In memoriam: KYSin tieteellinen kirjasto

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tieteellinen kirjasto palveli laajaa käyttäjäkuntaa yli 60 vuoden ajan, kehittyen lääninsairaalan kirjakokoelmasta yliopiston ja sairaalan yhteiseksi tutkimuksen, opetuksen ja potilastyön tukipilariksi. Tämä blogikirjoitus kertoo kirjaston historian keskeiset vaiheet, sen merkityksen lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille sekä päätöksen lopettaa toiminta keväällä 2026.

Lääninsairaalan kirjakokoelmasta keskussairaalan kirjastoksi

Ei ole vuosilukua sille, milloin jonkinlainen kirjastotoiminta alkoi Kuopion lääninsairaalassa, josta tuli Kuopion keskussairaala (KUKS) ja sitten Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYKS) ja lopulta Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS). Joka tapauksessa vuonna 1794 perustetun lääninsairaalan kirjat ja lehdet siirrettiin KUKSiin, joka perustettiin paperilla vuonna 1947, mutta joka sai ensimmäiset potilaansa vasta joulukuussa 1958, ja jonka virallinen aloitusvuosi on 1959.

Ammattimaiseksi sairaalan kirjastonhoito muuttui vuonna 1961. Sitä ennen lääkärit osallistuivat kirjallisuuden valintaan ja käsittelyyn ja lehtien käsittelystä huolehti toimistohenkilökunta. Vuonna 1959 KUKSin johtava lääkäri esitti liittohallitukselle, että kirjaston hoito annettaisiin sivutoimena henkilölle, jolla on kokemusta kirjastotyöstä. Virka perustettiin vuonna 1961 pätevyysvaatimuksena ylioppilas- ja kirjastotutkinto, ja työajaksi arvioitiin 10 tuntia viikossa. Vuonna 1964 kirjastoon tulikin jo 160 tieteellistä aikakauslehteä ja kirjoja oli 3 000 nidettä.

KYSin tieteellisenä kirjastona sittemmin tunnettu kirjasto syntyi siis tuolloin, kun kokoelmien ja jonkinlaisen tilan lisäksi oli myös henkilökuntaa ja palveluita.

Sairaalan kirjastosta korkeakoulun kirjaston perustaksi

Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta hyväksyttiin eduskunnassa 4.3.1966 ja presidentti vahvisti lain 25.3.1966. Koska Kuopion korkeakoulun pääkoulutusalaksi oli monien mutkikkaiden vaiheiden jälkeen päätetty lääketiede, kirjaston kokoelmien perustan muodostivat keskussairaalan kirjaston jo olemassa olevat kokoelmat. Kuopion keskussairaalapiirin kuntainliiton jäsenkuntien ja Kuopion korkeakoulun välinen perussopimus allekirjoitettiin 17.2.1972. KUKS muuttui yliopistolliseksi keskussairaalaksi (KYKS), jonka tieteellisen kirjaston hoito yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain mukaan kuului yliopistolle.

KUKSin kanssa oli jo korkeakoulun perustamisvaiheessa sovittu, että sairaalan tieteellinen kirjasto tulee toimimaan Kuopion korkeakoulun kliinislääketieteellisen kirjaston perustana, koska siellä oli vanhastaan hyvät kokoelmat lääketieteellisiä aikakausjulkaisuja ja muuta kirjallisuutta. Valmistelutoimikunta suunnitteli korkeakoulun kirjastoon peräti 44 virkaa keskuskirjastoon ja kolmeen laitosryhmäkirjastoon. Todellisuudessa kirjastossa oli vuoteen 1977 saakka vain viisi virkaa ja korkeakoulun muuttuessa yliopistoksi 12 virkaa.

Muutosvaiheessa vuonna 1972 KYKSin kirjastonhoidon tuntimäärä korotettiin 20 tuntiin viikossa. Vuonna 1974 korkeakoulu perusti kliinislääketieteellistä osastokirjastoa varten kirjastoapulaisen viran, johon virkaan sairaalan kirjastonhoitaja siirrettiin. Virallisesti keskussairaalan kirjaston asema oli vielä epäselvä eikä ollut tietoa siitä, maksaako kirjaston hankinta- ja hoitokustannukset keskussairaalaliitto vai korkeakoulu. Liittohallitus kuitenkin päätti hyväksyä kirjaston hankintamäärärahan sairaalan talousarvioon kuuluvaksi.

