Bibliometriikkaseminaarin tuliaisia: Miten mitata tutkimuksen vaikuttavuutta ja tutkijan näkyvyyttä?

Pääsimme joulukuun puolessa välissä osallistumaan opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston (SYN), Helsingin yliopiston kirjaston ja Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) järjestämään bibliometriikkaseminaariin Helsinkiin. Tässä joitakin seminaarissa esille nousseita näkökulmia ja ajatuksia pohdittavaksi ja makusteltavaksi.

Altmetriikka mittaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa

Bibliometriikasta (lyhyesti määriteltynä: tieteellisten lehtien/julkaisujen/tutkijan vaikuttavuuden kvantitatiivinen analysointi; esim. viittausmäärät, h-indeksi, impact factor) puhuttaessa yhä useammin käsitellään myös altmetriikkaa, jolla mitataan tutkimuksen saamaa huomiota sosiaalisessa mediassa. Altmetriikkasovellukset (esim. Altmetric.com, ImpactStory) ovat alkaneet haastaa perinteiset bibliometriset analyysit. Sosiaalisessa mediassa artikkeleille ja muulle tutkimustyölle pyritään saamaan näkyvyyttä laajemmin ja nopeammin. Tyypillisesti vanhemmille julkaisuille kertyy enemmän viittauksia, mutta sosiaalisessa mediassa tilanne on päinvastoin: etupäässä uudet julkaisut kiinnostavat ja saavat näkyvyyttä.

Sosiaalinen media on yksi väylä lisätä tieteen näkyvyyttä, mutta todellisuudessa altmetriikan keinoin määritettävän näkyvyyden tieteellisestä tai yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ei suoranaisesti ole tietoa. Mikä merkitys latauksilla, jaoilla, tviittauksilla tai tykkäyksillä on? Ovatko eniten huomiota saaneet julkaisut aidosti merkittävimpien kärkikaartia?  Altmetric määrittää vuosittain top 100 -listan eniten keskustelua herättäneistä artikkeleista. Sinänsä listalla on paljon kiinnostavia julkaisuja. Vuoden 2016 listan 12. sijalla käsitellään Robin Williamsia ja sijalta 43 löytyy 5 000 vuotta vanha olutresepti. Ovatko nämä yhteiskunnallisesti erityisen merkittäviä? Mielenkiintoinen havainto on myös se, että mitä enemmän tutkija on keskittynyt tviittaamiseen, sitä vähemmän hän on julkaissut tieteellisissä lehdissä. Mistä tämä kertoo? Altmetriikkasovelluksista voi tarkistaa saamansa huomion historiaa, eli ketkä artikkelista ovat kiinnostuneita ja missä artikkeli on nostettu esiin. Tämä on se keskeinen tarina lukujen takana.

Miten lisätä tutkijan ja tutkimuksen näkyvyyttä?

Vaikka altmetriikkaa on osin syystäkin kritisoitu, tutkimuksen näkyvyyden lisääminen on silti tärkeää. Miten tähän saisi tehtyä korjausliikkeen? Tässä joitakin vinkkejä tutkijalle: 1) Mieti, kenet haluat tavoittaa? Mikä on kohdeyleisösi? Selvitä, missä kanavissa muut alasi tutkijat vaikuttavat. 2) Kirjoita tutkimuksestasi lyhyt, yleistajuinen tiivistelmä jaettavaksi. Saman voi tehdä vaikkapa videona. 3) Julkaise tutkimuksesi avoimesti joko julkaisemalla Open Access -lehdessä tai rinnakkaistallentamalla artikkeli avoimeen julkaisuarkistoon. 4) Avaa artikkelin lisäksi tutkimuksen dataa, postereita tai muuta tausta-aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Netissä on lukuisia arkistoja ja palveluja tuotosten jakamiseen (esim. Zenodo, OpenDOAR). 5) Hyödynnä sosiaalista mediaa ja mainosta työtäsi somen eri kanavissa aktiivisesti. Saat ainakin keskustelua aikaan. 6) Voisitko alkaa kirjoittaa blogia tai ottaisitko yhteyttä oman tieteenalasi bloggaajaan, jolle suosittelisit blogipostausta tutkimuksestasi? 7) Hanki ORCID-tutkijatunniste, joka kokoaa tutkimusansiosi yhteen ja yksilöi sinut muista tutkijoista. 8) Varmista, että töilläsi on pysyvä tunniste (DOI, ArXiv ID, PubMed ID) ja käytä tunnistetta aina artikkelin yhteydessä. Näin työsi löydetään. 9) Kysy neuvoa ja vinkkejä näkyvyytesi boostaamiseen UEF:n kirjastosta tai viestinnästä.

Scival apuna tutkimuksen vaikuttavuuden analysoinnissa

Yksi tutkimuksen vaikuttavuuden analysointiin tarkoitetuista välineistä on meilläkin käytössä oleva SciVal. Olethan jo testannut? SciValia voi käyttää esim. tutkimusorganisaatioiden tai tutkijoiden vertailuun, tutkimusyhteistyökumppaneiden etsimiseen tai nousevien tutkimusalueiden tunnistamiseen. Ohjelma on vinkeä työkalu, mutta sokeasti siihenkään ei kannata luottaa. SciVal lukee Scopus-tietokantaa, joten Scopuksesta puuttuvat artikkelit jäävät uupumaan myös SciValista, mikä voi vääristää analyysin tuloksia. SciValia markkinoidaan usein analyysityövälineeksi esim. rahoitushakemuksiin, mutta tällöin voi kysyä, onko tutkijan itse tekemä analyysi puolueeton.

Lopuksi lohdutuksen sana rahoitushakemusten kanssa kamppaileville. Muun muassa Suomen Akatemia on ennen kaikkea kiinnostunut toimivasta tutkimusideasta ja -suunnitelmasta. Tämän lisäksi tutkijan ansioiksi luetaan CV ja julkaisuluettelo, bibliometriset tunnusluvut viittausmäärineen ja h-indekseineen eivät ole ratkaisevassa asemassa. Biblio- ja altmetriikka tarjoavat lisätyökaluja kokonaiskuvan arviointiin, mutta laadullista tutkimuksen vaikuttavuuden analyysiä ne eivät korvaa.

Bibliometriikkaseminaarin materiaalit (Helsinki, 16.12.2016)

Tietoasiantuntijat Kaisa Hartikainen ja Jussi Hyvärinen / UEF:n kirjasto