Uutiskirje, helmikuu 2026
Vuosi 2026 on lähtenyt käyntiin työntäyteisenä. Karjalan kielen lautakunta pääsee aloittamaan toimintansa, ja kieli on saanut hienosti näkyvyyttä esimerkiksi Riko Saatsin ansaitusti saaman Karelia-kirjallisuuspalkinnon myötä. Tekemistä kuitenkin riittää, ja Itä-Suomen yliopiston karjalan elvyttämisen blogissa on jälleen julkaistu monenlaisia materiaaleja kielityön tueksi.
Karjalan kielen lautakunta
Itä-Suomen yliopisto ja Kotimaisten kielten keskus (Kotus) tiedottivat tammikuun alkupuolella karjalan kielen lautakunnan perustamisesta. Lautakunta toimii Kotuksen yhteydessä, ja sen tarkoituksena on antaa karjalan kieltä ja sen käyttöä koskevia yleisluontoisia ja periaatteellisia suosituksia. Lautakunta toimii tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa, ja karjalan käytännön kielityö ja kielenhuolto kuuluvat edelleen yliopiston tehtäviin. Itä-Suomen yliopistoa lautakunnassa edustavat yliopistonlehtori Ilja Moshnikov, yliopisto-opettaja Olga Karlova ja tuntiopettaja Elena Rapa. Lisäksi yliopisto-opettaja Niko Tynnyrinen toimii lautakunnan sihteerinä.
Lisätietoja lautakunnasta sekä sen koko kokoonpanosta ja tulevasta toiminnasta voit lukea Itä-Suomen yliopiston ja Kotuksen tiedotteista.
Linkki Itä-Suomen yliopiston tiedotteeseen karjalaksi.
Linkki Kotuksen tiedotteeseen suomeksi.
Ohjeet karjalankieliseen kielikummitoimintaan
Karjalan elvyttämisen blogissa on julkaistu ohjeet karjalankielisestä kielikummitoiminnasta kiinnostuneille. Ohjeen ovat laatineet Elena Rapa ja Niko Tynnyrinen, ja ne on julkaistu suomeksi ja eteläkarjalaksi.
Kielikummitoiminnalla tarkoitetaan sitä, kun taitava karjalan puhuja, useimmiten aikuinen, ryhtyy säännöllisesti ja järjestelmällisesti tukemaan jotakuta, usein lasta, karjalan käyttämisessä. Käytännössä kielikummi ja kielikummitettava tekevät aivan tavallisia asioita, kuten pelaavat, leikkivät tai käyvät kahvilla, koko ajan karjalaksi keskustellen. Kielikummitoimintaa on karjalan kontekstissa järjestetty yksityishenkilöiden välillä ilman erillistä sopimusta, ja se on oivallinen tapa sekä auttaa karjalaa opiskelevaa lasta tai aikuista että tulla itse itsevarmemmaksi karjalan käyttäjäksi.
Blogissa julkaistuissa ohjeissa kerrotaan, miksi ja miten etsiä itselleen tai lapselleen kielikummi ja miksi kielikummiksi kannattaa ryhtyä. Ohjeisiin on myös kerätty vinkkejä karjalan käyttöön oman tai kielikummitettavan kielitaidon vielä kehittyessä, ohjeita erilaisiin kielitaitoa kehittäviin peleihin ja leikkeihin sekä linkkejä materiaaleihin, jotka voivat auttaa karjalan käytössä etenkin lasten kanssa. Kielikummiohjeesta voivatkin hyötyä myös kaikki sellaiset, jotka tahtovat puhua tai opettaa karjalaa lapsille.
Karjalankielinen käännöslukupiiri
Itä-Suomen yliopisto järjestää Joensuussa karjalankielisen käännöslukupiirin 13.2.–26.3. Lukupiirissa luetaan yhdessä Salla Simukan kirjoittama ja Sanna Myllärin ja Sanna-Riikka Knuuttilan livvinkarjalaksi kääntämä dekkari Ruskei kui veri (suom. Punainen kuin veri).
Kirja on lukupiiriä varten jaettu osiin, joiden lukemiseen on kaksi viikkoa aikaa. Tapaamme ennen lukemista, kaksi kertaa lukuprosessin aikana ja lukemisen päätteeksi. Tapaamisissa keskustelemme kirjan tapahtumista ja karjalaksi lukemisesta. Tapaamisten kielet ovat karjala ja suomi, ja voit osallistua lukupiiriin, vaikka karjalaksi lukeminen tuntuisi vielä hankalalta. Tapaamisten tarkoituksena on yhdessä totutella lukemaan karjalaksi. Kokoonnumme Joensuun kampuksella, kolmella ensimmäisellä kerralla Aurora-rakennuksen takkahuoneella ja viimeisellä Agoran seminaarisalissa AG105.
Karjalannoksen julkaisija Karjalan Sivistysseura tukee lukupiirin toimintaa tarjoamalla kymmenelle ensimmäiselle osallistujalle luettavan kirjan ilmaiseksi. Lukupiiriin voi kuitenkin osallistua yli kymmenen henkeä, koska kirjan voi myös lainata kirjastosta tai ostaa Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Lukupiiriin ilmoittaudutaan Webropol-lomakkeella. Ilmoittautumislomakkeen, lisätietoja ja kerhon tarkan aikataulun löydät karjalan elvyttämisen blogista.
Linkki lisätietoihin käännöslukupiiristä.
Kieliyhteisön jäsenten materiaalit karjalan elvyttämisen blogissa
Muistutamme, että karjalan elvyttämisen blogissa voidaan julkaista myös kieliyhteisön jäsenten laatimia karjalankielisiä materiaaleja. Muita sanastoja -sivulla julkaistaan kieliyhteisön jäsenten tekemiä karjalankielisiä sanastoja ja sanaluetteloita ja Karjalazet kirjutetah -sivulla kirjoituksia ja muita materiaaleja.
Materiaaleja voi tarjota julkaistavaksi sähköpostitse ([email protected]). Materiaalien julkaisusta päätetään tapauskohtaisesti, eivätkä ne tai niissä esitetyt näkemykset edusta Itä-Suomen yliopistoa. Tekijän murre ja tyyli saavat näkyä, mutta tekstimateriaalien kieltä huolletaan, koska niiden tulee opetuskäytön mahdollistamiseksi noudattaa karjalan nykyisiä oikeinkirjoitusnormeja.
Elvyttämisen blogissa on myös tammikuussa julkaistu kieliyhteisön laatimia materiaaleja. Sanastosivulla on julkaistu Miikku Häkin laatima ja Niko Tynnyrisen ja Natalia Giloevan täydentämä tatuointisanasto livvinkarjalaksi.
Karjalazet kirjutetah -sivulla on julkaistu Paavo Harakan eteläkarjalaksi kääntämä novelli Miän izännän kuuluza tietossanda (suom. Mäen isännän kuuluisa rakkausseikkailu, kirjoittanut Pentti Haanpää). Karjalan kääntäjiä muistutamme, että yli 70 vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden teoksia voi pääsääntöisesti kääntää ja julkaista ilman erillistä lupaa, sillä heidän osaltaan tekijänoikeus on umpeutunut. Jostain muusta kielestä esimerkiksi suomeksi käännettyjen tekstien kääntäjien on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä 70 vuoden suoja-aikaa sovelletaan myös käännöksiin ja niiden tekijöihin.
Lyhytelokuvatyöpajaan etsitään ohjaajia
Pohjois-Karjalan Hopealahdessa järjestetään 25.–28. kesäkuuta 2026 Finno-Ugric Film Festival -elokuvatapahtuma, jota edeltää 22.–25.6. pidettävä lyhytelokuvatyöpaja. Työpajan aikana kuvataan karjalaisuutta ja karjalan kieltä käsitteleviä ja mahdollisesti karjalankielisiä elokuvia, jotka esitetään elokuvafestivaalin avajaisissa. Järjestäjät tarjoavat ohjaajille ja muille osallistujille majoituksen, ateriat ja joitakin työvälineitä, minkä lisäksi osallistujat voivat hakea inspiraatiota järjestäjien karjalankieliseltä yhteisöltä keräämistä ideoista.
Työpajaan etsitään osallistujia kaikkialta maailmasta, mutta järjestäjät toivovat mukaan myös karjalankielisiä. Ohjaajien lisäksi etsitään muita elokuva-alalla kokeneita henkilöitä, koska muista maista tulevat ohjaajat eivät yleensä pysty tuomaan mukanaan kokonaista tuotantoryhmää.
Työpajasta kiinnostuneiden tulee lähettää työryhmälle motivaatiokirje ja lyhyt kuvaus itsestään ohjaajana 27.2. mennessä. Valittuihin hakijoihin ollaan yhteydessä viimeistään 15.3.2026. Lisätietoja työpajasta ja festivaalista, tarkemman ohjaajahaun sekä järjestäjien yhteystiedot löydät elokuvatapahtuman verkkosivuilta (toistaiseksi vain englanniksi).
Linkki tarkempiin ohjeisiin elokuvafestivaalin sivuilla.
Nimistökurssin materiaalit
Syksyllä 2025 pidettiin Itä-Suomen yliopistossa karjalaisen nimistöntutkimuksen kurssi. Olga Karlovan opettamalla kurssilla tutustuttiin niin historialliseen kuin nykyaikaiseenkin karjalaiseen nimistöön ja harjoiteltiin nimistön kehittämistä. Esseen tai tentin sijaan kurssin opiskelijat tekivät lopputyöksi kuvitteellisen karjalaiskylän kartan ja kuvauksen sen nimistöstä. Näitä lopputöitä on julkaistu karjalan elvyttämisen blogissa nyt neljä, joten Karjalaini nimistö -sivulla pääset tutustumaan Buolumäen, Särkän, Lykkylän ja Äimänkägelän paikannimiin ja asukkaisiin. Samalta sivulta löytyvät myös vuoden 2024 kurssin opiskelijoiden kartat ja tietoa karjalaisen talojen nimeämisestä.
