ITK 2017 – Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa

ITK eli Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin 5.-7.4.2017 tuttuun tapaan Hämeenlinnan Aulangolla. ITK on Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma, ja se kokoaa vuosittain yhteen noin 2000 opettajaa, rehtoria, opetusteknologian asiantuntijaa, tutkijaa, päättäjää, opiskelijaa ja muita asiasta kiinnostuneita.

Osallistuin konferenssiin sekä päätoimisen kirjastotyöni näkökulmasta että sivutoimisen opetustyöni näkökulmasta. Opetustyöhöni liittyen minulla oli konferenssissa oma esitys posterina sekä Chat&foto esityksenä. Matkakertomukseni ja linkit esityksiin löytyvät myös tiivistettynä visuaaliseen Adobe Spark esitykseen.

Kirjastotyön näkökulmasta tarjolla oli monia mielenkiintoisia esityksiä. TIEKEn eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n järjestämässä työpajassa Miten koulutus vastaa työn muutokseen? pohdittiin digitalisaation tuomia muutoksia opetuksessa ja työssä. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin:

1. Työyhteisö- ja työkykytaidot, opettajuuden ”uberisaatio”
2. Coachaaminen, palautteen antaminen, opiskelijan vahvuusalueiden tukeminen
3. Tiedon jäsentäminen

Tietoon liittyvä osaaminen nähtiin yhdeksi tulevaisuuden mahdollisuudeksi, ja oppiminen löydetyn tiedon tulkintana, jäsentämisenä sekä oikeana lähdekritiikkinä ja tiedon oikeellisuuden arviointina. Tarvitaan siis taitoa ohjata opiskelijaa määrittämään ja arvioimaan tietoa, jäsentämään ja tulkitsemaan sitä. Katri Tanni ITK-ajatuspaja: Eikö digitaidoilla ole merkitystä?

TIEKE:n työpajan keynote-puheenvuoro Sami M. Leppänen, Kone Oyj johdatti pohtimaan työelämässä tarvittavia taitoja, ja miten koulutus niitä kehittää.

Tietotyö netissä: haastetaanko lukiolaisia riittävästi? -esityksessä Eero Sormunen (Tampereen yliopisto), Miika Marttunen, Timo Salminen (Jyväskylän yliopisto) Minna Lakkala, Liisa Ilomäki (Helsingin yliopisto) esittelivät kolmen yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tuloksia lukiolaisten argumentatiivisista nettilukutaidoista ja niiden yhteyksistä lukiolaisten tietokäsityksiin ja arkielämän tietokäytäntöihin. Nettilukutaitoa käsittelevät tulokset osoittavat, että lukiolaiset osasivat kyseenalaistaa heille annettujen nettilähteiden uskottavuutta, mutta vain harvat osasivat perustella kriittisen arvionsa hyvin. Blogitekstin kriittinen arviointi onnistui lukiolaisilta hieman paremmin kuin videon. Keskustelussa nousi esiin se, että multimodaalisten tekstien lukutaitoon pitäisi panostaa enemmän koulussa. Pedagogisten käytäntöjen tutkimuksen tuloksien perusteella lukion tietotehtäviin kaivataan lisää haasteellisuutta, omakohtaisuutta ja yhteisöllisyyttä.  Monella opettajalla on edellytykset tukea oppilaita oppimaan nettiajan tietotyötaitoja, mutta opetukseen tarvitaan lisää yhteistyötä opettajien kesksen. Tutkimushankkeen kotisivulta saa lisää tietoa.

Liisa Ilomäki ja Eero Sormunen aloittamassa esitystä.

Augmented reality (AR) ja virtual reality (VR) eli lisätty ja virtuaalinen todellisuus olivat yksi näkyvä teema ITK konferenssissa ja sisältönä monessa esityksessä. Myös Itä-Suomen yliopiston Sm4rtLab – laajennetun todellisuuden etäohjattava fotoniikan laboratorio oli esillä.

Kirjastomaailmaankin lisätty ja virtuaalinen todellisuus tekevät tuloaan. Tiedonhaun pelillistäminen lisätyn todellisuuden avulla -esityksessä Marko Akkanen ja Janne Seppänen kertoivat Lahden kaupungin kirjaston ja Lahden ammattikorkeakoulun kehittämän pelisovelluksen käytöstä tiedonhaun opetuksessa. Lisätyn todellisuuden avulla pelillistämällä tiedonhakuun saadaan uusia yhteisiä kokemuksia, lisää motivaatiota ja rastisuunnistuksella samalla liikuntaa. Lue lisää.

Ohjelmassa oli runsaasti mielenkiintoista tarjontaa ja ITK-ilmapiiri on innostava. Tunnelmaa, kokemuksia ja esityksiä löytyy lisää sosiaalisesta mediasta tunnisteella #itk2017.

Anne Karhapää
tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut