Eurooppa-foorumi 2026

Turku täyttyy vuosittain ajankohtaisesta EU-keskustelusta, kun Eurooppa-foorumi kokoaa yhteen poliitikot, asiantuntijat, virkamiehet ja kansalaiset pohtimaan Euroopan Unionin tilannetta ja tulevaisuutta. Kolmipäiväinen kaikille avoin ja maksuton tapahtuma tarjoaa monipuolisia puheenvuoroja, uusia näkökulmia sekä mahdollisuuden seurata keskusteluja niin paikan päällä kuin verkossakin. Tässä kirjoituksessa nostamme esiin valikoituja poimintojamme Eurooppa-foorumin vuoden 2026 ohjelmasta.

Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and its role in European politics. All the talks can be found later YouTube and before that as live streams. Most of the talks were in Finnish, but in they were also interpreted into English.

26.8.2026 Euroopan kestävän tulevaisuuden rakennusaineita etsimässä

Vuorossaan jo yhdeksäs Eurooppa-foorumi järjestettiin aurinkoisessa Turussa 26.–28.8.2026. Sen neljä pääteemat olivat tällä kertaa:

• Kestävä kilpailukyky
• Puhdas energia ja vihreä siirtymä kilpailuetuna 
• Innovaatiot kasvun lähteenä
• Turvallisuus vakauden perustana.

Tänä vuonna UEF:n kirjastolta osallistuivat tapahtumaan tietoasiantuntijat Marika Mahlavuori (Turussa) ja Anna Logrén (etänä) osana EU-tallekirjastotoimintaa. Eurooppa-foorumin tallenteet ovat kaikkien saatavilla tapahtuman jälkeen, ja kannustammekin tutustumaan niihin, sillä raporttimme ei kata foorumin koko sisältöä.

Kun lähtee Joensuusta kello neljän aamujunalla, ehtii mainiosti Turkuun seuraamaan Eurooppa-foorumin avajaisia. Sen pääpuhujana oli pääministeri Petteri Orpo. Puheessaan hän toi esille muun muassa tutkimuksen ja tieteen vapaan liikkuvuuden merkityksen Euroopan unionille sekä sivusi Suomen itärajan tilannetta. Hän visioi Euroopan unioniin kuuluvan 2030-luvulla yli 30 jäsenvaltiota.

Päivä jatkui Puolueiden Eurooppa-poliittinen debatti -sessiolla, jossa Euroopan ajankohtaista tilannetta tarkasteltiin eduskunnan neljän suurimman puolueen näkökulmista. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Pinja Perholehto korosti yhtenäisen suomalaisen viestin välittämisen tärkeyttä Euroopan unionissa. Hänen mukaansa Suomi ei ole tässä aina onnistunut, mikä voi heikentää maamme vaikuttavuutta EU-tasolla. Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen sekä kokoomuksen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sivusivat lyhyesti keskustelussa Itä-Suomen erityistilannetta. Kaikkonen syvensi Itä-Suomen tilanteen tarkastelua Puolustusmenot kasvun moottorina -keskustelussa. Myönteinen erityishuomio itäiselle Suomelle olisi hänestä perusteltua. Kaikkonen korosti, että asuttu rajaseutu vahvistaa turvallisuutta koko Euroopan kannalta.

Kentältä kehitykseen: innovaatiot Euroopan turvallisuuden vahvistajana -sessiossa europarlamentaarikko Pekka Toveri ja kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen pohtivat puolustusteollisuuden ja innovaatioiden välisen yhteistyön uudenlaisia mahdollisuuksia. Puolustusvoimille on perustettu uusi yhden luukun -periaatteella toimiva innovaatioyksikkö, johon kuka vain voi ottaa yhteyttä uusien ideoiden suhteen.

