GraspOS-hankkeen UEFin pilottitutkimuksessa tarkastelimme tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta | Examining the interaction between science and society in the UEF pilot study of the GraspOS project

(Please, scroll down to read in English.)

EU Horizon -rahoitteisessa GraspOS (Next Generation Research Assessment to Promote Open Science) -hankkeessa kahdeksantoista eurooppalaista tutkimuksen, tutkimushallinnon ja tutkimusrahoituksen organisaatiota kehittivät vuosina 2023–2025 tutkimusinfrastruktuuria, joka tukee vastuullista tutkimuksen arviointia ja avoimen tieteen käytäntöjä. Hanke arvioi, kehitti ja rakensi infrastruktuuria uuden sukupolven tutkimusmetriikoille ja indikaattoreille tuottamalla dataa, työkaluja, palveluita ja ohjeistusta muun muassa Euroopan avoimen tieteen pilvipalveluekosysteemin (European Open Science Cloud) laajentamiseksi ja seurantapalveluiden parantamiseksi.

Suomesta GraspOS-hankkeeseen osallistuivat hankepartnereina Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) sekä CSC:n alaisena affiliaattina Itä-Suomen yliopisto (UEF). UEF toimi yhtenä hankkeen yhdeksästä pilottiorganisaatiosta ja edusti tutkimusinfrastruktuurityössä yliopiston tutkimusta tekevän organisaation näkökulmaa. Toteutimme osana hanketoimintaa myös UEFin pilottitutkimuksen, jossa arvioimme ja kehitimme uusia menetelmiä vastuulliseen tutkimuksen arviointiin ja avoimen tieteen seurantaan.

UEF-kehittämistyössä analysoimme tutkimusaktiviteetteja

UEFin pilotissamme tavoitteenamme oli löytää innovatiivisia tapoja edistää avointa tiedettä. Analysoimme ja arvioimme vähemmän käytettyjä avoimen tieteen indikaattoreita. Tutkimme mahdollisuuksia käyttää uusia indikaattoreita yliopiston vaikuttavuuden, tutkimuksen ja avoimen tieteen arvioinnissa ja tietojohtamisessa. Erityisesti tarkastelimme avoimen julkaisemisen ja avoimen toimintakulttuurin indikaattoreita.

Selvitimme, miten vähemmän käytettyjä julkaisujen indikaattoreita, kuten kotimaisia, monikielisiä ja/tai suurelle yleisölle suunnattuja yleistajuisia julkaisuja, voitaisiin hyödyntää tutkimuksen avoimuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurannassa. Samalla kartoitimme, mitä ja miten vertaisarviointia, asiantuntijatehtäviä, kansalaistiedeprojekteja ja muita tutkimusaktiviteetteja voitaisiin hyödyntää yliopiston avoimen tieteen ja toimintakulttuurin seurannassa.

Tutkimuksen ja avoimen tieteen arvioinnissa laajasti käytetyt julkaisumäärät ja viittausluvut ovat pitkälti tieteellisen yhteisön sisäisiä mittareita, kun taas vähemmän käytetyt tutkimustoiminnan indikaattorit voisivat tuoda esiin tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden potentiaalia. Avoimuus ja yleistajuistaminen edistävät tieteellisen tiedon käyttöä koulutuksen eri tasoilla, elinkeinoelämässä, viranomaistoiminnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. Pilottitutkimuksessamme käytimme UEFin tutkimustietojärjestelmää UEF-CRISiä esimerkkinä siitä, miten CRIS-dataa voitaisiin hyödyntää uudella tavalla ja millaista uutta dataa voitaisiin tulevaisuudessa kerätä, käyttää ja kehittää. Lue tarkemmin englanninkielisestä haastattelusta.

Vuonna 2023 sukelsimme yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta kertovaan dataan

Työ pilottitutkimuksemme parissa käynnistyi konkreettisesti elokuussa 2023. Saimme TSV:ltä suomalaisten yliopistojen julkaisuaktiviteetteja vuosilta 2020–2022 sisältäneen tiedoston, joka oli koottu kansallisesta VIRTA-tietovarannosta ja muokattu TSV:n tutkimustarpeisiin. Tutkimme tiedostoa SPSS-ohjelmalla saadaksemme kuvan sen sisällöstä ja käyttömahdollisuuksista pilotissamme. Alkuvaiheen kokeiluissa tuotimme listauksia ja ristiintaulukointeja UEFin sekä muiden suomalaisten yliopistojen julkaisutoiminnasta.