Linkki nimistökurssin sivulle.
Livvinkarjalan keskustelukurssin materiaalit
Kevään ajan Itä-Suomen yliopistossa opetetaan livvinkarjalan keskustelukurssia. Keskustelun lisäksi kurssilla jatketaan karjalaksi kirjoittamisen harjoittelua, vapaaseen ja ilmeikkääseen tyyliin. Karjalan elvyttämisen blogissa on julkaistu ja tullaan kevään mittaan julkaisemaan livvinkarjalan opiskelijoiden kirjoituksia. Niitä pääset lukemaan Livvinkarjalaine paginkluubu -sivulla, jolla on aiemmin julkaistu myös verkossa kokoontuneen livvinkarjalaisen keskustelukerhon jäsenten kuulumisia. Opiskelijoiden kirjoitukset on tarkistanut kurssin opettaja Natalia Giloeva.
Linkki opiskelijoiden kirjoituksiin blogissa.
Karjalan elvyttäjien kuulumiset Valamosta
Valamossa järjestettiin tammikuussa karjalan kieleen, karjalaiseen kulttuuriin ja karjalaisuuteen tutustuttava kurssi. Kurssin monipuoliseen opettaja- ja puhujajoukkoon kuuluivat myös Natalia Giloeva ja Ilja Moshnikov Itä-Suomen yliopistosta. Natalia kertoi karjalankielisten uutisten kääntämisestä ja karjalan kielen kehittämisestä, ja Ilja kertoi karjalan opetuksesta ja tutkimuksesta Itä-Suomen yliopistossa. Tarkemman kuvauksen ja lisää tunnelmia kurssilta voit lukea karjalan elvyttämisen blogissa julkaistusta tekstistä, jonka on kirjoittanut Natalia Giloeva.
Karjalankieliset keskustelukerhot Joensuussa
Itä-Suomen yliopiston karjalankieliset keskustelukerhot kokoontuvat myös helmikuussa. Molemmat kerhot kokoontuvat tuttuun tapaan Aurora-rakennuksen takkahuoneessa Joensuun kampuksella.
Kaikille avoin keskustelukerho kokoontuu 5.2. kello 16–17.30, ja sitä vetää Natalia Giloeva. Keskustelukerhossa vierailevat Finno-Ugric Film Festivalin järjestäjiä, joten nyt on hyvä mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista karjalaista ja karjalankielistä lyhytelokuvaa festivaalin aikana kuvataan.
Nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu keskustelukerho kokoontuu 12.2. kello 16.30–18.30, ja sitä ohjaa Niko Tynnyrinen. Tapaamisen alkupuolella paikalla on myös väkeä yliopiston viestinnästä, sillä he kuvaavat keskustelukerhosta karjalankielistä videota julkaistavaksi yliopiston sosiaalisen median kanavilla. Halutessaan kävijät voivat kommentoida keskustelukerhoa videolla, mutta kuvauksiin ei ole pakko osallistua, eivätkä ne vaikuta keskustelukerhoon osallistumiseen.
Ajantasaisimmat tiedot Itä-Suomen yliopiston järjestämistä karjalankielisistä keskustelukerhoista löydät niiden omalta Paginapertti-sivulta karjalan elvyttämisen blogista.
Paginapertti-keskustelukerhojen lisäksi vienankarjalainen pakinaklupi-keskustelukerho kokoontuu helmikuussa etäyhteyksin. Tapaaminen pidetään Zoomissa 19.2. kello 16.30–18, ja linkin tapaamiseen saa kerhon vetäjältä Olga Karlovalta ([email protected]). Myös pakinaklupin kuulumisiin voit tutustua karjalan elvyttämisen blogissa.
Linkki pakinaklupin sivulle karjalan elvyttämisen blogissa.
Karjalankieliset keskustelukerhot muualla
Vapaaehtoiset ja aktiivit järjestävät karjalankielisiä keskustelukerhoja myös Suomen muilla paikkakunnilla ja verkossa. Näiden kerhojen tiedot on kerätty omaan kirjoitukseensa Itä-Suomen yliopiston karjalan elvyttämisen blogissa. Etsi lähin keskustelukerhosi ja piipahda paginoille!
Linkki kerhojen luetteloon blogissa.
Kotimaisten kielten teemavuosi
Vuonna 2026 vietetään kotimaisten kielten teemavuotta. Vuoden aikana tuodaan esille kotimaisia kieliä ja niiden merkitystä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Teemavuoden suojelijana toimii opetusministeri Anders Adlercreutz.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia tapahtumia, tempauksia ja ohjelmanumeroita sekä kannustaa muita tahoja järjestämään omia tapahtumiaan. Välitämme tietoa tästä mahdollisuudesta, koska myös karjalankieliset keskustelukerhot ja muut vastaavat tapahtumat sopivat hyvin osaksi teemavuoden ohjelmaa. Kun ilmoitat järjestämäsi tapahtuman tiedot Kotuksen verkkosivuilla, lisätään sen tiedot Kotuksen sivuille.