Oikeus kirjastoon!
Suomen kirjastolaitos syntyi autonomian aikana, jolloin suomalaista kulttuuria, tiedettä ja taidetta ryhdyttiin rakentamaan kansalaisvaltion ihanteiden mukaisesti. Suomen kielen kehittäminen kulttuurikieleksi vaati myös koulu- ja kirjastolaitosta. Edellinen takasi lukutaidon, jälkimmäinen lukeneisuuden – tietoyhteiskunnan perustaidot jo ennen kuin tietoyhteiskunnasta alettiin puhua.
Suomalaiselle kirjastolaitokselle on ominaista sen avoimuus. Jokainen ihminen voi tulla suomalaiseen tieteelliseen tai yleiseen kirjastoon ja käyttää sen resursseja kehittääkseen itseään, oppiakseen ja sivistyäkseen.
Tiedonjakelun muuttuminen digitaaliseksi ja nopea teknologinen muutos sekä niiden aiheuttamat yhteiskunnalliset muutokset ovat aikamme merkittävimpiä trendejä: häviääkö yleinen kirjastolaitos e-kirjojen tulon myötä, häviääkö painettu kirja ja lehti? Vai onko tulevaisuus monien rinnakkaisten medioiden ja teknologioiden maisema, jossa yksittäisen ihmisen ja kirjaston on löydettävä oma polkunsa?
Kirjastojen keskeinen haaste on myös ihmiskunnan muistin säilyttäminen: jo nyt on havaittavissa ongelmia jopa kymmenen vuotta vanhojen, pelkästään internetissä julkaistujen dokumenttien löytymisessä: tieteessä tämä voi romuttaa lähteiden varmistamisen ja plagioinnin tarkistamisen. Ihmisten informaatiokäyttäytyminen on myös nopeassa muutoksessa: kirjoitettu teksti on vain yksi media muitten joukossa.
Kirjastot kampanjoivat Lainan päivänä oikeudesta kirjastoon. Taloudellisten kriisien aikaan kirjastoista ja niiden resursseista halutaan helposti leikata vaikka juuri silloin kirjastot ovat ihmisille entistä tärkeämpiä: kirjastojen käyttö lisääntyy yleensä lamojen aikana. Tervetuloa kirjastoon hakemaan parempia eväitä tulevaisuuteen!
Jarmo Saarti
kirjastonjohtaja