Karjalaini nimistö

Tällä šivulla julkuamma kirjutukšie ta muuta materijalie karjalaiseh nimistöh nähen.

20.1.2026

Karjalaiset talonnimet

Karjalaisien talonnimien pohjana ollah oltu perintehisešti henkilönnimet, šentäh talonnimistö on tärkie karjalaisen henkilönnimissön lähe. Talonnimilöissä ollah tallešša rahvahan pakinašša käytetyt karjalankieliset ristikanšan etunimet (rissintänimet), šukunimet tahi mitnih lisänimet. Rakenteheltah talonnimet voijah olla yhyšnimijä tahi šanaliittoja, kumpaset muuvvoššutah talon eläjän nimeštä ta taluo tarkottajašta leksiemistä -talo(i), -kodi, -per(t)ti. Tämän talonnimitiipan lisäkši on niise -l(A)-loppusie talonnimijä, kumpasissa ristikanšan nimeh liittyy -la/-lä-suffiksi. Erähie esimerkkijä:

Makonkodi, Miihkalinkodi, Hukka-Miikkulantalo, Riikol’a, Kol’a-veikonkodi, Teppozen Gauronkodi, In’a-buabointaloi, Mikittälä, Domnanpertti, Ipatinpertti, Olekseilantalo.

Yliopisson nimistökurššilla opaštujat tuttavuššutah karjalaiseh talonnimisistiemah ta opaššutah ičeki muuvvoštamah talonnimijä. Alahana niät erähät esimerkit talonnimilöistä, kumpaset opaštujat ollah luajittu kotiruavokši. Pohjana on E. V. Ahtian Suojärven kylissä vuosina 1908–1922 keryämä henkilönnimimaterijali, ta še šäilytetäh Šuomen nimiarhiivašša.

Boššilantalo

Brelontaloi

Čokkila

Čuččula / Čučun Troššin kodi

Kabli-Matfeinkodi

Kegälehen Vet’an kodi

Kočkan Romin kodi

Kukoinpertti

N’uakantalo

Turhazen On’n’oinkodi

Počinperti / Poččila

Pun’unkodi

Purgu-D’yrgylä / Purgu-Jyrrynperti

Rabazen Jykin talo

Rahkapuzula / Rahkapuzunkodi

Röččälä

Semoinkodi

Sorzalanpertti / Sorzan Il’l’an pertti

Spičkan Hedun kodi / Spičkanpertti

Surma-Iivanantaloi / Surmankodi

Tibilibilittilä

Tumanankodi

Törhözenkodi

Perindehizet karjalazet hengilönnimet Suojärven kylissä (E. V. Ahtian kenttämatat 1908–1922, Suomen nimiarhiiva, Kotus)

E. V. Ahtian kenttämatat 1908–1922, Suomen nimiarhiiva, Kodimualazien kielien kessus (Kotus)

Bošši, sn: Bošin Kirilä (N’an’n’attaja)

Brelo, sn: Brelo Mihei (Haudavuara)

Čoakki, sn: Čoakki Vas’a (Salonkylä)

Čokki, sn: Čokki Vas’a (Kuikanselgä)

Čučču sn: Čučču Trošši (Hukkala)

Kabl’i-Matfei, lisänimi (Kangasjärvessä asuu rajakylässä Suojärven kohdalla Venäjän puolella, saatu liukkaasta kielestä)

Kannarvo, sn: Kannarvon Jyrgi (Kannarselgä)

Kegäleh, sn: Kegäleh Fed’a (Ponkoilambi, Hukkala)

Kočka, sn: Kočkan Romi

Kukoi, sn: Kukoi Iivan, Ipat’t’i (Haudavuara)

Löllö, sn. (Mököin kylä)

Löttön’i, sn: Löttöni Saša Kaijazjärves (Kaidajärvi)

Maho, sn: Mahon Jahoran tytär (Kaidajärvi)

N’oakka, sn: N’oakka Semoi = N’oakan Semoi

Počči, sn. (Hallaselgä)

Pun’u, sn: Pun’u Teroi (Jehkilän kylä)

Purgu, sn: Purgu Juakko (Leppäniemi)

Purgu-D’yrgy, lisänimi “Luisvaarassa asuvan Jyrky Martiskaisen haukkumanimi, jonka hän oli saanut naapureilta siksi, että hänellä oli usein tapana liikkua pyry- eli purkuilmalla” (Lyyli Kokkonen, Ilomantsi 1927)

Rabani, sn: Raban’i Jykki (Riuhtovuara). ”Jegor on ollun nimi, Jykiksi kučuttih ta koko perehtä Jykkisiksi”

Rahkapuzu, sn: Rahkapuzun Taras’s’ie

Röččä, sn. Leppäniemen kylässä

Šmura, sn: Šmuran Vaslei (Jehkilä)

Sorza, sn: Sorzan Il’l’a (Varbakylä)

Spička, sn: Spičkan Hedu (Varbakylä)

Surma, sn: Surman Iivana (Leppäniemi)

T’ibil’ibil’it’t’i, erään hyvin nopeapuheisen henkilön lisänimi

Tumana, sn: Tumanan Vas’a (Hukkala)

Turhani, sn: Turhani On’n’oi (Jehkilä)

Törhöni, sn. Leppäniemen kylässä

Nimet arhiivassa kerännyn Olga Karlova.

19.1.2026

Šykyšyllä 2025 on tuaššen pietty Karjalaini nimissöntutkimuš -kuršši. Julkuamma opaštujien loppuruavot, kumpasissa hyö ollah planiiruitu nimistyö karjalakši.

Jonna Puolamaa, Buolumägi da sen nimistö: linkki

Eeva Manni, Särkän linna da sen nimistö: linkki

Jaana Petsalo, Lykkylä da sen nimistö: linkki

Johanna Pelling, Äimänkägelä da sen nimistö: linkki

15.2.2024

Nimistökurššin opaštujat planiiruijah karjalaisien elošijojen nimistyö

Päivännoušu-Šuomen yliopisson karjalan kielen ainehopintoloih kuuluu nimistökuršši, kumpasen nimi on Karjalainen nimistöntutkimus. Kurššilla kačellah karjalankielisien paikan- ta henkilönnimien šäilymistä, muuttumista ta nykyistä käyttyö karjalaisien eri eläntäalovehilla. Kurššilla opaššutah tuntomah perintehisie nimikäytäntöjä tai uuvven nimissön muuvvoššuntua. Kurššin opaštaja on Olga Karlova.

Nimet ollah oša kieltä šamoten kuin ylehisšanatki. Nimilöissä on omaluatuista kielitietuo; ne šanellah mitänih omačottaista nimettäväštä kohašta, jotta erottua šen šamanlajisista. Nimilöih peitteliytyy imehnisen ta rahvahan smietintätapa ta muailmankuva. Nimet muuvvoššutah kieleššä ruatajien sakonojen mukah, ta ne on otettava čottah nimistyö šuunnitellešša.

Kurššin aikana opaštujat tuttavuššutah šiih, kuin ruatau karjalaini nimistösistiema ta kuotellah ičeki planiiruija nimistyö karjalakši. Luajitah kylien karttoja, nimitetäh luonnon kohtie šekä annetah nimijä kulttuuripaikoilla. Elošijojen palvelut šekä talot ta niijen eläjät tai kotielukat ta šiivatat niise šuahah omat karjalaiset nimeh.

Alahampana voipi tuttavuštuo nimistökurššin loppuruatoloih, kumpasissa opaštujat on uurahašti heittäyvytty unekšimah karjalankielisestä ympärissöštä.

Elena Rapa, Mändymäen nimistö: linkki

Sirpa Mänty, Kammiččaniemen nimistö: linkki

Nunnu Raatikainen, Hapanmaitol’an nimistö: linkki

Maura Häkki, Häkinsellän nimistö: linkki

Aleksandra Soloveva, Pirttijärven nimistö: linkki