Kliinislääketieteellisestä osastokirjastosta KYKSin tieteelliseksi kirjastoksi

Tuossa vaiheessa sairaalaan tuli jo yli 200 lääketieteellistä lehteä. Päätettiin, että korkeakoulun kliinislääketieteelliseen osastokirjastoon, jona KYKSin lääketieteellisen kirjaston suunniteltiin myös toimivan, sijoitettaisiin noin 300 aikakausjulkaisua kolmesta viiteen vuodeksi, jonka jälkeen ne tuli sijoittaa korkeakoulun kirjaston varastoon. Niinpä siirrettiin talkoilla KYKSin vanhempaa aineistoa Puistokadulle entiseen Asekouluun, jossa korkeakoulun kirjasto aluksi toimi: 123 aikakausjulkaisua, yhteensä 854 vuosikertaa, sekä vanhentuneita kirjoja ja kaksoiskappaleita 50 hyllymetriä. Alkuinnostuksessa muodollisuudet unohtuivat ja keskussairaalan omistaman kirjallisuuden luovutus hyväksyttiin liittohallituksessa jälkikäteen vasta vuonna 1975.

Erillistä sopimusta kirjastopalveluista ei korkeakoulun ja sairaalan välille solmittu, sillä toimintaa ohjasi Laki yliopistollisista keskussairaaloista. Sen mukaan ”Keskussairaalassa toimivien yliopiston viran ja toimen haltijoiden palkkauksen suorittaa yliopisto. Yliopisto suorittaa myös keskussairaalan tieteellisen kirjaston hankinta- ja hoitokustannukset sekä tieteellistä tutkimustyötä tai opetusta varten hankittavista välineistä aiheutuvat kustannukset.”

1980-luvun alussa Kuopion korkeakoulun kirjasto oli asettunut suunnitelluille paikoilleen Savilahdessa. Snellmaniassa oli keskuskirjasto, johon oli keskitetty kirjallisuuden hankinta, luettelointi, kaukopalvelu sekä kurssikirjakokoelma, hakuteokset ja luonnontieteellinen ja ympäristöhygienian kirjallisuus. Ensimmäisenä avatussa Canthian osastokirjastossa oli farmasian ja hammaslääketieteen sekä yhteiskuntatieteellistä ja lääketieteellistä kirjallisuutta. KYKSin tieteelliseen kirjastoon keskitettiin kliinislääketieteellinen kirjallisuus.

Vuonna 1984 Kuopion korkeakoulu muuttui Kuopion yliopistoksi. Seuraavana vuonna yliopiston kirjastoon saatiin informaatikon virka, jonka vastuualueeksi tuli lääketieteen tietopalvelu ja sijoituspaikaksi KYKSin tieteellinen kirjasto. Kuusi vuotta myöhemmin KYKSin kirjastossa oli kolme yliopiston virkaa, joiden lisäksi oli palkattu työsuhteinen kirjastoavustaja, jonka palkkauskustannukset KYKS maksoi yliopistolle.

Kokoelma karttui hyvää vauhtia. Vuonna 1973 KYKSin tieteellisessä kirjastossa oli 3 487 kirjaa ja 3 482 lainaa; vuonna 1979 5 357 kirjaa ja 5 402 lainaa. Lehtivuosikertoja oli vuonna 1973 426 ja vuonna 1979 539. Uusia kirjoja hankittiin 987 vuonna 1982, 1 174 vuonna 1984, 1 157 vuonna 1987 ja 1 300 vuonna 1991. Lähetettyjä valokopioita oli 120 000 vuonna 1984, 210 535 vuonna 1987 ja 214 508 vuonna 1991.

Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2006 lainoja oli 7 022 ja vuonna 2009 8 054. Vuonna 2010 lainauksia oli 687, kirjoja hankittiin 820, omia lehtitilauksia oli 205, joista 168 vielä painettuina.

