Turjan rannan pomorikylät esittäytyvät Joensuun kampuskirjaston näyttelyssä
Joensuun kampuskirjastossa avautuu maanantaina 18.4.2016 Turjan rannan pomorikyliä esittelevä näyttely. Oulussa toimiva Turjan rannan pomorit -ryhmä on vuosien aikana tehnyt kenttätöitä Turjan rannikon (ven. Терский район) pomorikylissä. Kylät sijaitsevat Vienanmeren pohjoisrannalla Murmanskin alueella. Alueella on asukkaita noin 8 200. Piirin hallinnollinen keskus on Umba ja toinen on Varzuga. Alueen sisämaata asuttivat saamelaiset, mutta rannikolla asui venäläisten lisäksi pomoreja – pohjoisten alueiden kaupankävijöitä – ja myös suomensukuisia kansoja, joista karjalaiset olivat suurin ryhmä. Varzugalle, samoin kuin koko Vienanmeren rannikolle, oli 1400-luvulla alkunsa saanut Solovetskin luostari hyvin merkityksellinen. Luostareiden uskonnollinen ja lähetystyöhön perustuva toiminta korvaantui pian taloudellisilla asioilla.
Kaukainen sijainti luo puitteet kulttuurin ja luonnon väliselle vuorovaikutukselle. Suuri yleisö tietää Kuolan suuret ympäristöongelmat, saasteet, ydinvoimalat ja sotilaallisen läsnäolon. Turjan rannan kylät ovat kaukana tästä mielikuvasta. Luonto on säästynyt toistaiseksi raiskauksilta, mutta uhkana on kaivostoiminta.
Ihmisten haastattelut ja kylistä ottamamme valokuvamme kertovat maiseman konkreettisuudesta, mutta maisema on aina myös kulttuurinen tuote. Maisemassa näkyvät muutos ja pysyvyys. Ne voivat heijastaa ihmisten esteettisiä näkemyksiä, mutta myös kulttuurin kerroksellisuutta, kuten neuvostoajan ja kirkon vaikutusta maisemassa. Ihmisillä on esteettinen tarve luoda kaunista omaan tilaan, paikkaan ja maisemaan. Kylien maisemassa on havaittavissa merkkejä näkyvistä ja näkymättömistä symboleista, jotka korostavat yhteisön ja yksilön arvoja ja merkityksiä.
Kuva: Kari Soronen – näkymä Kantalahden kerrostalon pihalta
Maisemassa ja elämismaailmassa kiteytyvät yksityisessä arkielämässä eletty todellisuus ja sosiaaliset prosessit. Maisema on ideologinen ja kulttuurinen kokonaisuus, jonka historia ja arvot liittyvät omaan symboliikkaan ja samalla laajempaan poliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kehyksiin. Kylien maiseman tulkinnassa korostuu luonnon ja kulttuurin monimuotoisuus, josta muodostuu visuaalinen maisemakuva. Kylät ovat kulttuurisessa ja sosiaalisessa murroksessa. Selviytymisen edellytyksenä on ihmisten yhteistoiminta sekä omiin kykyihin ja osaamiseen turvautuminen. Joissakin kylissä asutaan vain kesäisin, jossakin kylässä asuu vain muutama asukas. Asutuksen pysyvyys voi säädellä suhdetta luonnon ja kulttuurin säilymiseen. Asukkailla voi olla romanttinen tai käytännöllinen suhde pysyä kylässä. Haastatteluissa ihmiset tuovat esille, että he haluavat asua kylissä, joissa on rauha ja itsenäisyys tehdä asioita. Ihmiset haluavat elää luonnossa ja luonnosta.
Teksti: Juha Eskola & Kari Soronen, Turjan rannan pomorit-ryhmä
Lisätietoja näyttelystä: Riitta Holopainen, tietoasiantuntija
riitta.s.holopainen@uef.fi