Eurooppa-foorumi 2025 | Europe Forum 2025

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Jo kahdeksas Eurooppa-foorumi järjestettiin Turussa 27.-29.8.2025. Tämän vuoden ohjelman mielenkiitoisena teemana oli ”Maailma muuttuu – miten Eurooppa vastaa”. Ohjelma jakautui neljään teemaan ”Suomi ja EU – 30 vuotta yhdessä”, ”Suunta kohti tulevaa”, ”Kestävä Eurooppa – sosiaalisesti ja ekologisesti” ja ”Turvallisuus murroksessa – haasteet ja ratkaisut”. Puhujakunta koostui pääosin maamme johtavista politikoista, asiantuntijoista ja virkamiehistä, mutta kansainvälisiä esitelmöijien asiantuntevaa panosta ei kannata unohtaa.

Tänäkin vuonna Itä-Suomen yliopistosta tapahtumaa seurasivat etäyhteydellä tietoasiantuntija Tapani Toivanen ja paikan päällä tietoasiantuntija Marika Mahlavuori. Viime vuoden tapaan Eurooppa-Foorumi järjestettiin Turun kaupunginteatterissa, joka soveltuukin erinomaisen hyvin tilojensa puolesta tapahtumapaikaksi. Teatterin sijainti on hyvä, sillä sinne kävelee kauppatorilta alle 15 minuutissa. Alkuvuosina foorumi pidettiin useammassa eri rakennuksessa ja myös ulkotiloissa, kaikki kuitenkin kauniin Aura-joen varrella.

Raporttimme koostuu poiminnoistamme Eurooppa-Foorumin sisällöstä. Suosittelemme lämpimästi tutustumaan Eurooppa-foorumin monipuolisiin tallenteisiin, sillä poimintamme eivät kata koko ohjelmaa. Foorumissa toteutettiin peräti 46 ohjelmaosuutta, monesti jopa kolme niistä yhtä aikaa. Kirjoittamishetkellä tallenteet ovat jo saatavilla päivä- ja näyttämökohtaisina tallenteina, mutta ne toimitetaan myöhemmin sessiokohtaisiksi tallenteiksi.

Foorumin avajaisissa keskiviikkona järjestäjien ja Turun kaupungin puheenvuorojen jälkeen avauspuheen piti SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman. Hän korosti mm. sitä, että EU:ssa tarvitaan enemmän yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Yksittäiset maat eivät saa jarruttaa päätöksentekoa tärkeissä kysymyksissä, vaan niihin on voitava reagoida nopeasti. Lindtman vilautti myös sitä mahdollisuutta, että EU:n pitäisi saada pysyvä jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa osana sen kokonaisremonttia. Vaikka taloustilanne onkin kireä, EU:n ilmastotavoitteista ei silti saa tinkiä.

Eri työmarkkinajärjestöjen keskustelussa “Maailma muuttuu – pärjääkö Eurooppa?” alkupuheenvuoron pitänyt ensimmäinen suomalainen EU-komissaari Erkki Liikanen muistutti, että Suomen tie Stalinin varjosta tasavertaiseksi toimijaksi Euroopassa vei 50 vuotta. Seuranneessa keskustelussa todettiin mm., että EU:ssa keskustelukulttuuri toimii ja se on sosiaalisen dialogin suurvalta. Sitä pitävät koossa yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate, ja se on nimenomaan rauhan yhteisö. Nykyään on täysin mahdotonta kuvitella, että esimerkiksi vuosisatoja toisiaan vastaan taistelleet Ranska ja Saksa voisivat enää ajautua sotaan. Näinä aikoina rauhaa on kuitenkin tuettava varustautumalla. Puolustuksen kehitystyön painopiste on nyt Ukrainassa. Yhteistyö erityisesti droonien kehittämisessä on tärkeää.

Ensimmäinen foorumipäivä sai yllättävän käänteen, kun pääporrasaulasta mainoskuva, jossa näkyivät löytyi meistä toisen, Marikan, ja turkulaiskollegan, informaatikko Maija Nurmen kasvot. Mainoksesta mannekiineineen päätettiin ottaa kuva muistoksi.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen analysoi “Kansanedustajat ja EU – Eduskunnan rooli Suomen EU-päätöksenteossa” -keskustelussa Suomen kaltaisen pienen maan vaikutusmahdollisuuksien olevan rajallinen EU:n päätöksenteossa. Entisen suurlähettilään Markku Keinäsen mukaan EU pystyi varsin nopeasti, yhden viikonlopun aikana, luomaan yhtenäisen linjan Venäjän keskuspankin varojen jäädyttämisestä. Suomen eduskunta oli ketterästi osaltaan mukana päätöksentekoprosessissa. Valitettavasti vastaava yhtenäisyys on nyttemmin kadonnut. “Euroopan vahvistuva puolustus” -sessiossa puolustusasiainneuvos ja puolustusyhteistyöyksikön johtaja Karoliina Honkanen korosti, että Yhdysvallat keskittyy nyt omaan puolustukseensa ja eurooppalaisten on aika ottaa vastuu omasta ja Ukrainan puolustuksesta. EU:lla näyttäisi siis selkeästi olevan kyky yhdistyä yhdeksi rintamaksi talouspakotteissa ja vastaavaa yhtenäisyyttä kaivattaisiin myös EU:n yhteisen puolustuksen luomisessa.

Erkki Liikanen ja professori Louis Clerc keskustelivat vielä päivän päätteeksi otsikolla “Suomen tie Euroopan unioniin”. Kiinnostavasta keskustelusta jäi mieleen mm. se, että YYA-sopimus sotki Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja aina siihen saakka, kunnes Neuvostoliitto romahti ja Suomi katsoi sopimuksen rauenneeksi.

Torstai alkoi pääministeri Petteri Orpon puheenvuorolla, jossa hän totesi Suomen johdonmukaisesti korostaneen EU:ssa Venäjän uhkaa silloinkin, kun siitä ei vielä juurikaan muuten puhuttu. Orpo korosti myös eurooppalaisen oman puolustusteollisuuden kasvattamisen tärkeyttä. Puheenvuoroa seuranneessa “Fireside chat – Suomi 30 vuotta Euroopan unionissa” –keskustelussa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän kanssa Orpo totesi, että hallitusten koostumuksista huolimatta Suomen EU-politiikka on jatkuvasti ollut hyvin yhdenmukaista.

Viime vuoden tapaan European Centre for International Political Economy (ECIPE) -laitoksen johtaja Hosuk Lee-Makiyama piti taas mielenkiintoisen alustuksen “Perspective: Competitive rivalry at the end of the western order: How the EU will survive Trump, Xi, Putin and artificial intelligence?” -tilaisuuden aluksi. Keskustelussa todettiin mm. että EU:n taloushuolet eivät ole ohi vaikka tullisopu USA:n kanssa syntyikin. Trump on epäluotettava kauppakumppani, joka voi äkkiarvaamatta muuttaa mieltään vaikkapa siitä syystä, että eurooppalaiset eivät ole investoineet hänen mielestään tarpeeksi USA:han. Koska USA sulkee omia vientimarkkinoitaan, EU:n on pakko laajentaa myyntiään esimerkiksi Kiinaan. Vaikka EU painottaa siirtymää hiilineutraaliin energiantuotantoon, suuri osa muusta maailmasta tukeutuu edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä saattaa vaikeuttaa investointeja.

Itä-Suomen yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä Kimmo Elo kuulutti ”Europe in the New World Order” EU:n kadonneen vision perään: Mikä on EU:n rooli uudessa maailman järjestyksessä? Yleisön kysymykseen ”Mikä EU on?” Elo vastasi ytimekkäästi ”Me olemme EU”. Europarlamentaarikko Mika Aaltola totesi “European Security: Common Defence and a Federal State as Answers to the Challenges of the 2020s?” -keskustelussa Britannian pitkäaikaisella pääministerillä Churchillilla olleen vahva visio toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan integraatiosta.

Tämänvuotisen Esko Antola –luennon piti Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn aiheesta “Vahva Eurooppa vastakkainasettelun maailmassa”. Koska sääntöpohjaisuus on EU:n perusarvo, voimapolitiikan paluu maailmaan oli sille huono uutinen. Presidentti Trump yrittää haastaa USA:n keskuspankin itsenäisyyden korkopolitiikassa. EU:ssa keskuspankin itsenäisyys on vahvasti ankkuroitu perussopimukseen, mikä onkin saanut inflaation pysymään kahden prosentin tavoitteessa. Dollari on tähän asti nauttinut “erityistä etuoikeutta” kansainvälisenä reservivaluuttana. Osittain Trumpin pyrkimysten myötä luottamus siihen on alkanut horjua. Koska Kiinan juanin arvon pysyvyyteen ei luoteta, eurolla on mahdollisuus nousta vahvaksi kansainväliseksi valuutaksi. Tätä voitaisiin edistää esim. laskemalla liikkeelle turvallisia euroon sidottuja velkakirjoja. USA:n kanssa solmitusta tullisopimuksesta Rehn totesi, että 15 prosentin tullin maksavat yhdysvaltalaiset tuontiyritykset ja viime kädessä yhdysvaltaiset kuluttajat itse. Suomen viennistä USA:han 43 % on palveluita ja näin ollen tullien ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan Suomen kaltaisille pienille maille on eduksi pysytellä liittokuntien ytimessä eikä reunamilla. Kommenttipuheenvuorossaan Itä-Suomen yliopistoon äskettäin siirtynyt yliopistotutkija ja dosentti Jenni Karimäki korosti EU:ssa liberaalidemokratiaa ja sen resilienssiä. Ilmeisesti myös nykyään harvoin julkisuudessa esiintyvä professori Esko Antola oli viimevuotiseen tapaan itse nimikkoluentoaan seuraamassa.

EU-maiden välillä liikkuvien ihmisten sosiaaliturvasta on säädetty jo vuonna 1958. Europarlamentaarikko Li Andersson huomautti ”Sosiaaliturva ja EU: Miten henkilöiden vapaa liikkuvuus on vaikuttanut suomalaiseen sosiaaliturvaan?” -paneelissa vammaisuuden määrittelyn olevan kansallista toimintaa, jonka myötä status ei välttämättä siirry maasta toiseen. Vanha sosiaaliturvalaki ei vastaa kaikin osin tämän päivän työelämätarpeita, sillä apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin mukaan joskus on ongelmallista määritellä, minkä maan sosiaaliturvan piiriin toisessa maassa etänä töitä tekevä kuuluu.

Europarlamentaarikko Mika Aaltola selitti ansiokkaasti “Lääkkeitä Euroopan turvallisuuteen” -tapahtumassa, kuinka lääketeollisuuden toimitusketjuja kannatta hahmotella geoekonomisten virtojen avulla. Virtojen kulkua ”säädellään” riippuvuuksilla. EU:n havittelema strateginen autonomia vaatii mahdollisimman lyhyitä toimitusketjuja, joita on haasteellista järjestää monin tavoin globaalilla lääketeollisuuden alalla.

Torstain viimeisiin esityksiin kuuluvassa “EU:n mahdollisuudet murrosten ajassa” -sessiossa Sitran ennakoinnin ja koulutuksen asiantuntija Rosa-Maria Mäkelä peräänkuulutti jo aiemmissakin keskusteluissa esille tuotua EU:n yhtenäistä visiota: Keitä olemme ja mihin olemme menossa? Näkökulmia EU:n tulevaisuuden hahmotteluun saa Sitran uunituoreesta EU:n mahdollisuudet murrosten ajassa -julkaisusta, josta toivotaan palautetta suoraan tekijöille (yhteystiedot löytyvät raportin lopusta). Sitran väki tulee myös mieluusti tilaisuuksiin puhumaan julkaisun sisällöstä. Sitran tilaisuus ansaitsee kiitosta aivan sen loppumetreillä pidetystä yleisökyselystä, jonka myötä jäin miettimään vielä kotimatkallakin EU:n tulevaisuutta. Yleisöä aktivoivien menetelmien ei siis tarvitse sijoittua tilaisuuksien alkuun tai keskivaiheelle.

Perjantaipäivän aloitti runsaasti yleisöä paikalle vetänyt neljän europarlamentaarikon voimin pidetty ”EU:n rooli muuttuvassa maailmassa” -keskustelu. Ymmärrettävästi Ukrainan sota ja turvallisuusteema puhuttivat paikoin värikkäilläkin ilmauksilla parlamentaarikkoja. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen moitti EU:n toimintaa liian hitaaksi Venäjän vastaisten pakotteiden toimeenpanossa. Europarlamentaarikko Ville Niinistö tähdensi, että rauhanneuvottelupuheista huolimatta Putin ei ole vetäytynyt alkuperäisistä tavoitteistaan. Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma pohti EU:n komission monivuotisen rahoituskehitysehdotuksen 2028–2034 olevan ongelmallinen Suomen kannalta, sillä siinä on noin viidenneksen leikkaus alue- ja maatalousrahoitukseen. Hän peräänkuuluttaa EU:n itärajalle kohdennettavan oman tukiohjelman tarpeellisuutta, joka suunnattaisiin Suomen lisäksi Baltian maille ja Puolalle.

Suomen itärajan näkökohtia toi esille myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen nimikkosessiossaan ”Komission varapuheenjohtaja Virkkunen – kohti EU:n uutta aikakautta”. Hänen mukaansa EU:ssa tunnistetaan erittäin hyvin Itä-Suomen tilanne, ja on jo turvallisuudenkin kannalta tärkeää pitää alue elinvoimaisena. Yhteisen käsityksen luominen on kuitenkin haasteellista EU:n kriisitietoisuusasioissa, sillä jokainen jäsenmaa katsoo asiaa oman kulttuurinsa, historiansa ja maantieteellisen sijaintinsa näkökulmasta.

Ehkä hieman yllättävänä perjantaipäivän timanttina mainitsemisen arvoinen on “Tekstiiliteollisuus osana kansallista puolustusta ja huoltovarmuutta – Taistelijan moraali on kiinni varusteista” -sessio, joka ansaitsee kiitosta erityisesti piristävästä visuaalisesta toteutuksesta. Puolustusvoimien pääesikunnan logistiikkaosaston huoltopalvelualan päällikkö Sami Friberg esiintyi kenttäarmeijan maastopuvussa. Session sisältöä rikasti useampi keskustelijoiden taakse heijastettu asiapitoinen dia, joka piti kuulijoiden mielenkiinnon yllä foorumin viimeisimpinä tunteina. Diojen käyttö Eurooppa-Foorumin sessioissa on harvinaista. Tekstiiliteollisuuden merkitys huoltovarmuudelle on kiistatta suuri, sillä puhtaat, asianmukaiset ja aina tarvittaessa saatavilla olevat tekstiilit ovat ensiarvoisen tärkeitä niin puolustusvoimille kuin sairaaloille. Huoltovarmuuden kannalta silläkin on merkitystä, ommellaanko vaate lähellä Virossa vai kaukana halpatyövoiman maassa.

Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä tilaisuudessa “EU:n kumppanuudet saalistavien suurvaltojen aikakautena” todettiin, että kansainvälinen sääntöpohjainen järjestys on heikentynyt jo parin viime vuosikymmenen ajan, mutta se on rapautunut eri sektoreilla eri tahdissa.

Perjantainpäivän ohjelmaan aikataulutettu 45 minuutin ruokatauko antoi virtaa seurata iltapäivän viimeisiä ohjelmia. Lounastauon jälkeen uusilla silmillä seuratussa “Euroopan vuoro: mikä on Euroopan paikka globaalissa geopoliittisessa murroksessa?” -sessiossa pitkäaikainen europarlamentaarikko Heidi Hautala peräänkuulutti EU:n tarvitsevan selkeän vision taloutensa suunnan osalta. Hän myös moitti EU:n kaksinaismoralistisen käytöksestä Gazan ja Ukrainan tilanteiden osalta, sillä niitä ei arvioida samoilla kriteereillä. Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelman johtaja Juha Jokela piti tärkeänä huomioida, että EU ei ole aina toiminnan keskiössä. Esimerkiksi Chilessä katsotaan hänen kokemuksensa mukaan ensisijaisesti USA:n ja Aasiaan päin.

Perjantaipäivän käännyttyä jo loppupuolelle ”Ruoka – turva – elinvoima, mihin rahat riittävät?” – esityksen moderaattori, politiikan tutkija ja vastaava päätoimittaja Erkka Railo kiitteli yleisön sinnikkyyttä jaksaa osallistua päivän viimeisimpiin tapahtumiin. Päällimmäisenä tapahtumasta jäi mieleen huoltovarmuuden näkökulmasta ruuan tuotantoketjun tarkastelu alusta loppuun saakka. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesikin lannoitteiden valmistuksessa käytettävän ammoniakin tulevan Venäjältä, mikä on vähintäänkin kiusallista strategisten riippuvuuksien näkökulmasta. Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma veikkasi, että Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden myötä on aika uudistaa maatalouden tukijärjestelmä, sillä nykysäännöksillä Ukraina saisi neljänneksen unionin maataloustuista.

Seuraava Eurooppa-foorumi järjestetään Suomen Turussa 26.-28.8.2026, ja sitä kannattaa seurata joko paikan päällä tai verkossa.

Brief summary
Europe Forum at the former Finnish capital Turku is an annual discussion forum about Finland and its role in European politics. All the talks can be found later on YouTube and before that as live streams. Most of the talks were in Finnish, but in they were also interpreted into English.

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija| Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services