Ensimmäinen kirjastoyhteistyösopimus

Suomen viisi yliopistoa, joissa on lääketieteen opetusta ja siten yhteys yliopistolliseen sairaalaan eli opetussairaalaan, ovat kaikki järjestäneet kirjastopalvelunsa hieman eri tavalla. Yliopistot toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön ja sairaalat sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Useimmilla muilla on tiedekunnan kirjasto, joka palvelee myös sairaalaa. Sen sijaan Kuopiossa ei ole koskaan ollut tiedekuntakirjastoja, vaan yksinkertaisesti yksi yliopiston kirjasto ja KYSin tieteellinen kirjasto aina osa sitä. Alusta asti yhteistyö oli taloudellisesti järkevä ja takasi molemmille organisaatioille monipuoliset kirjastopalvelut. Oli välttämätöntä ylittää hallinnolliset esteet, jotta lääketieteen ja muut terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat saisivat parhaat mahdolliset kirjasto- ja tietopalvelut rajallisista resursseista huolimatta.

1980- ja 1990-lukujen taloudellisten vaikeuksien aika, kun kausijulkaisujen hinnat nousivat huimasti ja yliopistojen määrärahoja leikattiin useita kertoja, oli Kuopiossa lääketieteen kannalta pelastuksena yhteistyö sairaalan kanssa, mutta muilla aloilla oli vaikeaa. Toisin päin tilanne oli muun muassa vuonna 2006, kun sairaanhoitopiirin rahoitus kirjastolle pieneni 320 000 euroon eli merkittävästi edellisvuoteen (425 000) verrattuna. Hankintaa painotettiin verkkoaineistoihin eli osallistuttiin yliopiston tilaamien e-lehtipakettien kustannuksiin. Parin vuoden kuluttua budjetti saatiin takaisin noin 430 000–450 000 euron tasolle, jolla se pysyi kirjaston olemassaolon ajan.

Ensimmäinen erillinen, kirjallinen sopimus KYSin tieteellisen kirjaston toiminnasta, varustamisesta ja rahoituksesta yliopiston ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin välillä solmittiin vuonna 1992. Yliopistolliset keskussairaalan olivat uuden erikoissairaanhoitolain mukaan muuttuneet yliopistollisiksi sairaaloiksi ja KYKS siten KYSiksi. Lain mukaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton tuli huolehtia siitä, että yliopiston tai muun viranomaisen käytettävissä on koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine kojeineen ja laitteineen. KYSin velvoitteena oli siis järjestää kirjastotila kiinteine kalusteineen; muuten kirjaston ylläpito kuului yliopistolle.

KYSin tieteellinen kirjasto oli kuitenkin edellä mainitun sopimuksen mukaan samalla sairaalan kirjasto poiketen muista yliopistollisista sairaaloista, joissa yliopiston lääketieteellinen kirjasto ja sairaalan kirjasto olivat kaksi erillistä ja eri hallinnon alla olevaa kirjastoa. Yhteisen kirjaston vuoksi oli tarpeen tehdä sen toimintaa ja rahoitusta koskeva tarkempi sopimus.

Yliopiston kirjaston johtokunta hyväksyi sopimusluonnoksen tammikuussa 1992, minkä jälkeen asia kiersi vielä lääketieteellisessä tiedekunnassa ja yliopiston hallituksessa sekä sairaalan puolella ylilääkäritoimikunnassa, sairaalan johtokunnassa ja sairaanhoitopiirin liittohallituksessa. Moniportaisen käsittelyn jälkeen sopimus KYSin tieteellisen kirjaston toiminnasta, varustamisesta ja rahoituksesta allekirjoitettiin sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan puolesta 25.8.1992. Sopimuksessa määriteltiin, että KYSin tieteellinen kirjasto toimii yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinislääketieteellisenä ja ammattikirjastona. Yliopistollisen sairaalan tuli osoittaa kirjastolle riittävät tilat kalusteineen ja laitteineen sekä hankkia potilaanhoitoa varten tarvittava kirjallisuus. Yliopistolle kuului kustantaa ja hankkia tieteellistä tutkimustyötä ja opetusta varten tarvittavat tietoaineistot. Yliopisto vastaisi tieteellisen kirjaston hoidosta. Yksityiskohtaisista henkilöstöjärjestelyistä tuli sopia erikseen. 1990-luvulla KYS myönsi rahoituksen yhden kirjastoavustajan ja yhden kirjastonhoitajan palkkaamiseen. 2000-luvun alussa KYSin tieteellisessä kirjastossa työskenteli yliopiston palkkalistoilla viisi henkilöä, joista kolmen palkkakustannukset maksoi sairaala, sekä yksi henkilö suoraan sairaalan palkkaamana.

Seuraavat yhteistyösopimukset

Vuonna 2006 laadittiin uusi sopimus Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopiston yhdessä tuottamista kirjastopalveluista. Mukana oli edellisenä vuonna FinELib-sopimuksiin saatu teksti siitä, että yliopisto edustaa myös yliopistollista sairaalaa. Lisäksi todettiin, että kumpikin osapuoli vastaa osaltaan siitä, että sen henkilöstö tuntee sähköisten aineistojen käyttöön liittyvät ohjeet ja määräykset.

Uuden sopimuksen solmimisen aika koitti jo vuonna 2009, koska Kuopion yliopisto oli vuoden 2010 alusta alkaen yhdistymässä Joensuun yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopistoksi (UEF). Aiemman sopimuksen kaltainen yhteistyösopimus allekirjoitettiin 3.2.2009. Tässä sopimuksessa kuvattiin ensimmäistä kertaa KYSin tieteellisen kirjaston kaksijakoinen organisaatio.

Tuolloin kirjastossa työskenteli yliopiston työntekijöinä viisi kirjastoammattilaista (informaatikko, kirjastonhoitaja ja kolme kirjastoamanuenssia) ja yksi kirjastoapulainen työsuhteessa sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaalassa kirjaston toiminta oli suoraan johtajaylilääkärin alaista ja yliopistossa kirjaston johtajan. KYSin tieteellisen kirjaston informaatikko oli yliopiston kirjaston varajohtaja ja muiden siellä työskentelevien esihenkilö. UEFin aloittaessa informaatikosta tuli KYSin tieteellisen kirjaston palvelupäällikkö. KYSin tieteellinen kirjasto oli yksi UEFin kirjaston kuudesta palvelukokonaisuudesta asiakas-, kokoelma-, verkkoresurssi-, opetus- ja tietopalveluiden sekä sisäisten palveluiden ohella.

Uusi sopimus tuli ajankohtaiseksi 2018, koska UEFin yhteistyökumppaniksi aavisteltiin silloisen sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistuksen perustuvan maakunnille. ”KYSillä on kuitenkin oikeus vapaasti siirtää sopimus kokonaisuudessaan perustettavalle maakunnalle.” Tuo soteuudistus jäi toteutumatta.

Viimeinen sopimus KYSin tieteellistä kirjastosta allekirjoitettiin 15.12.2022. Siinä UEFin sopimusosapuoleksi tuli lopulta toteutuneen, hyvinvointialueille perustuvan soteuudistuksen myötä Pohjois-Savon hyvinvointialue. Mukana oli edelleen lause molemminpuolisesta sitoutumisesta rahoittaa ja ylläpitää KYSin tieteellistä kirjastoa omalla osuudellaan ja riittävien toimintaedellytykset takaamisesta myös taloudellisten tilanteiden muuttuessa. Palveluiden turvaamiseksi molemmat sitoutuivat säilyttämään vähintään vuodelle 2023 talousarvion mukaisen rahoitus- ja palvelutason.

Koulutus ja ohjaus

Asiakkaiden ohjaaminen ja opettaminen tuli aina vain tärkeämmäksi, kun kokoelmat muuttuivat yhä enemmän sähköisiksi ja asiakkaiden omatoimisuus lisääntyi niin tiedonhaussa kuin kirjaston käytössäkin. Esimerkiksi lääketieteen tärkein tietokanta PubMed/MEDLINE tuli avoimesti haettavaksi jo vuonna 1997, mutta toisaalta KYSin tieteelliseen kirjastoon saatiin lainausautomaatti vasta vuonna 2013.

Sen lisäksi, että puolet KYSin tieteellisen kirjaston henkilökunnasta opetti yliopiston kirjaston tiedonhaun opintojaksoilla, järjestettiin tiedonhaun ja viitteidenhallinnan koulutusta myös sairaalan henkilökunnalle. Esimerkiksi vuonna 2007 sairaalan luentosalissa pidettiin kahden tunnin pituisia tilaisuuksia, kirjaston kokoushuoneessa nonstop-tietoiskuja, sairaalan atk-koulutusluokassa perusteellisempia koulutuksia sekä työyksiköiden ja osastojen omissa tiloissa räätälöityjä opastuksia. Kyseisenä vuonna koulutuksiin osallistui kaikkiaan 148 henkilöä ja mukana oli niin hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä kuin hallintoväkeäkin. Vuonna 2009 koulutustunteja sairaalassa oli 47 ja osallistujia 233. Laajin koulutus oli ”Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä” -opintojakson tiedonhaun osuus. Tässä yhteydessä informaatikko kutsuttiin jäseneksi KYSin hoitotyön tutkimusneuvostoon. Vuonna 2010 koulutustunteja sairaalassa oli 64 ja osallistujia 690 eli opetuskertoja oli yli kolmannes enemmän ja osallistujia lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ryhmille pidettyjen koulutusten rinnalla sairaalan henkilökunnalla oli yliopistolaisten tavoin mahdollisuus henkilökohtaiseen tiedonhaun ohjaukseen. Laadittiin myös oppaita ja ohjeita asiakkaiden itsenäisen tiedonhaun tueksi. Tiedonhakuja tehtiin myös palveluna.

Henkilökunnan osaamisvaatimusten kasvaminen edellytti kouluttautumista. KYSin kirjaston henkilökunta osallistui ahkerasti niin kirjaston sisäisiin koulutuksiin, valtakunnallisiin seminaareihin kuin kansainvälisiin konferensseihinkin, myös omilla esityksillä ja postereilla, sekä kirjoitti lehtiartikkeleita.

Tilat ja laitteet

Sairaalan tieteellinen kirjasto toimi pitkään ahtaissa tiloissa, joissa ei ollut lainkaan henkilökunnan työhuoneita. Korkeakoulun kliinislääketieteellisenä kirjastona se sai hieman enemmän tilaa, mutta kaikki virkailijat työskentelivät saman pöydän ääressä, eikä asiakkaan yksityisyydensuojaa ollut. Vuonna 1984 kirjaston tilaksi päätettiin saneerata sairaalan 0-kerroksesta pääaulan läheisyydestä 200 neliömetrin tila, mutta vasta vuonna 1988 tuo ensimmäinen varsinainen kirjastotila avattiin asiakkaille. Vaikka uudet tilat olivat entiseen verrattuna hienot, olivat ne jo avattaessa riittämättömät.

Heti seuraavana vuonna yliopiston kirjasto esitti, että KYKSin kehittämissuunnitelmaan 1990–94 sisällytettäisiin suuremman tilan saaminen kirjastolle. Kesti kuitenkin vuoteen 1996 ennen kuin sairaanhoitotoimikunta esitti sairaalahallitukselle, että erityisvaltionosuusrahoituksesta käytettäisiin miljoona markkaa tieteellisen kirjaston siirtämiseen ruokalan paikalle. Tilantarpeeksi arviointiin 500 neliömetriä. Uuden kirjaston avajaisia vietettiin 16.12.1998. KYS kustansi tilojen saneerauksen ja kalusteet, yliopisto laitteet. Asiakkaiden käyttöön hankittiin viisitoista mikrotietokonetta. Myös tietoverkkoyhteyksiä yliopiston verkkoon alettiin rakentaa, jotta sairaalan henkilökunnalla olisi pääsy tietokantoihin ja muuhun sähköiseen aineistoon.

2010-luvun puoliväliin mennessä alkoi käydä ilmeiseksi, että kirjaston tilat KYSin Puijon sairaalassa eivät enää olleet sopivimmalla mahdollisella paikalla sen enempää sairaalan muiden toimintojen kuin kirjastonkaan kannalta. Alkoi monivuotinen suunnittelu siitä, minne ja milloin kirjasto voitaisiin sijoittaa. Iso osa kirjastotilasta (lehtisali ja ryhmätyöhuone) otettiin vuodenvaihteessa 2011–2012 muuhun käyttöön ennen kuin ratkaisu löytyi. Sekä pienempään tilaan mahtumiseksi että uuteen tilaan siirtymiseen valmistautumiseksi kokoelmat karsittiin täysin ajantasaisiksi. Koko painettu aineisto varustettiin RFID-tarroilla vuonna 2012.

Vuoden 2015 aikana KYSin tieteelliselle kirjastolle remontoitiin uudet, aiempaa pienemmät, mutta hyvän arkkitehtisuunnittelun ansiosta toimivammat, tilat Puijon sairaalan päärakennuksen 0-kerrokseen.

Tammikuussa 2016 kirjasto avautui lyhyen sulkuajan jälkeen monin tavoin aiempaa saavutettavampana paikassa kokonaan uudelleen kalustettuna. Tämän muuton ja muutokset vaiheista on enemmän tietoa kirjaston vuosikertomuksessa vuodelta 2016 (artikkeli KYSin tieteellisen kirjaston muutto ja muut muutokset) sekä tässä blogikirjoitussarjassa:

• KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 1
• KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 2
• KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 3
• KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 4
• KYSin tieteellinen kirjasto muuttaa – osa 5

Uuden tilan suunnitteluun liittyy myös tämä kuvakertomus. Lisäksi benchmarking-hanke, johon sisältyi vierailuja vuonna 2014, tarjosi inspiraatiota uuteen tilaan.

Modernista, viihtyisästä ja rauhallisesta kirjastotilasta keskeisellä paikalla ja lähellä lääketieteen opetustiloja muodostui suosittu opiskelupaikka. Mainittakoon, että jo kauan ennen kuin alettiin puhua omatoimikirjastoista ja -ajoista tai 24/7-kirjastoista, viimeistään 1990-alkupuolelta asti, oli niin sairaalan henkilökunnalla kuin kliinisen vaiheen lääketieteen opiskelijoillakin pääsy KYSin kirjastoon myös kirjaston palveluaikojen ulkopuolella.

Lopetuspäätös

Vuonna 2026 Pohjois-Savon hyvinvointialue irtisanoi kirjastoyhteistyösopimuksen päättymään huhtikuun lopussa 2026. KYSin tieteellisen kirjaston tilat olivat avoinna viimeistä päivää torstaina 2.4.2026. Monet jäivät kaipaamaan.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija
Opetus- ja tietopalvelut

(kirjastonhoitaja 2003-2005, informaatikko & varajohtaja, 2005-2009, Kuopion yliopiston kirjasto, KYSin tieteellinen kirjasto;
palvelupäällikkö, 2010-2016, erityistietoasiantuntija 2017-, Itä-Suomen yliopiston kirjasto, KYSin tieteellinen kirjasto)

Julkaistut lähteet

Haapanen M, Kultamaa P, Ovaska T, Salmi K. Reducing library space can promote the shift from storage of print-collections towards a learning-centre without limiting the access to information. Library management. 2015;36(8/9):685–9

Halkoaho A, Luoto K, Ovaska T, Saarti J. Supporting the medical research and daily work at the hospital – analysing the library and information services at the Kuopio University Hospital. Journal of the European Association for Health Information and Libraries. 2018;14(1):9-14.

Hannula S. Lasaretista yliopistolliseksi sairaalaksi : 200 vuotta sairaalatoimintaa Kuopiossa : Kuopion lääninsairaala, Kuopion keskussairaala, Kuopion yliopistollinen keskussairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala. Kuopio: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri; 1994.

Huuhtanen R. Tiedelaakson tiedonhakua : Kuopion yliopiston kirjaston synty ja ensimmäiset vuosikymmenet. Kuopio: Kuopion yliopisto; 2006.

Luoto K, Ovaska T, Saarti J. Yliopistosairaaloiden kirjasto- ja tietopalveluita ei tule unohtaa SOTE-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 2018;55(2):172-4.

Ovaska T, Saarti J. Jointly Effective – making ends meet in the KUH and UEF library. Journal of the European Association for Health Information and Libraries. 2011;7(2):3-8.

Muut lähteet

• Itä-Suomen yliopiston kirjaston intranet
• Itä-Suomen yliopiston kirjaston valokuvat
• Omat tiedostot
• Suulliset lähteet