Pilottimme keskeisenä tavoitteena oli kehittää avoimen tieteen arviointimenetelmiä UEFin tapausesimerkin pohjalta. Monissa tutkimuksissa on todettu perinteisten lähdeviittausten laskemiseen perustuvien bibliometristen indikaattoreiden olevan riittämättömiä ja usein väärinkäytettyjä vastuullisessa arvioinnissa. Mietimme, mitä uutta voisimme kehittää täydentämään perinteistä metriikkaa kestoltaan ja resursseiltaan rajallisessa pilottitutkimuksessamme.

Yliopistolaki 558/2009 edellyttää yliopistoilta yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Yliopistojen tulee myös edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Nostimme pilottitutkimuksemme keskipisteeksi avoimen tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Otimme VIRTA-datan lisäksi tarkasteluun UEF-CRISin. Sieltä löysimme sisältöä, jota ei kerätä kansalliseen VIRTAan eikä Tiedejatutkimus.fi-portaaliin, mutta jolla voisi olla merkitystä avoimen tieteen yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa.

Kyseessä ovat monien tutkijoiden toteuttamat tiedeyhteisön ulkopuoliset yhteiskunnalliset aktiviteetit. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yleisö- ja asiantuntijaluennot, mediaesiintymiset, tieteen popularisointi ja kansalaistiedeprojektit. Yliopistolain ohjeistuksesta huolimatta ei aktiviteetteja tällä hetkellä virallisesti huomioida yliopiston tuloksellisuuden arvioinnissa. Tästä syystä niitä ei tallenneta systemaattisesti tutkimustietojärjestelmiin eikä myöskään viedä kansallisiin tietojärjestelmiin.

Pohdimme, voisimmeko nostaa aktiviteettien painoarvoa kehittämällä niille helposti laskettavan indikaattorin. Otimme mukaan tarkasteluun myös VIRTA-tiedostosta löytämämme yleistajuiset ja ammatilliset julkaisut, jotka tavoittavat laajasti tiedeyhteisön ulkopuolisia lukijoita. Toisistaan poikkeavien aineistotyyppien ottaminen mukaan johti ajatukseen hybridi-indikaattorista. Se kuvaa omalta osaltaan, miten tutkimus ja tutkijat näkyvät ja toivottavasti myös vuorovaikuttavat yhteiskunnassa. Ajatuksemme oli, että hybridi-indikaattori voisi jatkossa olla yksi osanen tutkimustoiminnan vastuullista arviointia.

Vuonna 2024 kehitimme hybridi-indikaattorimallin

UEFin pilottitutkimuksessa vuoden 2024 hanketyössä keskityimme indikaattorimallin kehittämiseen. Työ alkoi selvittämällä UEF-CRISiin tallennettujen tutkimusaktiviteettien ja VIRTA-palveluun vietyjen yleistajuisten ja ammatillisten julkaisujen metadatojen sopivuutta uuden indikaattorin kehittämisen tausta-aineistoiksi.

• Millaisen yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta kertovan tarinan aineistot voivat tarjota?
• Millaisella tasolla aineistoja on järkevää tarkastella?
• Entä miten mahdolliset virhetulkinnat voidaan estää?

Meidän tuli huomioida, että tutkimusaktiviteettien tallentaminen CRISiin ei ole vakiintunut käytäntö, eikä käytössämme oleva aineisto siksi vastaa todellista, oikeassa elämässä toteutuneiden yhteiskunnallisten aktiviteettien määrää.

Indikaattorin osalta työpöydällemme tuli myös vaikuttavuuden mittaamisen problematiikka. Lannistumisen sijaan innostuimmekin pohtimaan huolella mahdollisuuksiamme kehittää vaikuttavuuden saavuttamista kuvaavia indikaattoreita. On todettu, että tietyt vuorovaikutustapahtumat edeltävät vaikuttavuuden saavuttamista (SIAMPI-projekti). Koska UEF-CRIS- ja VIRTA-aineistoihin on tallennettu vuorovaikutustapahtumia, meidän voisi olla vaikuttavuuden tutkimisen sijaan luontevampaa keskittyä vuorovaikukseen. Tallennettuja vuorovaikutustapahtumia on mahdollista laskea yhteen ja numeerisista arvoista edelleen lasketut vuorovaikutusyritysten tasot sopivat yhteiskunnallista vuorovaikutusta kuvaaviksi indikaattoreiksi.  

Indikaattorin kehittämisen tulokset voidaan lopulta jakaa kolmeen kokonaisuuteen:

1. Indikaattoreiden rakentamista ohjaava teoria ja kaavio
2. Toistettavissa oleva ja skaalautuva indikaattoreiden laskentamenetelmä
3. Esimerkinomaisia, havainnollistavia tuloksia (aineiston rajoitteet)

Koska GraspOS-hankkeessa tehtävänämme oli myös pilotoida muun muassa olemassa olevia EOSC-palveluita, testasimme indikaattorimalliamme myös OpenAIRE Graphin ja OpenAIRE Exploren UEFin aineistolla. Kansainväliset aineistot voisivat jatkossa sopia täydentämään indikaattorimalliamme, kunhan aineistoista tunnistetaan riittävästi yhdistämisessä tarvittavia tekijöitä ja sisällöt sopivat yhteen yhteiskunnallisten aktiviteettiemme merkeissä. Näistä tuloksista raportoimme suoraan hankkeen toteuttajille.

Vuonna 2025 haastattelimme yliopiston johtoa ja viestimme hybridi-indikaattorimallista

Vuosi 2025 käynnistyi haastattelukierroksella. Haastattelimme yliopistomme johtoa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, yhteiskunnallisista aktiviteeteista, tutkimuksen arvioinnista ja avoimesta tieteestä. Haastateltavien rekrytointi onnistui yli odotustemme: saimme haastateltaviksemme kaikki yliopiston ja tiedekunnan johdon keskeiset edustajat, jotka olimme toivoneet tavoittavamme. Tämä osoitti, että GraspOS-projektin ja pilottitutkimuksemme teemat ovat sekä ajankohtaisia että merkityksellisiä yliopiston johdolle.

Totesimme yhdessä, että teemamme on tärkeä kaikilla tieteenaloilla; saimme itsekin muokata oletustamme siitä, että yhteiskunnalliset aktiviteetit olisivat humanistisille aloille merkityksellisempiä kuin luonnontieteiden aloille. Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan nähtiin tärkeänä kaikilla aloilla. Johtajien haastattelut eivät ainoastaan tuottaneet arvokasta tietoa pilottitutkimustamme varten, vaan tarjosivat myös erinomaisen tilaisuuden tiedottaa yliopiston johtoa GraspOS-hankkeessa tehdystä kehittämistyöstä. Monet kiitokset kaikille haastatelluille antoisista keskusteluista!

Hankkeen loppupuolella keskeisenä hanketehtävänä näyttäytyi pilottihankkeemme löydösten esittäminen niin GraspOS-hankkeen raportoinnissa kuin kotimaisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja konferensseissa.

• Kokeilimme aiheen kiinnostavuutta jo Reykjavikissa vuonna 2024 järjestetyssä NWB2024 (Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy) -konferessissa, jossa esittelimme hybridi-indikaattorimallin rakentamista posteriesityksessämme. Posterimme löytyy Zenodosta: Hybrid Indicator for Responsible Research Assessment and Open Science Evaluation.
• Kerroimme hybridi-indikaattoristamme maaliskuussa 2025 EOSC Finnish Forumin webinaarissa. Esityksemme löytyy tapahtuman sivulta ja Zenodosta: GraspOS Benefits to Finnish Organisations.
• CSC:n hanketoimijat esittelivät GraspOS-hankkeen kehittämistyötä ja hybridi-indikaattorimallin opetus- ja kulttuuriministeriön edustajille CSC:n ja OKM:n välisessä tapaamisessa huhtikuussa 2025.
• Olimme mukana Tutkimuspalvelupäivillä Tampereella elokuussa 2025.
  • Esittelimme haastattelujemme tuloksia YUFERING- ja GraspOS-hankkeiden suullisessa yhteisesityksessä: Avoin tiede osana tutkijanarviointia.
  • Perehdyimme hybridi-indikaattorimallimme laskentamalliin esimerkkitulosten kera posteriesityksenä. Posteri löytyy Zenodosta: Hybridi-indikaattori yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointiin
• Pidämme suullisen esityksen pilottihankkeestamme NWB2025:ssä Bergenissä lokakuussa 2025 otsikolla: Hybrid Indicator for Assessing Societal Interactions of Science.
• Esittelemme hybridi-indikaattorimallia sekä posteri- että suullisena esityksessä GraspOS-hankkeen päätöskonferenssissa Opening Research Assessment marraskuussa 2025.

Loppuvuonna meitä odottaa vielä sopivan julkaisijan löytäminen artikkelillemme. Artikkelissamme ”Developing novel indicators for verifying societal interactions of open science” esittelemme hybridi-indikaattorin taustat, laskentamenetelmän ja esimerkkituloksemme kattavien pohdintojen kera.

Lisäksi olemme kirjoittamassa GraspOS-hanketyön tuloksista ja oivalluksista kertovaa ammatillista artikkelia yhteistyössä TSV:n ja CSC:n kanssa. Tämän työn julkaisuajankohta on ollut hieman eläväinen, joten kannattaa pysyä kuulolla!

GraspOS-hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. Hankkeen raportteihin voi käydä tutustumassa GraspOS:n sivuilta: Deliverables. Meidän osuutemme löytyy ainakin kohdista D5.1-D5.3.

GraspOS-hankkeessa organisaatiot ja toimijat verkostoituivat monipuolisesti

GraspOS-hankkeessa olemme tutustuneet eri Euroopan maiden tutkimuksen, tutkimushallinnon ja tutkimusrahoituksen organisaatioihin ja toimijoihin. Olemme työskennelleet eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin, vastuullisen tutkimuksen arvioinnin ja avoimen tieteen kehittämiseksi yhdessä eurooppalaisten kollegoidemme kanssa.

GraspOS-hankkeen toimijat ovat tavanneet säännöllisesti verkossa eri kokouskokoonpanoilla. UEF-pilottimme on kuulunut pilottien WP5-työpakettiin ja olemme tavanneet pilottitoimijakokouksissa kuukausittain. Hankkeen kaikkien työpakettien toimijat ovat tavanneet kahden kuukauden välein All-Hands Bi-Monthly meeting -tapaamisissa. Hankkeen viestintätiimi on koonnut hanketoimijoita yhteen virtuaalisesti hankkeen kotisivujen ja uutiskirjeen ääreen. Kotisivuilta pääset muun muassa lukemaan kaikkien pilottitoimijoiden haastattelut ja katsomaan hankkeen webinaarien tallenteet.  

Virallisten tapaamisten lisäksi olemme muodostaneet epävirallisia yhteenliittymiä ja kokoontumisia. Suomalaisten hanketoimijoiden, CSC:n, TSV:n ja UEFin, kesken olemme tavanneet niin vaihtamaan ajankohtaisia kuulumisia kuin erikseen tarpeen mukaan. UEF-pilottitiimillämme olemme tavanneet viikoittain, useimmiten kasvokkain.

Pelkästään etätapaamisiin hankkeen yhteistoiminta ei perustunut. Hankkeen vuositapaamiset pidettiin hybriditapaamisina Ateenassa tammikuussa 2023, Leidenissa tammikuussa 2024 ja Bolognassa toukokuussa 2025. Pilottitoimijat kokoontuivat lähitapaamiseen Espoossa marraskuussa 2023, ja yhdessä OpenAIREn toimijoiden kanssa Ateenassa toukokuussa 2024. GraspOS-hankkeen päätösseminaari kokoaa vielä kerran yhteen hanketoimijat ja muut vastuullisesta tutkimuksen arvioinnista ja avoimesta tieteestä kiinnostuneet paikan päällä Pisassa, Italiassa ja verkossa 12.–13.11.2025. Konferenssin ilmoittautuminen on avoinna: tulehan kuulolle!

(In English)

In the EU Horizon‑funded GraspOS (Next Generation Research Assessment to Promote Open Science) project, eighteen European organisations from the fields of research, research administration, and research funding worked between 2023 and 2025 to develop research infrastructure that supports responsible research assessment and open science practices. The project assessed, developed, and built infrastructure for a new generation of research metrics and indicators by producing data, tools, services, and guidelines in order to, among other things, expand the European Open Science Cloud ecosystem and improve monitoring services.

From Finland, project partners included the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) and CSC – IT Centre for Science, with the University of Eastern Finland (UEF) participating as an affiliate under CSC. UEF served as one of the project’s nine pilot organisations and brought the perspective of a university conducting research to the work on research infrastructure. As part of the project activities, we also carried out a pilot study in the UEF, in which we evaluated and developed new methods for responsible research assessment and the monitoring of open science.

In UEF’s development work, we analysed research activities

In the UEF pilot, our aim was to identify innovative ways to promote open science. We analysed and assessed less commonly used open science indicators, exploring the potential of applying new indicators in the evaluation of a university’s impact, research, and open science, as well as in knowledge management. In particular, we examined the indicators of open publishing and open research culture.

We investigated how less-used publication indicators – such as domestic, multilingual, and/or popular science publications aimed at the general public – could be utilised in monitoring research openness and societal impact. At the same time, we mapped out how peer review, expert tasks, citizen science projects, and other research activities could be applied in monitoring a university’s open science and open research culture.

While publication counts and citation numbers, which are widely used in the assessment of research and open science, are largely internal metrics within the scientific community, less-used indicators of research activities could highlight the potential for societal impact the research has. Openness and popularisation foster the use of scientific knowledge at all levels of education, in business and industry, in public administration, and in political decision-making. In our pilot study, we used UEF’s research information system, UEF CRIS, as an example of how CRIS data could be utilised in new ways, as well as what new data could be collected, used, and developed in the future. Read more in this interview.

In 2023, we dived into data on societal engagement

The practical work on our pilot study began in August 2023. We received from the Federation of Finnish Learned Societies (TSV) a file containing information on the publication activities of Finnish universities from 2020–2022, which was compiled from the national VIRTA data repository and adapted to TSV’s research needs. We examined the file using the SPSS software to gain an understanding of its contents and potential uses in our pilot. In our initial tests, we produced lists and cross‑tabulations of publication activities at UEF and other Finnish universities.

A key goal in our pilot was to develop assessment methods for open science, using UEF as a case example. Many studies have found that traditional bibliometric indicators based on citation counts are inadequate and often misused in responsible assessment. We considered what new approaches we could create to complement traditional metrics within the time and resource constraints of our pilot.

Under the Universities Act 558/2009, universities are required to engage with society. They must also promote the societal impact of research results. Thus, we made the societal impact of open science the central focus of our pilot study. Alongside VIRTA data, we also examined UEF CRIS, wherein we found content that is not collected in the national VIRTA repository or the Research.fi portal, but which could be relevant for the societal impact of open science.

This content consists of societal activities carried out by many researchers outside the academic community. Examples include public and expert lectures, media appearances, science popularisation, and citizen science projects. Despite the guidelines in the Universities Act, such activities are currently not officially considered in evaluating a university’s performance. For this reason, they are not systematically recorded in research information systems nor transferred to national information systems.

We pondered whether these activities could be given greater prominence by developing an easily calculable indicator for them. In our examination. we also included professional and popularised publications identified in the VIRTA file, which reach a broad audience beyond the scientific community. Including these differing data types led to the idea of a hybrid indicator – one that, in its own way, illustrates how research and researchers are visible in, and hopefully engage with, society. Our thinking included the idea that, in future, such a hybrid indicator could form one component of the responsible assessment of research activities.

In 2024, we developed the hybrid indicator model

In UEF’s pilot study, the project work in 2024 focused on developing the aforementioned indicator model. We began by examining whether the metadata of research activities recorded in UEF CRIS and of popular science and professional publications transferred to the VIRTA service would be suitable as background material for developing the new indicator.

• What kind of story about societal activity can the datasets offer?
• At what level is it reasonable to examine the datasets?
• And how can possible misinterpretations be prevented?

>We had to take into account that recording research activities in CRIS is not an established practice, and therefore the data available to us does not reflect the actual number of societal activities that have taken place in real life.

Regarding the indicator, we also encountered the challenges of measuring impact itself. Instead of being discouraged, we were excited to carefully consider our possibilities for developing indicators that describe how the impact is achieved. It has been noted that certain interactions precede the attainment of impact (SIAMPI project). Since UEF CRIS and VIRTA datasets include recorded interactions, it was more natural for us to focus on interaction rather than directly on impact in our research. The recorded interactions can be added up, and the interaction levels calculated from those numerical values are suitable as indicators describing societal engagement.

The results of developing the indicator can ultimately be divided into three main components:

1. Theory and diagram guiding the construction of the indicators
2. Repeatable and scalable calculation method for the indicators
3. Example illustrative results (dataset limitations)

As part of our tasks in the GraspOS project, we were also to pilot, among other things, existing EOSC services. We tested our indicator model using a UEF dataset in both OpenAIRE Graph and OpenAIRE Explore. International datasets could complement our indicator model in the future, provided that enough elements required for merging datasets are identified and that the contents align with the nature of the societal activities. We reported these results directly to the project implementers.

