Avoimen tieteen talvipäivien 2022 nostoja | Highlights of Open Science Winter Days 2022

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Avoimen tieteen talvipäiviä 2022 vietettiin Jyväskylässä ja verkossa 9.-11.11.2022. Talvipäivät koostuivat hybridinä toteutetuista prekonferenssista ja esitelmäpäivästä sekä kokonaan etänä toteutetusta asiantuntijapäivästä. Talvipäivät painottuivat tutkimuksen vaikuttavuuden tarkasteluun erilaisista näkökohdista.

Tilaisuudessa jaettiin myös perinteiset avoimen tieteen palkinnot, joista kansallisen avoimen tieteen palkinnon sai Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg ja avoimuuden edistäjäpalkinnot saivat Tampereen yliopiston kirjaston johtava avoimen tieteen asiantuntija Susanna Nykyri ja Suomen metsätieteellinen Seura ry. Palkituista on laajemmin kerrottu Avoimen tieteen koordinaation uutisessa.

Paikalla oleville osallistujille avoimen tieteen talvipäivät olivat hyvä tilaisuus verkostoitua ja jakaa informaatiota sekä ajankohtaisia kuulumisia kollegoiden kanssa. Vielä itse esitysten jälkeen ja kahvitauoilla keskusteluja käytiin päivistä nousseista teemoista ja muun muassa Overton-työkalun koekäytöstä. Avoimen tieteen koordinaation verkkosivuilta löytyvät esitysten kalvot ja laajempi kattaus avoimen tieteen talvipäivistä. Tässä blogissa nostammekin esiin muutamia teemoja.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus

Prekonferenssissa pidetyssä paneelissa keskityttiin avoimuuden jalkauttamiseen koulutuksen avulla ja tutkimuksen ja oppimisen avoimuuden teemojen näkymiseen esimerkiksi jatkuvassa oppimisessa, opettajankoulutuksessa ja informaatiotutkimuksen opinnoissa. Panelistit pohtivat, miten niitä voitaisiin tuoda lisää opetukseen ja erilaisiin koulutuksiin sekä miten avoimuuden tuominen opetukseen ja koulutukseen muuttaa yhteiskuntaa. Keskustelussa olivat edustettuina Digivisio, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

Keskustelussa tuli selkeästi esiin se, että oppimateriaalien avoimuus on vielä kohtalaisen tuntematonta, eikä oppimateriaalien avaaminen käy käden käänteessä. Saavutettavuuden lisäksi oppimateriaalien sisällölliseen laatuun ja tekijänoikeusasioihin joudutaan kiinnittämään lisää huomiota, kun niitä avataan. Avoimia oppimateriaaleja ei ylipäätään käytetä kovinkaan paljon ja vastuu avoimuudesta on jätetty opettajien oman kiinnostuksen varaan. Avoimuuden lisääntyessä tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomioita opettajille tarjottavaan viestintäkoulutukseen. Laajalle keskustelulle koko kentän kanssa on siten suuri tarve.

Avoin tiede ja yritysmaailma

Avoimen tieteen talvipäivien teemaa tarkasteltiin myös innovaatiotoiminnan ja yritysmaailman näkökulmasta. Tutkittuun tietoon pohjautuvat innovaatiot tuottavat edellytyksiä elinkeinoelämälle ja ovat siten suorassa yhteydessä yhteiskunnalliseen vuorovaikuttamiseen. Tieteen avoimuudella pyritään vaikuttamaan positiivisesti eurooppalaiseen innovaatiotoimintaan. Pasi Raiskinmäki Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja innovaatiopalveluista valaisi yritysmaailman ja tutkimuksen rajapintoja. Hän painotti, että tutkimusrahoituksen tueksi tarvitaan lisäeuroja myös elinkeinoelämän sidosryhmiltä, ja toi esiin avoimen datan tärkeyden uuden liiketoiminnan näkökulmasta.

Tutkimusrahoittajan puheenvuorossa Business Finlandin Aki Parviainen jatkoi pohdintaa yritysten ja tutkimusorganisaatioien yhteistyöstä innovaatioiden näkökulmasta. Tilastokeskuksen tuottavuustutkimuksen perusteella Suomen kokonaistuottavuuden kasvu on pysähtynyt vuoden 2007 jälkeen, mikä heijastuu negatiivisesti myös kansainvälisen kilpailukykyymme. Yhtenä ratkaisuna Parviainen korosti liiketoiminnan ja tutkimuksen rajapintaan sijoittuvan rahoituksen lisäämistä, mikä puolestaan voisi parantaa tuottavuutta innovaatioiden kautta. Muutamina esimerkkeinä Parviainen esitteli Business Finland Co-Innovation-rahoitusmallin, joka on räätälöity yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeiden rahoittamiseksi, sekä kasvumoottorirahoituksen, joka tarjoaa pääomalainaa talouskasvun katalysaattoreina toimiville alustayhtiöille.

Tutkittu tieto yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja hallinnon avoimuus

Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Sari Löytökorpi avasi esityksessään tutkitun tiedon roolia yhteiskunnallisen päätöksenteon ja valmistelun tukena. Päätöksenteolla ja tutkimuksella on usein eri aikajänteet, joita on yhteensovitettava tiedon tuottajien ja päätöksentekijöiden yhteistyön sujuvoittamiseksi. Eri aikajänteet näkyvät myös yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevissa selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoitusmuodoissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeet toimivat muutamasta kuukaudesta kolmeen vuoteen, kun taas strategisen tutkimusrahoituksen hankkeet ovat VN TEAS-hankkeita pitkäjänteisempiä ja kestävät kolmesta kuuteen vuoteen.

Hankkeissa hyödynnetään tietoa eri tavoin: VN TEAS -hankkeissa tuotettua tietoa hyödynnetään muun muassa kansainvälisten neuvotteluiden ja lainsäädännön tukena. Ministeriöissä päätöksentekoa valmistellaan usein hankkeiden sisällä tai niiden kautta. Tutkimustietoa on mahdollista hyödyntää valmistelun eri vaiheissa, mutta tämä riippuu myös virkamiesten ja poliitikkojen valmiuksista sisällyttää sitä osaksi valmistelua. Valmistelussa tarpeellisena tutkimustietona Löytökorpi mainitsi esimerkiksi jatkuvasti tuotetun perusseurannan, meta-analyysit ja kirjallisuuskatsaukset.

Jotta tutkimustietoa voidaan hyödyntää, tarvitaan myös ymmärrystä siitä, miten tuloksia voidaan tulkita. Virkamiehille on järjestetty mm. koulutusta tutkimuksen menetelmistä, jotta he pystyvät arvioimaan paremmin eri tutkimusmenetelmien vaikutukset tutkimukseen (esim. Suomalaisen Tiedeakatemian Tiedesparraus). Yhtenä ongelmana hallinnon avoimuuden näkökulmasta nousi päätöksenteon valmistelun tukena käytetyn tutkimustiedon jäljittäminen, sillä lähteinä käytetyistä tutkimuksista ei aina jää viitetietoja. Hallinnon avoimuutta on pyritty lisäämään eri toimenpiteillä. Esimerkiksi VN TEAS- hankkeiden hakuvaiheessa osallistujilta pyydetään tiedonhallintasuunnitelmaa, jota varten on annettu suositus aineistojen avoimeksi saattamisesta. Käytännössä aineistojen avoimeksi saattaminen ei aina ole mahdollista, sillä hankkeissa on usein mukana hyvinkin erilaisia toimijoita kuten konsultointiyrityksiä.

Vaikuttavuuden mittaaminen?

Tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen varjopuolia käsitteli Turun yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Reetta Muhonen. Vaikuttavuutta pohtineet tutkijat ovat hahmottaneet keskeisiä ongelmia tutkimuksen vaikuttavuuden todentamisessa. Syy-seuraussuhteet eivät ole yksiselitteisiä ja vaikutukset voivat olla epäsuoria tai hajanaisia. Vaikutuksissa ei myöskään ole pikavoittoja tai yhden tutkimuksen yhtä vaikuttavuuskohdetta – vaikutus voi näkyä vasta vuosien päästä ja vaikuttavuus on tyypillisesti useampien tutkimusten jatkumoa. (Muhonen R. 2021. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin haasteet. Vastuullinen tiede, Tieteellisten seurain valtuuskunta).

Esityksessä korostettiin erilaisten indikaattoreiden merkitystä sekä aikajännettä, jolla tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata. Muhonen muistutti, että vain pieni osa tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuudesta näkyy konkreettisina asioina, kuten vaikkapa rahana tai keksintöinä. Kun opetus pohjautuu tutkimukselle ja valmistuvat siirtyvät osaksi yhteiskuntaa, niin voidaanko tätä tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta oikeastaan mitatakaan tai mikä olisi se oikea mittari. Lopputulemaksi nousikin, että koko vaikuttavuutta tuskin koskaan pystytään mittaamaan.

Vaikuttavuuden arvioinnissa on syytä pitää yllä keskustelu arvioinnin tavoitteista. Rahanjako ja toiminnan kehittäminen nousevat tyypillisesti esiin, mutta esimerkiksi tieteen yhteiskunnallisen arvostuksen näkökulma tuppaa jäämään syrjään. Mitä tapahtuisi, jos siirryttäisiin vaikuttavuuden mittaustulosten vaatimuksesta luottamukseen ja rahanjaosta itseymmärryksen lisäämiseen? Muhonen totesi, että ainakin tieteen vaikuttavuuden ymmärtäminen monipuolistuisi ja tutkimusta pääsisi hyödyntämään nykyistä suurempi joukko.

Avoimen tieteen asiantuntijaryhmien kuulumiset ja ensi vuoden Avoimen tieteen päivien pitäjät

Avoimen tieteen asiantuntijaryhmät kokoontuivat perjantaina. Kaikissa neljässä asiatuntijaryhmässä vaihtuivat puheenjohtajat, ja jokaisessa aloitti myös uusia, ajankohtaisia työryhmiä (esim. Vuorovaikutus päätöksentekijöihin ja avoin hallinto). Asiantuntijaryhmistä ja niiden alla toimivista työryhmistä löytyy lisätietoa Avoin tiede-verkkosivustolta. Asiantuntijaryhmien toimintaan pääsee ilmoittautumaan sivustolla olevan ilmoittautumislomakkeen kautta.

Tilaisuuden lopuksi kerrottiin ensi vuoden 2023 Avoimen tieteen kesä- ja talvipäivien pitopaikat. Kesällä kokoonnutaan Laurea-ammattikorkeakouluun Helsinkiin ja talvella puolestaan on Pohjois-Karjalan vuoro, sillä talvipäivät järjestetään Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.

Kuva: Jänö suuntaa katseensa ensi vuoden Avoimen tieteen talvipäiviin 2023. CC0 lisenssi, Wikimedia commons. | An arctic hare points directs its gaze towards the Open science Winter Days of 2023. CC0 license, Wikimedia commons.

Briefly in English

Open Science Winter Days 2022

Open Science Winter Days 2022 offered an overview of social interaction of research. The Days held on 9th and 11th November as hybrid session in Jyväskylä and online.

From Open education to Innovation and research-based knowledge

A panel held at the pre conference focused on the implementation of openness through education and on the visibility of the themes of openness in research and learning, for example, in continuous learning, teacher training and information studies. The panellists considered how these themes could be introduced into teaching, and how bringing openness to education and training will change society.

The theme of the Winter Days of Open Science was also examined from the perspective of innovation and the business world. Innovations stemming from research-based knowledge create prerequisites for business life and are thus directly linked to societal interaction. Open science aims to have a positive impact on European innovation. For example, Pasi Raiskinmäki from the University of Jyväskylä’s Research and Innovation Services shed light on the interfaces between the business world and research. He stressed that additional euros are also needed from industry and commercial stakeholders to supplement research funding. He highlighted the importance of open data from the perspective of creating new business opportunities.

Research-based knowledge in decision-making, transparency of administration and how to measure the impact of research

Sari Löytökorpi, the Chief Specialist at the Prime Minister’s Office, shed light on the role of research-based knowledge in support of decision-making. Research data can be used at different stages of preparation, but this also depends on the capacity of the officials and politicians to incorporate it into the decision-making process. In order to effectively utilize research data on decision-making, policy-makers need a better understanding of how results from scientific studies can be interpreted. For example, training has been arranged for civil servants on research methods so that they can better assess the impact of different research methods on the results obtained.

The assessment of the societal impact of research and its shady side was discussed by Reetta Muhonen (Research Collegium of the University of Turku). She reminded the audience, that only a small part of the research impact is concrete in nature, such as money or technological innovation. When education is based on research and those who graduate enter, for example, the workforce and take part in the society as a whole, is this kind of societal impact measurable altogether. Probably the entire impact of research can hardly ever be measured.

Open Science Awards and next year’s Open Science Days

Traditional open science awards were also presented at the event. Sami Borg, Research Manager at the Foundation for the Development of The Municipal Sector, received the National Open Science Prize and the Promoter of Openness Awards were given to Susanna Nykyri, Chief Open Science Specialist at Tampere University Library, and the Finnish Society of Forest Sciences. More extensive information about the awardees has been published in the open science coordination news (in Finnish).

The chairman of each of four Open Science expert panels changed, and new working groups started in each expert panel. More information about these groups can be found on the Open Science website. You can register for the activities of expert panels through the registration form on the website.

Next year’s 2023 Open Science Summer Days will be organized by Laurea University of Applied Science in Helsinki and the Winter Days jointly by the University of Eastern Finland, Karelia University of Applied Science and Savonia University of Applied Science.

Niina Nurmi, projektisuunnittelija | Project coordinator
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Manna Satama, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services