Arkistoista tekoälyyn: 13. pohjoismainen oikeustieteellisten kirjastojen konferenssi 2025 | From Archives to AI: 13. Nordic Law Libraries Conference 2025
(Please, scroll down to read a brief summary in English.)
Ensimmäinen pohjoismainen oikeustieteellisten kirjastojen konferenssi järjestettiin Norjassa vuonna 1988. Tällöin päätettiin, että tapahtuma pidettäisiin kolmen vuoden välein kussakin Pohjoismaassa vuorollaan. Suomi sai järjestää kolmannen konferenssin vuonna 1994. En ollut mukana vielä tuolloin, mutta kylläkin kahdeksannessa konferenssissa Helsingissä vuonna 2009. Tämän jälkeen konferenssin järjestelyvastuu kiersi taas muut pohjoismaat ja koronapandemiakin sotki aikataulua välissä. Mutta tänä vuonna Suomi isännöi taas kolmattatoista pohjoismaista oikeustieteellisten kirjastojen konferenssia Turussa 7.–9. toukokuuta. Konferenssin esitelmiä ei valitettavasti videoitu, mutta konferenssisivuilta löytyvät useiden esitysten materiaalit.
Vielä vuonna 2009 konferenssin työkielenä oli ”skandinaaviska”, mutta sittemmin tapahtuma on onneksi vakiintunut melko lailla täysin englanninkieliseksi. Ruotsinkielisiä esityksiä seurasin 16 vuotta sitten melko vaivattomasti, ja norjalaistenkin kanssa pystyi kommunikoimaan melko hyvin siihen asti, kunnes he todella innostuivat jostakin aiheesta ja alkoivat skandinaaviskan sijaan puhua norjaa. Tanskalaisten esityksistä me pohjoisemmat kansat emme ymmärtäneet kovin paljoa, ja islantilaiset taisivat jo tuolloin puhua suosiolla englantia. Mutta nyt vain yksi esitys pidettiin ruotsiksi ja kaikki muut englanniksi. Eikä kukaan pohjoismaisista vieraista todellakaan kaivannut skandinaaviskan kulta-aikoja.
Sain omalta vähäiseltä osaltani viime syksystä lähtien olla mukana konferenssin ohjelmatiimissä, johon kutsuttiin edustajia kaikkien Suomen oikeustieteitä opettavien yliopistojen kirjastoista sekä Eduskunnan kirjastosta. Päävastuun konferenssin suunnittelusta ja järjestelyistä kantoi kuitenkin Turun yliopiston kirjasto. Huolellinen valmistelu ja varautuminen yllätyksiin tuotti tulosta, ja koko tilaisuus eteni alusta loppuun asti kuin hyvin rasvattu kellokoneisto. Jälkeen päin saimme kuulla, että useampi kuin yksi varasuunnitelma oli tullut tarpeeseen, mutta katsojana sitä ei pystynyt huomaamaan.
Konferenssi järjestettiin Turun yliopiston kampuksen Calonia-rakennuksessa, joka rakennettiin vuonna 1986 varta vasten yliopiston oikeustieteellistä tiedekuntaa varten.
Tiedekunnan dekaani Janne Salminen huomauttikin kutsupuheenvuorossaan, että auditorion väritys bolognanpunaisine yksityiskohtineen muistuttaa oikeustieteiden yliopisto-opetuksen historiasta aina vuodesta 1088 eli Bolognan yliopiston perustamisesta saakka. Janne Salminen on muuten erittäin todennäköisesti nousemassa seuraavaksi oikeuskansleriksi.
Suurin osa konferenssin osallistujista tuli luonnollisesti yliopistokirjastoista, mutta mukana oli myös lakitoimistojen oikeusinformaatikkoja, parlamenttien kirjastojen henkilökuntaa ja tietoasiantuntijoita hovioikeuksista ja korkeimmista oikeuksista. Konferenssin teemaksi oli valittu “From Archives to AI: Law Libraries in the Age of Digital Transformation”, mikä heijastui konferenssin esitysten teemoissa. Esimerkiksi keskiviikkona professori Mia Korpiola kuvasi, kuinka Turun palossa vuonna 1827 tuhoutunutta Turun hovioikeuden arkistoa yritetään nyt rekonstruoida mm. nykyaikaisen digitoinnin keinoin muista vanhoista arkistoista löytyvien, Turusta aikanaan niihin lähetettyjen asiakirjojen avulla. Torstaina taas saimme kuulla Mona Lehtisen esityksen automaattisen asiasanoituksen Annif-työkalusta ja Finto AI-palvelusta, Filip Ginterin antamia esimerkkejä tekoälyn käytöstä laajojen tekstimassojen datanlouhinnassa ja Katarína Lenghardtován esityksen siitä, kuinka EUR-Lex-tietokantaan tullaan sisällyttämään tekoälyavustaja.
Torstaina jakauduimme myös pienryhmiin keskustelemaan oikeuskirjastoissa tapahtuneista muutoksista sitten edellisen eli vuoden 2022 Tanskan konferenssin. Tässä yhteydessä sain myös omat viisi minuuttiani julkisuudessa summatessani oman ryhmämme läpikäymiä teemoja. Yllättäen monet pohjoismaiset kollegat kertoivat, että heidän kirjastoillaan ei ole enää varaa ostaa oikeustieteiden e-kirjoja opiskelijoiden käyttöön. Toivottavasti sama kehitys ei ole tulossa Suomeenkin, kun oikeustieteellinen kirjankustannus keskittyy yhä enemmän vain yhdelle kustantajalle. Puhuimme myös koronapandemian synnyttämästä ”menetetystä sukupolvesta”, joka ei koskaan oikein oppinut käyttämään yliopistokirjastoja. Pandemian jälkeen opintonsa aloittaneet taas viihtyvät kirjastoissa paremmin kuin koskaan.
Kunnon konferenssiin sisältyy tietysti myös oheisohjelmaa. Keskiviikkona saimme tutustua oman valinnan mukaan joko Turun yliopiston kampuskirjastoihin, Turun kaupungin pääkirjastoon tai Turun hovioikeuteen. Illalla saimme Aboa Vetus Ars Nova -museossa tutustua joko arkeologiseen näyttelyyn tai nykytaiteen kokoelmaan ennen Turun kaupungin tarjoamaa iltavastaanottoa. Torstai-iltana meitä ilahdutti konferenssi-illallisella Turun yliopiston kuoron kokoonpano lauluesityksillään.
Monet pitivät konferenssin huipentumana akateemikko Martti Koskenniemen surullisen ajankohtaista esitelmää War and law – Reflections on current crises.
Kun Marjaana Sjölund oli vielä kertonut siitä, kuinka lainsäädäntöön saadaan läpinäkyvyyttä tuomalla valmisteludokumentteja vapaasti saatavilla olevaan tietokantaan, oli viestikapulan vaihdon aika. Seuraavan pohjoismaisen konferenssin pitomaa on läntinen naapurimme Ruotsi, vaikka siellä ei vielä konferenssin aikana päästy yksimielisyyteen järjestäjäyliopistosta. [Jälkikäteen seuraavan konferenssin järjestäjäksi on vahvistunut Linköpingin yliopisto.]
Mitä kaikkea konferenssi antoi osallistujilleen? Mielenkiintoisten esitelmien lisäksi hyödyllisiä olivat keskustelut sekä kotimaisten että pohjoismaisten kollegojen kanssa ja havainnot siitä, kuinka samat ilmiöt yliopistomaailmassa esiintyvät muuallakin kuin vain omassa kirjastossamme. Jos uudet pandemiat tai muut vitsaukset eivät koettele meitä, Suomi saa järjestää pohjoismaisen oikeustieteellisten kirjastojen konferenssin taas 15 vuoden päästä. Minä en siihen tule osallistumaan, mutta ehkä joku tämän blogikirjoituksen lukijoista. Varsinkin oikeustieteiden opiskelijoilla vannomatta paras!
________________
The Nordic Law Libraries Conference was held in Turku from May 7th to 9th this year. This conference rotates among the Nordic countries every three years. In Finland, it was last organized in 2009 in Helsinki. Although the presentations were not recorded, the slides for most of them are available on the conference website. The theme of the conference was “From Archives to AI: Law Libraries in the Age of Digital Transformation”, and participants were presented with numerous examples of how AI can be utilized in law library work.
The next conference will take place somewhere in Sweden in 2028. The organizers have three years to decide which university will take on the responsibility of hosting it. [They later agreed to organize the next conference at Linköping University.] Finland’s next turn will likely come in about 15 years. In addition to law librarians, the conference also welcomed legal information specialists from law firms, courts of appeal, and supreme courts. So, if you’re studying law, you might just find yourself attending a conference like this one day!
Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services