Ruadopäivä kniigažikos 10: sivarin päivä | Työpäivä kirjastossa 10: siviilipalvelushenkilö | Workday at the library 10: non-military service person
(Vieritä alaspäin lukeaksesi suomeksi. Please, scroll down to read in English.)
Tämä teksta kuuluu blogaserijah, kuduas Päivännouzu-Suomen yliopisson kniigažikon ruadajat sanellah omassah normal’nois ruadopäiväs. Serijan tarkalmonna on ottua kaččeil nygözien tiijollizien kniigažikkoloin erijyttyzie ruadoloi, segö miittyzis dielolois net vassatah.
Terveh teilä! Milma kučutah Aapi da mie olen ruadanuh talvikuussai Päivännouzu-Suomen yliopissol štatskoinna. Omani liitto loppietahes ligakuus da miun jälgimäni ruado on kirjuttua täh blogah – täl kerdua karjalaksi!
Iččeni kieleh näh sanon, gu pagizen suvie ja liygie segai, da teksta noudau yhenjyttyistä moudua. Olen opastunnuh karjalah enimyttäh Karjalan kielen sanakniigan (KKS) kauti. Sendäh en pyrri normiiruittuh kieleh, engö nebrimenno kirjuta oigiehkirjutusnormua myö. Vagaitangi, gu iččeni sanavalličukset toičči ollah vakkinazie muilla karjalan pagizijoilla. Ezimerkiksi löyvin KKS:s Siämärvelpäi sanan kniigažikko, kudamua suvaičen käyttiä, hos äijät sanotahgi kirjasto libo bibliotiekka. Milma pidi seže luadie se-tämä sana iče, gu karjalas aivin eule sanua mihgi dieloh näh. Nämät sanat ollah eksperimentallizie, a puuttunou migi sana tiän syväimih, ga käyttäkkiä!
Miul on kaksi paikkua, kudualois ruan: ezmässargen da kolmanpiän olen Jovensuun kampusal Carelia-huonukses olijas kniigažikos.Toissargen, nellänpiän da piätinčän ruan loitoči Kuurnanuuličal zakonallizel suitandatoimissol. Sanelen enzimäin kampussapäiväs da siidä päiväs zakonallizel suitandatoimissol.
Ruadoh voi suattuo seiččien da yheksän keskuččua, ga iče tulen puaksuh yheksän aigua. Silloin kaikin kerävytäh välikodvatilah juomah koufeida-čuajuo. Jälles tädä kačon mobikas kai kniigat, kudualois inehmizet ollah luajittu eččopakičukset da lähen eččimäh niilöi kniigažikon zualoispäi. Vien net neuvondačökkeheh, kuduas toini ruadaja hoidau loput dielolois. Sih tarvitah klijentoin tiedoloi, eigö miul sivarinna ole oigevuksie niilöih.
Tulieksi rubien pualičuttamah järillettylöi kurssakniigoi, kuduas mänöygi enämbi vuitti päiväs. Enzimäin pidäy tarkaistua kniigan kundo. Tarvinnou se kohennusta, čökkiän gleilenttua. Tarvinnou se gleidä, eissän čurah da kohennan myöhembä. Ližäksi livuan kai kniigat da poimin iäreh unohtunnuot čiekat da blekut. Siidä panen net pualiččah oigieh kohtah.
Murginoičen puaksuh nenga č 11. Yliopissol kävyn syömäh restoranah, kuduas murgina maksau štatskoilla nenga viizi jeuruo. Sie miul on toičči mahto vastavuo toizien karjalazienke da paissa miän kieleh. Siidä rodiu ihalmuo.
Siidä allan kniigoin oijendamizen: kačon yksittäin, gu net kai ollah čomašti pualičan agjas yhes suoras riävys. Toičči inehmizet kyzytäh abuo kniigoin eččimizes da mie ielmielel autan. Valmissan tuagieh kahen aigua da lähen tuazen välikodvalla juomah čuajuo.
Loppupäivän ruan bokkašeikkoi. Ruado, kudamua puaksuh ruan, on Vaari-tarkaissukset: mie kirjutan Suitoskniigažikon Vaari-tiedokannan eččopanielah materjualan ISBN-koudan, kačon, ongo heil jo sidä materjualua, tarkaissan kunnon, da sidä myö piätän työnnetähgö materjuala Suitoskniigažikkoh Kuopioh libo čökätähgö yliopisson ilmainjagoh. Viivuan iäreh gleimat da čerikoudat, da männöy materjuala ilmainjagoh, čökkiän iäressändätartuttimen.
Muida šeikkoi on olluh iäressättävien kniigoin eččimini pualičoispäi, ilmainjavon delegöin järrespiendä, kniigoin kohennus, da muut pičukkazet ruavot. Vuitissun seže Teamsači kerähmölöih, kudualois opassun, kuin dielot ruatah kniigažikos. Paiččegi olen piässyh sebruamah lähäl kogoelmajoukon ruandua.
Zakonallini suitandatoimisto suittau suomelasta julgavuo, kudamua siidä laihinoijah rištikanzoilla. Tahtonou kentah kučuttua materjualua, pidäy azuo pakites, gu toimisson syväimeh piässäh vaigu ruadajat. Suomes on kuuzi nengomua kniigažikkuo, ga tiä kus ruan, materjualua voijah työndiä Päivännouzu-Suomen yliopisson Jovensuun da Kuopion kampussoilla dai KYSin tiijollizeh kniigažikkoh. Sie inehmizet voijah lugie omuadah materjualua, no kodih sidä ei sua ottua keralla.
Zakonallizel suitandatoimissol omani ruado on vägi yhenjyttyistä, migu kampusal. Silloin toičči suamma posilkkua, kudualois on uutta materjualua suitandah niškoin. Sie panen pualiččoih žurnualua, tiedokniigua, lapsien– da nuorienžurnualua, lapsien– da nuorienkniigua, al’bomua, karttua, segö muuzikku– da kioskamaterjualua.
Konza pualičutan zakonallizel suitandatoimissol, miul pidäy enzimäin miärätä äijängö materjualua mie pualičutan. Merkičen kniigah santit da kappalehmiärän. Žurnualoin merkiččemini on erijyttyistä nenga gu niilöin kappalehmiäriä ei tarviče merkitä. Tulieksi organizuičen net kirjaimikkuo myö, gleimuan, lad’d’uan delegäh da rubien pualičuttamah. Jälles tädä merkičen aijemba kirjutetut tiijot tiedokonehel statistiekkoih.
Posilkkua vuottajes terstavuu kebieh, ga opin ainos löydiä midägi ruadamista. Ofisal miun bokkašeikkoi ongi olluh Vaari-tarkaissukset, žurnualoin čökkiämini kanzikkoloih, segö štuatta– da tiijotusžurnualoin pakuiččemini juaššiekkoih.
Lähen ruavospäi puaksuh viijen aigua.
Tämä teksti kuuluu kirjoitussarjaan, jossa Itä-Suomen yliopiston kirjaston työntekijät kertovat tavallisesta työpäivästään. Sarjan tarkoituksena on havainnollistaa nykypäivän tieteellisten kirjastojen erilaisia tehtäviä ja vastuita.
Terve! Minun nimeni on Aapi ja olen työskennellyt joulukuusta asti Itä-Suomen yliopistolla sivarina. Palvelusaikani loppuu lokakuussa ja viimeinen työni on kirjoittaa tähän blogiin – tällä kertaa karjalaksi!
Kielestäni sanon, että puhun suvi– ja livvinkarjalaa sekaisin, ja karjalankielinen teksti noudattaa samankaltaista mallia. Olen opetellut karjalan kielen enimmäkseen Karjalan kielen sanakirjan kautta. Se takia en pyri normitettuun kieleen, enkä välttämättä kirjoita oikeinkirjoitusnormien mukaisesti. Varoitankin, että sanavalintani voivat joskus olla vieraita muille karjalan puhujille.
Esimerkiksi löysin KKS:stä Säämäjärveltä sanan “kniigažikko”, jota tykkään käyttää, vaikka monet sanovatkin “kirjasto” tai “bibliotiekka”. Minun piti myös luoda joitain sanoja itse, koska karjalassa ei aina ole valmiita sanoja asioille. Nämä sanat ovat kokeellisia, mutta jos jokin sana tarttuu sydämiinne, niin käyttäkää!
Minulla on kaksi paikkaa, joissa työskentelen: maanantaina ja keskiviikkona olen Joensuun kampuksella Carelia-rakennuksessa olevassa kirjastossa. Tiistaina, torstaina ja perjantaina työskentelen Kuurnankadulla vapaakappaletoimistolla. Kerron ensiksi kampuspäivästä ja sitten päivästä vapaakappaletoimistolla.
