yleisesti. Yksi suomalainen lisää solahti luontevasti joukkoon mukaan. UCL:n kampus ulottuu laajalle alueelle Lontoossa. Esimerkiksi kirjastotiloja ja kokoelmia on 17 eri rakennuksessa.

Minut otettiin Knowledge Labissä lämpimästi vastaan. Sain tavata useita tutkijoita ja tutustua siellä tehtävään kiinnostavaan tutkimukseen. Olimme ennen matkaani valmistelleet yhteistyötä professori Allison Littlejohnin, tutkijatohtori Francisco Durán del Fierron ja vanhempi tutkija Eileen Kennedyn kanssa. Yhdessä tutkimme tutkimusdatan jakamiseen liittyviä esteitä jatkona UCL:n FAIR data accelerator -projektille, jossa tarkasteltiin miten digitaaliset tutkimusinfrastruktuurit muuttavat tähtitieteilijöiden työtä ja millaisia sosiaalisia ja kulttuurisia esteitä liittyy tutkimusdatan jakamiseen. Meidän tavoitteemme on jatkaa teeman parissa ja tutkia millaisia jakamisen esteitä liittyy erityisesti laadullisiin aineistoihin ja ihmisiltä kerättyyn dataan. Keräsin haastatteluaineistoa tutkijoilta ja datatuen asiantuntijoilta. Odotan innolla, että saan aineiston analysoitua ja saamme julkaistua tästä tutkimustuloksia – lisää siis luvassa!

Vierailuni aikana pääsin tutustumaan UCL:n kirjastoon ja erityisesti avoimeen tieteeseen ja tutkimusdataan liittyvään työhön siellä. Sain kuulla UCL Datatuesta, ja minä vuorostani kerroin UEF Datatuesta. Oli hauskaa huomata, miten samanlaista datatuen työ ja sen organisointi on yliopistojen kokoerosta huolimatta. Kehitämme yliopiston datapolitiikkaa ja ohjeistuksia, neuvomme ja koulutamme tutkimusaineistojen hallinnassa sekä aineistonhallintasuunnitelmien tekemisessä toimien tiiminä yhden palveluosoitteen kautta. Kävimme antoisaa vertaiskeskustelua, jossa todettiin usein: ”Meilläkin on noin”, mutta saimme myös uusia ideoita toistemme kokemuksista ja materiaaleista.

Pääsin myös osallistumaan Open Science Festival -tapahtumaan. Osallistuin sessioon, jossa tutkijat pohtivat laadullisen tutkimuksen suhdetta toistettavuuteen ja avoimuuteen. Laadullisessa tutkimuksessa toistettavuus ei ole useinkaan mahdollista tai tavoiteltavaa – sen sijaan tavoitteena on läpinäkyvyys. Myöskään laadullisen tutkimusdatan jakaminen avoimesti ei ole aina mahdollista, esimerkiksi tutkittavien suojaamiseksi. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan kuitenkin toteuttaa esimerkiksi kuvaamalla tutkimusprosessia mahdollisimman hyvin. Toinen minua kiinnostanut sessio käsitteli henkilötietoa sisältävän tutkimusdatan avaamisen haasteita. Aineisto voidaan anonymisoida eli poistaa siitä henkilötiedot, jolloin sitä voidaan jakaa helpommin. Kaikkia aineistoja ei kuitenkaan ole mahdollista anonymisoida – tai kannattavaa, jos anonymisointi vähentää aineiston uudelleenkäytön arvoa – vaan on löydettävä muita keinoja jakaa tällaista aineistoa, esimerkiksi luvanvaraisesti toisten tutkijoiden jatkokäytettäväksi. Siihen liittyvissä käytännöissä on kuitenkin vielä paljon kehitettävää.

Vierailu UCL:ssä oli inspiroiva ja antoisa kokemus, joka vahvisti kiinnostustani laadullisten ja henkilötietoa sisältävien aineistojen jatkokäytön kysymyksiin. Aion jatkaa näiden teemojen parissa sekä tietoasiantuntijana UEF:n Datatuessa että tutkijana. Jos aihe kiinnostaa sinuakin, ota yhteyttä – pohditaan yhdessä, miten voisimme kehittää vastauksia avoimiin kysymyksiin!

Kolme ihmistä seisomassa  | Three people standing.
Francisco Durán del Fierro, Anne Karhapää & Allison Littlejohn.


I had the opportunity to spend two wonderful weeks in June 2025 as a guest at the University College London (UCL), hosted by the Knowledge Lab. My trip combined a research stay as a doctoral researcher and, through my library work, a visit to UCL Library’s Research Data Support services. Part of my travel expenses were covered by the Erasmus+ staff exchange programme. London, full of life and culture, offered endless things to see and experience.

Alongside my work as an information specialist, I am completing my doctoral studies at the University of Jyväskylä. Nearing the end of my studies, I had the chance to visit UCL Knowledge Lab – a multidisciplinary research centre that explores how people live and learn with technology and media.

UCL is a multidisciplinary university, much like the University of Eastern Finland (UEF), but significantly larger, with 18,000 staff and 51,000 students. The international atmosphere was strongly present both at UCL and in London more broadly. One more Finn blended in quite naturally. UCL’s campus spans a wide area of London, with library sites and collections in 17 different buildings across campus.

At the Knowledge Lab, I was warmly welcomed and had the chance to meet several researchers and learn about the fascinating work being done there. Prior to my visit, we had prepared a collaboration with Professor Allison Littlejohn, Research Fellow Francisco Durán del Fierro, and Professorial Research Fellow Eileen Kennedy. Together, we are investigating barriers to sharing research data, building on UCL’s FAIR Data Accelerator project, which examined how digital research infrastructures are transforming the work of astronomers and what kinds of social and cultural barriers relate to their data sharing. Our aim is to continue exploring this theme, focusing especially on the challenges of sharing qualitative data and data collected from human participants. I conducted interviews with researchers and data support specialists. I’m looking forward to analysing the data and publishing our results – more to come!

During my visit, I had the opportunity to visit UCL Library and learn more about their work in open science and research data management. I was given a presentation on UCL’s Research Data Support, and in turn, I shared insights about UEF’s data support services. It was interesting to see how similar our work and its organisation are, despite the differences in university size. We develop data policies and guidelines, advise and train researchers in data management and writing data management plans, and operate as a team through one service address. We had fruitful peer discussions, often noting: “We do that too,” while also gaining new ideas from each other’s experiences and materials.

I also participated in the Open Science Festival, joining a session where researchers discussed the relationship between qualitative research, reproducibility, and openness. In qualitative research, reproducibility is often neither possible nor desirable – instead, the goal is transparency. Sharing qualitative research data openly is not always feasible, for example, duo to the need to protect participants. However, transparency and openness can be achieved by thoroughly describing the research process. Another session I found particularly interesting addressed the challenges of sharing research data containing personal information. Data can be anonymised to facilitate sharing, which means that all personal information is removed, but not all datasets can – or should – be anonymised, especially if it reduces their value for reuse. In such cases, alternative methods must be found, such as sharing data under controlled access for reuse by other researchers. These practices still require significant development.

My visit to UCL was an inspiring and rewarding experience that deepened my interest to addressing the challenges of reusing qualitative data and data containing personal information. I plan to continue working on these themes both as an information specialist at UEF’s Research Data Support and as a researcher. If you’re interested in this topic too, feel free to get in touch – let’s explore how we can develop answers to these open questions together!


Anne Karhapää, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services