Iltapäivän viimeisiin tilaisuuksiin kuuluneessa Win-win-ratkaisut planetaaristen rajojen kunnioittamiseksi ja globaalin muutoskestävyyden vahvistamiseksi -keskustelussa pohdittiin ratkaisuja, jotka tukevat samanaikaisesti ilmastoa, luontoa, taloutta, turvallisuutta sekä ihmisten hyvinvointia. Ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haaranen nosti esimerkiksi itärajan soiden ennallistamisen. Toimenpiteellä on hänen mukaansa useita myönteisiä vaikutuksia niin puolustuksen, aluetalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Päivän päätti The Rise of Far-Right Parties and the Changing European Political Landscape-keskustelu, jossa tarkasteltiin Euroopan laitaoikeistopuolueiden kasvavaa vaikutusvaltaa sekä niiden merkitystä kansalliselle politiikalle, EU:n päätöksenteolle ja demokratian tulevaisuudelle. Keskustelussa pohdittiin myös laitaoikeiston kansainvälisten verkostojen vahvistumista sekä sitä, miten niiden kasvava näkyvyys voi muokata Euroopan poliittista suuntaa.

27.8.2026 Monipuolinen keskustelujen kattaus nuorten näkökulmasta vaikuttamiseen

Toinen Eurooppa-foorumin päivä käynnistyi Kestävää, turvallista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa: nuorten visioita 2040-luvun EU:sta -sessiolla. Keskustelussa tarkasteltiin Nuorten ilmasto- ja energiavisiota sekä keinoja vahvistaa nuorten vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksenteossa. Europarlamentaarikko Maria Ohisalo korosti, että nuorten näkemyksiä tulisi huomioida nykyistä vahvemmin ja monipuolisemmin Euroopan unionin päätöksenteossa.

Eurooppa-foorumi keräsi runsaasti yleisöä, ja osa torstain tilaisuuksista täyttyi ääriään myöten. Yksi salin täyteen vetäneistä keskusteluista oli Teknologinen omavaraisuus – miten Eurooppa vähentää riippuvuuksiaan? Siinä tarkasteltiin kuinka Eurooppa nojautuu kriittisissä teknologioissa vahvasti Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Lisäksi tilaisuudessa pohdittiin keinoja vahvistaa EU:n teknologista omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä strategisesti tärkeillä aloilla.

Lämpiön VNEUSin väliaikahaastatteluissa pohdittiin, miten Suomen EU-vaikuttamista voitaisiin vahvistaa ja millä keinoin suomalaisia saataisiin hakeutumaan entistä enemmän EU-tehtäviin. Valitettavasti lämpiön keskusteluista ei ole saatavilla tallenteita. Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Kimmo Elo totesi, että systemaattinen EU-opetustarjonta on Suomessa edelleen melko vähäistä. Hän myös totesi, että EU-urille kaivataan edelleen lisää osaajia.

Toinen yleisön suurta kiinnostusta herättänyt tilaisuus oli Nuorten turvallinen tulevaisuus – miten luodaan sosiaalisesti kestävä ja itsenäinen Eurooppa? -keskustelu. Keskustelussa nostettiin esiin huoli turvallisuuskeskustelun kapeudesta ja sen painottumisesta perinteisiin turvallisuuskysymyksiin. Panelistit peräänkuuluttivat laaja-alaisempaa keskustelua turvallisuudesta. Euroopan alueiden komitean jäsen Niina Ratilainen huomautti, että tämän vuotisessa Eurooppa-foorumissa oli peräti kuusi keskustelutilaisuutta, joiden panelistit koostuivat yksinomaan miehistä.

Lounaan jälkeen Lämpiössä järjestettiin hieman tavanomaisesta poikkeava, yleisöä osallistava tilaisuus nimeltä Aikamatka Euroopan tulevaisuuteen: Miten EU sopeutuu ja uudistuu? Se alkoi tulevaisuuskuvalla, joka maalasi varsin dystooppisen näkymän Euroopasta. Alustuksen pohjalta osallistujat kirjoittivat millainen Suomi voisi olla tulevaisuudessa. Tämän jälkeen ajatuksia vaihdettiin ensin pienryhmissä ja lopuksi yhteisessä keskustelussa. Osallistava ja toiminnallinen toteutustapa toi ohjelmaan Eurooppa-foorumin päiväohjelmaa virkistävää vaihtelua, ja vastaavanlaisia tilaisuuksia voisi olla tulevaisuudessakin.

