4.12.2023

Paljonko meillä on hiilivelkaa?

Metsätalous ja muu metsien käyttö on johtanut siihen, että metsien hiilivarasto on pienentynyt roimasti luonnontilaisiin metsiin verrattuna. Kyseessä on metsätalouden hiilivelka. Hiilivelan suuruinen hiilimäärä leijuu ilmassa hiilidioksidina, lämmittäen ilmastoa Suomessa ja muualla. Laskin arvion hiilivelan suuruudesta Suomen eri osissa simuloimalla noin 4500 koealan kehitystä 200 vuotta eteenpäin käyttäen Monsu-ohjelmistoa. Simuloinnissa koealoja ei hakattu lainkaan. Oletuksena […]

9.11.2023

Älä puhu ekosysteemipalveluista

Metsätaloudessa puhutaan mm. ekosysteemipalveluista ja metsien tehtävistä. Termit heijastavat ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa ajatellaan, että metsien tehtävänä on palvella ihmistä. Metsäluonnon kanssa ei kuitenkaan ole sovittu palvelujen tuottamisesta, eikä ihminen voi määrätä metsille tehtäviä. Ihmiskeskeisen ajattelun alullepanijoita olivat mm. René Descartes ja Francis Bacon. He edistivät dualistista näkemystä, jossa ihminen ei varsinaisesti kuulu luontoon vaan on […]

7.8.2023

Vastuun pakoilusta on aika siirtyä vastuun kantoon

Ilmastoasioissa vastuunpakoilu alkaa toteamuksella, että Suomen osuus maailman CO2-päästöistä on niin pieni, ettei Suomen ilmastotoimilla ole juuri merkitystä. Olennaista on se, mitä tehdään Kiinassa! Vaikka väittämä onkin totta, se on silti vastuun pakoilua, jos toteamuksella perustellaan sitä, että Suomen ei tarvitsisi ponnistella CO2-päästöjen vähentämiseksi tai hiilinielujen voimistamiseksi. Muita versioista vastuun pakoilusta ovat mm. kommentit, että […]

19.6.2023

Onko katkonta kriittinen kysymys?

Yleisradion A-Studiossa ja vähän muuallakin on keskusteltu hakattujen runkojen katkonnan vaikutuksesta metsänomistajan saamaan kantorahatuloon. Puun myyjien pelko on, että katkonta aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle, kun tukkimittaista puuta katkotaan kuitupuuksi. Katkonnan vaikutus metsänomistajan saamaan kantorahatuloon voidaan onneksi laskea tarkasti. Ongelma on siinä, että laskelmia ei tehdä, eikä metsänomistaja välttämättä saa riittävästi tietoa siitä, millaisia tukkeja […]

12.5.2023

Älä raivaa raitaa

Metsän hakkuuohjeissa neuvotaan usein, että suuret haavat kannattaa jättää hakkaamatta, koska niistä saatava kantorahatulo on pieni mutta toisaalta haavat ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaita puita. Haapojen jättäminen on kustannustehokasta monimuotoisuuden ylläpitoa. Metsissä kasvaa toinenkin halpa mutta monimuotoisuudelle arvokas puulaji, nimittäin raita (latinaksi Salix caprea). Kirjallisuuden mukaan raita kasvaa 10–13 metriä korkeaksi puuksi. Tuupovaarassa, jossa kaikki on […]

18.2.2023

Kannattaako Suomessa kasvattaa sellupuuta

Männyn ja muidenkin havupuiden tilavuuskasvu on suotuisissa oloissa moninkertainen Suomeen verrattuna. Omissa tutkimuksissani on mm. selvinnyt, että: Toisaalta Suomessa puut pysyvät elossa ja kerryttävät hiiltä pitkään. Kuollut puuaines hajoaa Suomessa hitaammin kuin lämpimissä maissa. Esimerkiksi Lapin mänty saattaa elää 500-vuotiaaksi, minkä jälkeen se voi jatkaa kelomuotoisena hiilivarastona vielä 200–300 vuotta. Metsään kuollut suurikokoinen havupuu on […]

23.1.2023

Kasvatetaanko kuusta päin mäntyä?

Ihanteellisessa sahatavarassa vuosiluston paksuus on 1-1,5 mm, ja lustot ovat saman levyisiä ytimestä pintaan. Puuaineen tiheys maksimoituu millin lustoilla. Tiheys vaikuttaa ratkaisevasti puusta saatavaan sahatavaran lujuuteen. Lujuus puolestaan määrää sahatavaran arvon. Pentti Hakkila laski laajojen aineistojen perusteella jo vuonna 1979, että puuaineen tiheys on sitä pienempi, mitä nopeammin puu kasvaa (tutkimus löytyy täältä). Riippuvuus havaittiin […]