Erasmus-bongausta Pariisissa

Vierailukohteinamme Pariisissa olivat Centre Technique du Livre de l’Enseigement Supérior (CTLes) ja Pompidou-keskuksessa sijaitseva Bibliothèque publique d’information (BPI). Bonuksena pääsimme käymään Ranskan kansalliskirjastossa (BNF), joka tunnetaan myös nimellä Bibliothèque François-Mitterrand.

Varastokirjastossa varjostamassa

CTLes on ainutlaatuinen varastokirjasto Ranskassa. Se sijaitsee 35 km:n päässä Pariisista. Kirjasto on perustettu vuonna 1994 ja se toimii Ranskan opetusministeriön (Ministère de l’Enseignement supérieur et de la Recherche) alaisuudessa. Aluksi se oli vain Pariisin ja sen lähiympäristöjen yliopistokirjastoja varten, mutta vuonna 2014 sopimus uusittiin koskemaan kaikkia Ranskan yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

Ensimmäisen CTLes-päivämme aikana saimme kirjaston perusteellisen esittelyn, tutustuimme toimintoihin, kokoelmiin ja henkilökuntaan apulaisjohtaja Bernadette Patten seurassa.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Dominique Perrault. Vaikka rakennus on iso (6 200 m2), se kaipaa jo laajennusta. Kahden lisäsiiven laajennus valmistuu vuonna 2017. Tällä hetkellä kokoelmissa on 76 km aineistoja eli noin 3 miljoonaa kirjaa ja lehteä. Aineiston määrä kasvaa noin 4 km vuodessa. Vuonna 2025 rakennuksiin arvioidaan mahtuvan 180 km aineistoja.

CTLes omistaa vain noin puolet varastoituna olevasta aineistosta, loppuosa on edelleen kirjastojen omistuksessa ja niiden omissa tietokannoissa. Aineistoa on varastoitu myös tilapäisesti kuten mm. eräs Sorbonnen yliopiston kirjaston erikoiskokoelma.

Kirjastossa on töissä 27 henkilöä. Vaikka tavaraa liikkuu paljon, työilmapiiri oli rauhallinen ja henkilökunnan keskuudessa tuntui vallitsevan hyvä yhteishenki. Ennen kuin aineisto menee luetteloitavaksi, se käy läpi tarkan prosessin puhdistuksineen ja merkintöineen, jotta se on nopeasti paikannettavissa 10 metriä korkeista hyllyistä.

Aineiston käsittely on välillä likaista puuhaa. Henkilökunnalla oli käytettävissään suojakäsineitä, hengityssuojaimia ja imureita. Työvuoroja vaihdeltiin tasapuolisesti.

Hyllyttäjillä on apunaan trukki ja nosturi.

Vuonna 2014 CTLes toimitti noin 11 000 kaukolainaa. Lainauspalvelua kirjastoihin hoidetaan omilla punaisilla CTLes – Citroëneilla.

Toisen vierailupäivämme vietimme kirjastonjohtaja Jean-Louis Baraggiolin seurassa. Hän kertoi meille projekteista, joissa CTLes on mukana.

Yksi näistä on lääketieteen kirjojen säilytysprojekti. Pariisin ympäristöllä olevat kirjastot ovat koonneet kokoelman lääketieteellisistä kirjoista. Kutakin kirjaa säilytetään yksi kappale. Yksi kirjastoista sitoutuu hankkimaan ja säilyttämään kirjan kirjastossaan, muut voivat pitää tai poistaa kyseisen kirjan kokoelmistaan.

Vastaavalla tavalla säilytetään painettuja lehtiä. Yliopistokirjastot ja CTLes ovat sopineet keskenään, mikä kirjasto säilyttää tietyt lehtinimekkeet. Ensimmäinen projekti koski lääketieteen lehtiä ja nyt vastaava on alkanut myös humanististen ja sosiaalitieteiden lehdille. Näitä projekteja varten CTLes ylläpitää omaa tietokantaa.