Iltapäivän Euroopalla ja Suomella on valinnan paikka -keskustelussa pohdittiin Euroopan ja Suomen kilpailukykyä kiristyvässä globaalissa toimintaympäristössä. Johnson & Johnsonin Suomen maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg nosti puheenvuorossaan esiin Suomen työelämän haasteita. Hänen mukaansa sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle vuosittain noin viiden miljardin euron kustannukset, ja samalla yhä useampi nuori ajautuu pysyvästi eläkkeelle jo ennen 35 vuoden ikää.

Sopukan EU:n mediapolitiikka: Riippumattoman median toimintaedellytysten turvaaminen -paneelissa käsiteltiin laadukkaan journalismin ja tiedonvälityksen asemaa nykyisessä monenkeskisten uhkien, kriisien ja muutosten värittämässä maailmassa. Keskustelun alkuun todettiin painokkaasti riippumattoman ja elinvoimaisen median olevan osa demokratian infrastruktuuria. Kehityssuunta, jossa rajoitetaan kansalaisten pääsyä luotettavan tiedon ja uutistarjonnan äärelle, on huolestuttava. Vaikka Euroopassa lehdistönvapauden tila on suhteellisen hyvä, heikentymistä on tapahtunut myös täällä erityisesti Itä-Euroopassa. Riippumattoman median toimintaedellytyksiä kaventaa osaltaan kutistuva rahoitus mainostulojen siirryttyä globaalien mediajättien taskuihin. Toimintaedellytysten turvaamiseksi panelistit ehdottivat mm. Euroopan teknologista suvereniteettia tukevaa sääntelyä, suoraan journalismiin kohdistettuja mediatukia ja nykyistä koordinoidumpaa kansallista mediapolitiikkaa.

Toisen foorumipäivän ehtoopuolen Henkinen kriisinkestävyys osana vahvaa ja kestävää Eurooppaa -keskustelussa pohdittiin muun muassa haitallista informaatiovaikuttamista. Europarlamentaarikko Pekka Toveri peräänkuulutti yhteistä eurooppalaista mallia, jonka avulla informaation lukemisen, käsittelyn ja arvioinnin taitoja opetettaisiin kouluissa nykyistä johdonmukaisemmin. Europarlamentaarikko Li Andersson jatkoi ajatusta korostamalla kriittisen medialukutaidon vahvistamisen tärkeyttä myös aikuisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Hän nosti aikuiskoulutuksen yhdeksi keinoksi tavoittaa nämä ryhmät. Keskustelu herätti pohtimaan myös yliopistojen kolmatta tehtävää ja sen mahdollisuuksia vahvistaa kansalaisten medialukutaitoa.

Iltapäivällä Sopukan keskustelutilaisuudessa European Human Capital – Kilpailukyvyn ankkuri ja kasvun moottori asiantuntijat pureutuivat inhimillisen pääoman kasvun esteisiin ja näiden esteiden purkamiseen. Vaikka Suomi on edelleen esimerkiksi patenteilla mitattuna varsin innovatiivinen maa, kasvua jarruttaa koulutukseen liittyvän pääoman mataluus. Suomen Pankin johtavan neuvonantajan Meri Obstbaumin mukaan huolestuttavaa on inhimillisen pääoman kannalta työikäisen väestön supistuminen ja nuorten koulutustason lasku. Suomi on jo kaukana verrokkimaista koulutustason osalta. Kasvun keskeinen lähde on koulutuksen kautta kertyvä inhimillinen pääoma, hän toteaa. Professori Jari Eloranta nosti esiin muun muassa sen, että vaikka huippuosaajia tarvitaan, laaja osaamispooli tuottaa mikroinnovaatioita ja sitä kautta talouskasvua. Koulutukseen ja perustutkimukseen panostamisen todettiin olevan edellytys Suomen pärjäämiselle globaalissa kilpailussa.

Päivän päätti Turvallinen ja kilpailukykyinen Eurooppa: onko EU valmis seuraavaan aikakauteen? -keskustelu. Tilaisuudessa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala nosti esiin tutkimuksen ja päätöksenteon välisen kohtaanto-ongelman. Esimerkiksi diplomatiassa päätöksentekoprosessit ovat usein nopeatempoisia, tilannesidonnaisia ja osin ei-julkisia, mikä vaikeuttaa tutkimustiedon hyödyntämistä niiden tueksi. Keskustelu herätti pohtimaan, millä tavoin tutkimustulokset saataisiin nykyistä tehokkaasti osaksi päätöksentekoa ja mikä rooli selkeällä tiedeviestinnällä eri foorumeilla voisi tässä olla. Tieteellisen tiedon nopealla löydettävyydellä on myös tärkeä rooli kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa.

Turussa paikan päällä olleet EU-tallekirjastolaiset vaihtoivat kuulumisia ja ideoivat hieman tulevaakin illallisella Aura-joen varrella. Keskusteluista lähti Marikan mukaan kotiin viemiseksi paljon inspiraatiota ja tulevaisuuden suunnitelmia.

28.8.2026 Keskustelujen keskiössä visiot ja ratkaisut

Viimeinen Eurooppa-foorumin päivä koostui lukuisista mielenkiintoisista keskusteluista, joiden välillä joutui tekemään vaikeita valintoja. Älä hukkaa hyvää kriisiä osa X – Euroopan uusi alku? -keskustelu kokosi kuusi europarlamentaarikkoa pohtimaan voimapolitiikan paluuta ja Euroopan tulevaisuutta. Tilaisuudesta jäi erityisesti mieleen europarlamentaarikko Ville Niinistön ja Li Anderssonin pohdinta uskottavasta maanpuolustuksesta, joka rakentuu yhteiselle kokemukselle siitä, että jokaisella on jotakin arvokasta puolustettavaa.

Euroopan itsenäistymisen hetki – millaista Eurooppaa olemme rakentamassa? -haastattelussa Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen tarkasteli EU:n kehitystä historiallisesta näkökulmasta ja pohti Euroopan tulevaisuuden suuntaa. Hän korosti muun muassa teknologisen suvereniteetin tärkeyttä Euroopalle.

Foorumin loppupuolella järjestetty Ilmastokriisi – liikuttava haaste EU:n ratkaistavaksi –tilaisuus tarjosi vakavasta aiheestaan huolimatta myös keventäviä hetkiä, ja nauru raikui niin lavalla kuin yleisön keskuudessa. Tilaisuudessa tarkasteltiin ilmastokriisin lisäämän muuttoliikkeen vaikutuksia Euroopassa ja maailmalla sekä pohdittiin, miten ilmiöön voidaan vastata ihmisoikeuksia, kansainvälisiä vastuita ja yksilöiden liikkumisen vapautta kunnioittaen. Keskustelua luotsannut erityisasiantuntija Niko Humalisto piti keskustelun sujuvasti raiteillaan, vaikka alkuperäiseen juontokäsikirjoitukseen tuli muutoksia matkan varrella.

Lounaan jälkeen seuraavan session alkua odotellessa Euroopan komission Suomen-edustuston mainos ilahdutti päälavalla. Siinä Suomen EU-tallekirjastot ja Europe Direct -pisteet oli koottu kartalle.

Eurooppalainen demokratian kilpi (European Democracy Shield) -session pohjautui saman nimiseen Euroopan komission marraskuussa 2025 esittelemään aloitepakettiin. Keskustelussa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo korosti suomalaisten vahvan medialukutaidon merkitystä, sillä kyky tunnistaa esimerkiksi valeuutisia on nyky-yhteiskunnassa ensiarvoisen tärkeää.

Päivän viimeisenä seurattu tilaisuus oli nimeltään EU:n laajentuminen sodan varjossa, jossa keskusteltiin unionin laajentumisen edellytyksistä ja haasteista muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Keskustelu oli paikoin varsin värikästä, ja asiantuntijat vaihtoivat keskenään eriäviä näkemyksiä muun muassa Euroopan unionin laajentumiseen vaikuttavista tekijöistä eri aikoina.

Seuraava Eurooppa-foorumi järjestetään 25.–27.8.2027. Tällöin juhlitaan foorumin kymmenvuotista taivalta.

Anna Logrén, tietoasiantuntija | Information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija| Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services