In 2025, we interviewed our university’s leaders and shared our findings on the hybrid indicator model

The year 2025 began with a series of interviews. We interviewed our university’s leadership on societal impact, societal activities, research assessment, and open science. Recruitment of interviewees exceeded our expectations: we secured interviews with all the key representatives of the university and faculty leadership we had hoped to reach. This demonstrated that the themes of the GraspOS project and our pilot study are both timely and relevant to the university’s leadership.

Together we concluded that our theme is important across all disciplines; we ourselves adjusted our assumption that societal activities would be more relevant to the humanities than to the natural sciences. Active participation in societal activities was seen as important in all fields. The leaders’ interviews not only provided valuable data for our pilot study but also offered an excellent opportunity to inform the university’s leadership about the development work carried out in the GraspOS project. Sincere thanks to all interviewees for the enriching and thought-provoking discussions!

Towards the end of the project, a key task was to present the findings of our pilot both in the GraspOS project reporting and in domestic and international seminars and conferences.

• We tested the interest in our topic already in Reykjavik at the NWB2024 (Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy) conference in 2024, where we presented the construction of the hybrid indicator model in our poster presentation. Our poster is available on Zenodo: Hybrid Indicator for Responsible Research Assessment and Open Science Evaluation.
• We shared information about our hybrid indicator in March 2025 at the EOSC Finnish Forum webinar. Our presentation is available on the event page and on Zenodo: GraspOS Benefits to Finnish Organisations.
• CSC project participants presented GraspOS development work and the hybrid indicator model to representatives of the Ministry of Education and Culture in a meeting between CSC and OKM in April 2025.
• We took part in the Research Service Days in Tampere in August 2025:
  • We presented the results of our interviews in a joint oral presentation by the YUFERING and GraspOS projects: Avoin tiede osana tutkijanarviointia (in Finnish).
  • We explored the calculation model of our hybrid indicator, with example results, in a poster presentation. The poster is available on Zenodo: Hybridi-indikaattori yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointiin (in Finnish). 
• We will give an oral presentation on our pilot project at NWB2025 in Bergen in October 2025, titled: Hybrid Indicator for Assessing Societal Interactions of Science.
• We will present the hybrid indicator model both as a poster and in an oral presentation at the GraspOS final conference Opening Research Assessment in November 2025.

By the end of the year, we still face the task of finding a suitable publisher for our article. In our article, “Developing novel indicators for verifying societal interactions of open science”, we present the background of the hybrid indicator, the calculation methodology, and our example results, along with comprehensive reflections.

In addition, we are writing a professional article about the results and insights that came from the GraspOS project work, in collaboration with TSV and CSC. The timeframe for the publication has been more or less fluid, so stay tuned!

The GraspOS project will conclude at the end of 2025. The project reports can be viewed on the GraspOS website: Deliverables. Our contribution appears at least in sections D5.1–D5.3.

In the GraspOS project, organisations and actors networked extensively

In the GraspOS project, we have become acquainted with research, research administration, and research funding organisations and actors from different European countries. We have collaborated with our European colleagues to develop European research infrastructure, responsible research assessment, and open science.

GraspOS project participants have met regularly in various meeting configurations online. Our UEF pilot has been part of the pilots’ WP5 work package, and we have met monthly in pilot participant meetings. Participants from all project work packages have met every two months in All-Hands Bi-Monthly meetings. The project’s communications team has brought participants together virtually via the project website and newsletter. On the website, you can, among other things, read interviews with all pilot participants and watch recordings of the project’s webinars.

In addition to official meetings, we have also formed informal groups and gatherings. Among Finnish project participants, CSC, TSV, and UEF, we have met in order to exchange timely updates and on separate occasions as needed. Our UEF pilot team has met weekly, most often face-to-face.

The project’s collaboration was not based solely on remote meetings. Annual project meetings were held as hybrid events in Athens in January 2023, in Leiden in January 2024, and in Bologna in May 2025. The pilot participants gathered for an face-to-face meeting in Espoo in November 2023, and together with OpenAIRE representatives in Athens in May 2024. The GraspOS project’s final seminar will once again bring together project participants and others interested in responsible research assessment and open science, both on-site in Pisa, Italy, and online, on 12–13 November 2025. Conference registration is open, be sure to join us!

Anni Tarkiainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Heikki Laitinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Katri Rintamäki, palvelupäällikkö | Head of services
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services