Alkamassa oli juuri kolme kuukautta kestävä kaukopalveluprojekti noin kahdenkymmenen yliopisto- ja tutkimuskirjaston kanssa. CTLes toimittaa kuriiripalveluna painettua aineistoa ko. kirjastojen tohtorikoulutettaville tai tutkijoille. CTLes vastaa kustannuksista.

CTLes antaa vain kaukolainoja, artikkelikopioita sieltä ei saa. Kaukopalvelun säännöt tuntuivat hyvin jäykiltä suomalaiseen käytäntöön verrattuna. Kollegamme ihastelivatkin Suomen kirjastojen tiivistä yhteistyötä.

Pompidoussa pomppimassa

Vierailukohteemme BPI on kaikille tiedontarvitsijoille avoin yleinen kirjasto Pompidou-keskuksen ja Pariisin sydämessä.

Kirjasto on perustettu vuonna 1976. Sen periaatteena on olla kaikille avoin ja maksuton, tarjota aina ajantasaista tietoa ja etsiä asiakkaalle juuri hänelle sopiva tapa omaksua hänen tarvitsemaansa tietoa.

Kirjaston tilat ja aineistot ovat kolmessa kerroksessa. Aineistot on järjestetty UDC-luokituksen mukaan ja luokkamerkintöjen apuna opasteissa on käytetty värejä, jotta eri tieteenalat olisivat helposti tunnistettavissa. Painettuja kirjoja on noin 370 000 kpl ja lehtiä yli 1 800 eri nimekettä. Hyllyjä on 14 km, lukupaikkoja 2 200 ja lisäksi 400 työasemaa Internetin tai multimedian käyttöä varten. Musiikkiosastolla on kaksi pianoa ja musiikin kuuntelupaikkoja, kielten opiskelua varten on itseopiskelupaikkoja.

Kirjasto ei lainaa aineistoa, kokoelmat ovat ainoastaan lukusalikäytössä, mutta asiakkaat voivat halutessaan ostaa kopiokortteja ja ottaa kopioita. Kirjastossa järjestetään myös elokuvailtoja sekä erilaisia kursseja ja työpajoja esimerkiksi työnhakuun ja kielitaitoihin liittyen. Vakinaista henkilökuntaa on 270 ja sekä asiakaspalvelussa että hyllytyksessä on apuna opiskelijoita.

Kirjastossa käy päivittäin 5 000 asiakasta. Ulko-ovelle kertyy jonoa jo hyvissä ajoin ennen kirjaston avaamista ja sisäänpääsyä voi joutua joskus odottamaan parikin tuntia. Ruuhkaa on varsinkin keväisin, jolloin koululaiset tulevat työskentelemään kirjaston tiloihin valmistautuessaan kokeisiin ja päättötehtäviin.

Meidän huomiomme kiinnittyi erityisesti kirjaston siisteyteen, järjestykseen ja hiljaa työskenteleviin asiakkaisiin. Asiakkaat tuntuivat kunnioittavan käyttäytymissääntöjä ja viihtyivät kirjaston tiloissa ja kirjaston työntekijät puolestaan kunnioittivat ja kohtelivat tasapuolisesti kaikkia asiakkaita.

Pompidou-keskuksen seiniä kiertävät eriväriset putket kuin nurinpäin käännetyssä talossa. Keltaisissa putkissa kulkee sähkö, sinisissä ilma ja vihreissä vesi. Vierailun lopuksi pääsimme ajamaan tavarahissillä Pompidou-keskuksen katonrajaan ihailemaan näkymää yli Pariisin.

Muita näkymiä viikon varrelta:

Hotellihuoneen ikkunasta

Seinen sillalta

Kansalliskirjaston sisäpihalta

Sacré-Cœur Basilica Montmarten kukkulalla

Pariisilaiskollegamme olivat hyvin vieraanvaraisia ja meille oli tehty mielenkiintoinen ja monipuolinen ohjelma. Merci beaucoup!

Anu Eskelinen ja Aino Taskinen

Tietoasiantuntijat / Information Specialists
Verkkoresurssipalvelut / Online Recourse Services