Töihin voi saapua seitsemän ja yhdeksän välillä, mutta itse tulen usein yhdeksän aikaan. Silloin kaikki kokoontuvat taukotilaan juomaan kahvia tai teetä. Sen jälkeen katson puhelimestani kaikki kirjat, joista ihmiset ovat tehneet hyllystänoutopyynnön, ja lähden etsimään niitä kirjaston saleista. Vien ne aspaan, jossa toinen työntekijä hoitaa loput. Siihen tarvitaan asiakkaiden tietoja, eikä minulla sivarina ole oikeuksia niihin.
Seuraavaksi rupean hyllyttämään palautettuja kurssikirjoja, jossa meneekin suurin osa päivästä. Ensiksi pitää tarkistaa kirjan kunto. Jos se tarvitsee korjausta, pistän teippiä. Jos se tarvitsee liimaa, siirrän sen syrjään ja korjaan myöhemmin. Lisäksi selaan läpi kaikki kirjat ja poimin pois kaikki unohtuneet kuitit ja laput. Sitten pistän ne hyllyyn oikeaan kohtaan.
Syön lounaan usein noin klo 11. Yliopistolla käyn syömässä ravintolassa, jossa lounas maksaa sivarille noin viisi euroa. Siellä minulla on mahdollisuus tavata toisten karjalaisten kanssa ja puhua kieltämme. Se tekee minut iloiseksi.
Sitten aloitan kirjojen oikomisen: katson yksitellen, että ne ovat kaikki kauniisti hyllyn reunassa yhdessä suorassa rivissä. Joskus ihmiset kysyvät apua kirjojen etsimisessä ja minä mielelläni autan. Saan oikomisen valmiiksi yleensä kahden aikaan ja lähden taas tauolle juomaan teetä.
Loppupäivän teen sivuhommia. Työ jota usein teen on Vaari-tarkistukset: minä kirjoitan Varastokirjaston Vaari-tietokannan hakupalkkiin aineiston ISBN-koodin, katson onko heillä jo sitä aineistoa, tarkistan kunnon, ja sen perusteella päätän lähetetäänkö aineisto Varastokirjastoon Kuopioon vai pistetäänkö yliopiston ilmaisjakeluun. Yliviivaan leimat ja viivakoodit ja jos aineisto menee ilmaisjakeluun, pistän poistotarran.
Muita hommia on ollut poistettavien kirjojen etsiminen hyllyistä, ilmaisjakelun kärryjen ylläpitoa, kirjojen korjaus, ja muut pikkutyöt. Osallistun myös Teamsin kautta kokouksiin, joissa opin kuinka asiat hoituu kirjastolla. Olen päässyt seuraamaan varsinkin kokoelmatiimin työskentelyä läheltä.
Vapaakappaletoimisto varastoi kotimaisia julkaisuja, joita sitten lainataan ihmisille. Jos haluaa tilata aineistoa, täytyy tehdä vapaakappalepyyntö, koska toimiston sisään pääsee vain työntekijät. Suomessa on kuusi tällaista vapaakappalekirjastoa. Joensuun vapaakappaletoimistolta aineistoa voidaan lähettää Itä-Suomen yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksille sekä KYSin tieteelliseen kirjastoon. Siellä ihmiset voivat lukea aineistoaan, mutta kotiin sitä ei saa viedä.
Vapaakappaletoimistolla työni on melko samanlaista kuin kampuksella. Silloin tällöin saamme lähetyksen, joissa on uutta aineistoa varastointia varten. Siellä hyllytän aikakauslehtiä, tietokirjoja, lasten– ja nuortenlehtiä, lasten– ja nuortenkirjoja, albumeja, karttoja, sekä musiikki– ja kioskiaineistoa.
Silloin kun hyllytän vapaakappaletoimistolla, minun pitää ensiksi mitata paljonko aineistoa aion hyllyttää. Merkitsen kirjaan sentit ja kappalemäärän. Aikakauslehtien merkitseminen on erilaista siten, että niiden kappalemäärää ei tarvitse merkitä. Seuraavaksi aakkostan, leimaan, ladon ne kärriin ja rupean hyllyttämään. Sen jälkeen kirjaan aiemmin kirjoitetut tiedot tietokoneella tilastoihin.
Lähetyksiä odottaessa tylsistyy helposti, mutta yritän aina löytää jotain tekemistä. Toimistolla sivuhommiani ovatkin olleet Vaari-tarkistukset, aikakauslehtien kansioittaminen, sekä henkilöstö– ja tiedotuslehtien pakkaaminen laatikoihin.
Lähden töistä yleensä viideltä.
This text belongs to a series of blog posts in which the University of Eastern Finland Library staff describe their ordinary days at work. The intention of the series is to illustrate the different tasks and responsibilities involved in present day academic libraries.
Hello! My name is Aapi and I’ve been working since last December as a non-military service person at the University of Eastern Finland. My service ends in October and my last task is to write in this blog – this time in Karelian!
Regarding the language, I mix Suvi Karelian and Liygi Karelian in my speech, and the Karelian text follows a similar pattern. I’ve studied Karelian mostly through the Karelian online dictionary (KKS). Because of this, it is not my aim to write in standardized Karelian, and I may not write everything according to official spelling standards. I’d also like to warn readers that some of my word choices may feel new or strange to other Karelian speakers. For example, I use the word “kniigažikko” (meaning library) even though many say “kirjasto” or “bibliotiekka”. I also had to create some words myself because Karelian may sometimes lack necessary words. These words are experimental but if any of them strike a chord, feel free to use them!
I have two places I work at: on Mondays and Wednesdays, I’m on the Joensuu campus in the library in the Carelia building. On Tuesdays, Thursdays, and Fridays I work at the legal deposit office in Kuurnankatu. First I’ll tell you about a regular campus day, and then about a day at the legal deposit office.
One can arrive at work between seven and nine in the morning, I usually show up at nine. During this time, everybody gathers in the lounge area to drink coffee or tea. After that I check my phone to look at all the books people have made reservations for, and I start searching for them in the library halls. I take them to the service point where another library worker will take care of the next steps. They require customer data, and as a non-military service person, I don’t have access to them.
Next I begin reshelving returned course books, which takes up most of the day. Firstly, I check the state of the book. If it needs fixing, I’ll put a piece of tape on it. Sometimes they need glue as well, in which case I will set them aside and fix them later. I also run through all the books in case of forgotten checks or post-it notes. Then I just shelve them in their correct places.
I usually eat lunch at 11 o’clock. When I’m at the university, I go to a restaurant where lunch costs around five euros for a non-military service person. There I’ve had the opportunity to meet other Karelians and speak our language. It makes me happy.
Then I start straightening the books: I go over each book and make sure they are situated neatly on the edge of the shelf in a single straight row. Sometimes people ask for help finding a book and I gladly help them. I finish around two o’clock, start my second break and drink tea again.
I do side jobs for the rest of the day. One job I frequently do is “Vaari check-ups”: I write the ISBN code of the material to the search bar of the National Repository Library’s database to see if they already have said material, check its condition, and based on all this I’ll decide whether to send it to the National Repository Library in Kuopio or put it in the shelves where books that have been removed from the library collection are free to take for students, staff and other customers. I cross out stamps and barcodes, and if the material goes to free distribution, I add a label to make it clear the book has been removed from the library collection.
Other tasks have been things like searching shelves for books to be removed, taking care of the carriages of the free distribution materials, and other small jobs. I’ve also taken part in meetings through Teams, where I’ve learned how things are run at the library. I’ve especially been able to follow the collection team up close.
Legal deposit offices store Finnish publications that are then loaned to people. If one wants to access any of the stored material, they must file a deposit copy request because only staff are allowed inside the office. There are six of these legal deposit libraries in Finland. The Joensuu legal deposit office, where I work, sends materials to UEF’s campuses in Joensuu and Kuopio, as well as the KUH medical library. People can use the material at those libraries, but they can’t take it home.
My job is fairly similar at the legal deposit office as it is on campus. Every now and then we receive a package with new material for the collection, and I shelve magazines, nonfiction books, children’s books and magazines, comics, maps, music materials and paperbacks.
When I shelve at the legal deposit office, I have to first measure how much I’m going to shelve. I mark down how many centimeters of space the material takes up and the number of items. Then I alphabetize them into a carriage, stamp the items, and start shelving. Once I’m done, I write how many items I shelved and how much space they take on my computer to the statistics sheet.
Waiting for packages can get boring, but I always try to find something to do. My side jobs at the deposit office have been Vaari check-ups, putting magazines into storage folders, and packing other paper materials into boxes.
I usually leave work at five.
Aapi Rantamäki, siviilipalvelusmies | non-military service person
Tietoaineistopalvelut | Collection services
Tekstan kirjuttamizes auttanuh Natalia Giloeva da Katerina Paalamo
Suomenkielisen tekstin tarkastaneet Hanna Kamppuri ja Ville Leskinen
English text reviewed by Riku Lehtimäki