Oikeuspsykologia – mitä se on ja miten siihen erikoistutaan?
Oikeuspsykologia tarkastelee psykologisen tiedon soveltamista oikeudellisessa käytössä ja päätöksenteossa. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja mihin sitä voi hyödyntää? Entä mitä eroa on oikeuspsykologian sivuaineopinnoilla ja erikoistumiskoulutuksella? Kuka voi kutsua itseään oikeuspsykologiksi?
Itä-Suomen yliopistossa psykologian sekä oikeustieteiden opiskelijoilla on mahdollista opiskella sivuaineena oikeuspsykologiaa. Oikeuspsykologian opintoja on tarjolla yhteensä 55 op (perusopinnot 25 op + aineopinnot 30 op), ja opinnot ovat mahdollisia myös muille työssään oikeuspsykologista osaamista tarvitseville, esimerkiksi poliiseille.
Oikeuspsykologia tarkastelee sitä, kuinka oikeudellisen päätöksenteon tukena voidaan hyödyntää psykologista tutkimustietoa. Opinnoissa käsitellään esimerkiksi todistajanpsykologiaa ja todistajan kuulusteluun liittyviä kysymyksiä, joissa olennaista psykologisesta näkökulmasta on muun muassa havainnointi sekä muistin toiminta. Lisäksi opinnoissa tutkitaan psyykkisen haitan arviointia ja rangaistuksen mittaamista; miten uhrille aiheutunut psyykkinen haitta voidaan todentaa ja miten se vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen? Oikeuspsykologian opinnoissa tutkitaan myös rikoksentekijöiden kuntoutusta ja hoitoa, kuinka arvioidaan yksilön vaarallisuutta ja miten riskinarviot otetaan huomioon oikeuspsykiatrisessa hoidossa. Lisäksi käsitellään muun muassa näytön arviointia, millaisia mahdollisia virhelähteitä oikeudelliseen päätöksentekoon voi liittyä ja miten oikeudessa esitettävää näyttöä voi ja kannattaa arvioida.
Oikeuspsykologian perus- ja aineopinnot tarjoavat hyvän ja kattavan ymmärryksen oikeuspsykologisen tiedon soveltamisesta osana oikeudellista päätöksentekoa. Tämän lisäksi valmistumisen jälkeen on mahdollista hakea työn ohella suoritettavaan oikeupsykologian erikoistumiskoulutukseen, jossa sovelletaan oikeuspsykologista osaamista työssä kohdattuihin ilmiöihin.
Kuka sitten saa kutsua itseään oikeuspsykologiksi? Täytyykö olla käytynä oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus vai riittävätkö perus- ja aineopinnot? Oikeuspsykologi itsessään ei ole suojattu ammattinimike samalla tavalla kuin esimerkiksi psykologi. Yleensä oikeuspsykologi-nimikettä käyttävät psykologit, jotka työskentelevät oikeusprosessiin tai rikostutkintaan liittyvien tehtävien parissa. Suomen Psykologiliitto kuitenkin suosittelee, että oikeuspsykologi-nimikettä käyttäisivät psykologit, jotka ovat suorittaneet oikeuspsykologian erikoistumiskoulutuksen.
Oikeuspsykologian sivuainekokonaisuus on siis hyvä vaihtoehto, jos sinua kiinnostaa psykologisen tiedon yhdistely oikeudelliseen päätöksentekoon – tai jos pohdit yhteishaussa oikeustieteiden ja psykologian välillä, kuten allekirjoittanut, meillä Itä-Suomen yliopistossa voit hakea toiseen ja yhdistellä molempia!
– Kaisla Koskela / Psykologia