Tehokkuutta ja digitaalisia aineistoja – UEF kirjasto vuoden 2015 tilastojen mukaan

Kansallinen tieteellisten kirjastojen tilasto (https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/) on valmistunut vuodelta 2015 ja sen pohjalta on hyvä tehdä katsaus viime vuoteen: mikä muuttui ja mikä säilyi ennallaan kirjastossamme.

Painettujen aineistojen kokoelma pieneni jonkin verran kappalemääräisesti, mutta ei juurikaan nimekemääräisesti. Suurin muutos kokoelmassamme oli digitaalisten kirjojen nimekkeiden määrän merkittävä kasvu. Edellisen vuoden reilusta 400.000 nimekkeestä päästiin jo yli puolen miljoonan e-kirjan kokoelmaan. E-kirjojen käyttö kasvoi samassa suhteessa ja ylittää jo reilusti painettujen aineistojen lainauksen.

Vastaavasti pystyimme kasvattamaan digitaalisten lehtien kokoelmaamme parilla tuhannella nimekkeellä. Kokoelmamme käsittää jo melkein 32 000 tieteellistä lehtinimekettä. Näitäkin aineistoja käytettiin enemmän kuin edellisenä vuonna: latausten suuruusluokka on noin miljoona kappaletta.

Kirjaston tiloja käytetään myös runsaasti, reilu puoli miljoonaa käyntiä vuodessa. Fyysisten tilojen käyttö on myös hieman kasvanut, joten kirjasto on panostanut viime vuosina tilojen uusimiseen ja remontointiin kaikilla kampuksilla. Kirjasto onkin merkittävä osa sekä digitaalista että fyysistä oppimisympäristöämme yliopistolla. Tilojen kehittämisessä on pyritty mahdollisuuksien mukaan lisäämään asiakkaiden työtiloja ja samalla vähennetty painettujen aineistojen varastotiloja kokoelmien kehittyessä digitaaliseen suuntaan.

Myös kirjaston antama opetus ja sen osallistujamäärät kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Opetuksen ja ohjauksen merkitys korostuu näinä aikoina, jolloin uusia aineistoja ja verkkopalveluita hankitaan ja otetaan jatkuvasti käyttöön.

Kiristyvä talous näkyy siinä, että entistä suurempi osuus kirjaston määrärahoista kuluu kirjastoaineistojen hankintaan. Tähän osasyynä on aineistojen jatkuva hinnannousu.

Kaiken kaikkiaan viime vuosi näyttäytyi digitaalisen kirjaston kasvamisena. Painettujen aineistojen käyttö pysyi ennallaan. Kirjaston toiminnan tehokkuus näyttää siis kasvavan eniten digitalisoitumisen myötä, joka avaa käyttäjillemme laajemmat kokoelmat käyttöön silloin kun he itse haluavat niitä käyttää.

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja