Suomi100: suomalainen ruoka

Suomen 100-vuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi koko vuoden. Joka kuukausi laitamme esille uuden kirjanäyttelyn, joka liittyy jollakin tavalla Suomeen tai suomalaisuuteen.
Lokakuun kirjanäyttelyn teema on Suomalainen ruoka. Tutustu näyttelyn kirjoihin Joensuun ja Kuopion kampuskirjastoissa sekä UEF-Finnan kirjakarusellissa.

Jos sivuutetaan keittokirjat, itselleni teemasta ’ruoka ja kirjat’ tulee ensimmäisenä mieleen Enid Blytonin Viisikko ja heti seuraavana Veikko Huovisen Hamsterit.

Kiehtovin elintarvike Viisikoissa oli mielestäni inkivääriolut, joka oli täysin 70-luvun suomalaislapsen elämänpiirin ulkopuolella. Googlen avulla tämäkin arvoitus selviää viimein.  Resepti THETKI-blogista (Teemu Peltonen):
Ruokaa kirjallisuusklassikoista : Viisikoiden inkivaariolut

Viisikko-kirjojen runsas ruokakattaus tuntuu olevan yhteisesti jaettu kokemus. Keskisuomen Sanomista löytyy Tomi Tuomaalan kooste siitä, mitä ja milloin syödään kirjassa ’Viisikko Aarresaarella’:
Viisikko-kirjoissa maistuu ruoka

Lastenkirjoissa muutoinkin puhutaan ruuasta ja syömisestä melko paljon. Kollegat heittelivät esimerkkejä: Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu syömään!, Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas, Lea Pennasen Piilomaan pikkuaasi (Muuli Mukkeliksen Hotelli Huvitus Huiputus herkkuineen… ). Osassa lastenkirjoja tuntuu olevan taustalla opettavainen tarkoitus: ’Pyry on syönyt liikaa makeisia’ (Sandrine Deredel Rogeon & Gustavo Mazali).

Vastapainona kasvattaville lastentarinoille lienee kirjoitettu aikuisille tarkoitettu ’Nyt v***u syö!’ (Adam Mansbach).

Kaunokirjallisuuden tuntemukseni ei ole kovin laaja, joten otan avuksi kirjastotietokannat. UEF-Finnassa kaunokirjallisuuden hakumahdollisuudet rajoittuvat lähinnä kirjan nimellä hakemiseen. Aiheenmukainen haku onnistuukin paljon paremmin yleisten kirjastojen tietokannoissa, joissa kaunokirjallisuuttakin asiasanoitetaan ahkerasti.

Haku Helmet-kirjastoista onnistuu esimerkiksi näin:

Esimerkkejä tuloksista:

Jostain syystä haaviin ei kuitenkaan tartu tämä teos, jota kustantaja kuvaa näin:

“Leena Parkkisen kolmas romaani Säädyllinen ainesosa on huikea kuvaus elämästä porvarillisessa Töölössä. Ja ruoasta! Mitä kaikkea se Saaralle ja Elisabethille merkitseekään. Rakkautta, pelkoa – ja kätkettyjä viestejä.”

Kaunokirjallisten teosten sisältämistä ruoista ja resepteistä on kirjoitettu moniakin tietokirjoja, esimerkiksi: Täysi kattaus – ruokaa ja juomaa kirjallisuudessa, Kai Linnilän Linnan pidoista pappilan pöytään – Kaari Utrion romaanien herkut sekä Mark Crickin Kafkan kanssa keittiössä – maailman kirjallisuuden historia 14 reseptissä.

Syvempää kirjallisuudentutkimusta ruoka-aiheesta on tehnyt Suomessa ainakin Johanna Lahikainen Jyväskylän yliopistossa:

Makoisia lukuhetkiä!

Laura Parikka, tietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut