(Please, scroll down to read a brief summary in English.)
Millaisia kirjastopalveluita avoimen yliopiston opiskelija kaipaa? Saako avoimen opiskelija kirjastopalvelut sujuvasti käyttöönsä, entä sujuuko tiedonhaku? Mitä esimerkiksi täysin etänä, toisella paikkakunnalla opiskeleminen tarkoittaa vaikkapa tenttikirjallisuuden saatavuuden suhteen? Muun muassa näihin kysymyksiin halusimme kirjastolla saada vastauksia ja lisätä käyttäjäymmärrystämme, jotta voisimme parantaa ja kohdentaa palveluitamme. Koska asiat yleensä selviävät kysymällä, toteutimme huhti-toukokuussa 2023 käyttäjäkyselyn avoimen yliopiston opiskelijoille.
Ja voi, kyllä me saimmekin mielenkiintoista pureskeltavaa! Vaikka kevät on jo pitkällä, vastauksia tuli himpun verran vaille 100, mikä yllätti iloisesti. Kiitos joka ikiselle vastaajalle! Erityisesti ilahdutti suuri määrä avovastauksia, joista löytyi erilaisia toiveita, ongelmakohtia, ajatuksia, kiitoksia ja parannusehdotuksia. Jokainen opiskelija (kuten jokainen kirjastolainenkin) on yksilö omine toiveineen ja mietteineen, mutta jonkinlaisen käyttäjäprofiilin voi kyselyn perusteella vastaajista luoda. Suurin osa vastaajista (lähes 70 %) opiskeli työn ohella ja/tai väyläopiskelijana. Mukaan mahtui myös työttömiä sekä toisen korkeakoulun opiskelijoita, muutama eläkeläinen sekä opintovapaalainen. Yhtään lukiolaista ei kyselymme valitettavasti tavoittanut. 75 % vastaajista suoritti opintokokonaisuuksia ja enemmistö vastaajista oli suorittanut jo enemmän kuin yli 10 opintopistettä. Varovaisesti voisi siis tulkita, että kirjaston palvelutkin ovat opintopisteiden karttuessa tulleet jo hieman tutuiksi.
“Primo on vaikea. En aina ymmärrä mitä saa lainata tai lukea etänä” eli etäopiskelun suruja
Ennakko-oletuksemme oli, että iso osa avoimen yliopiston opiskelijoista opiskelee etänä. Mutta miten iso osa, se tulikin sitten yllätyksenä! 91 vastaajaa kertoi opiskelevansa enimmäkseen etänä, mikä oli roimasti suurempi luku kuin olimme odottaneet.
Kirjastopalveluiden käytön kannalta kokonaan etänä ja mahdollisesti toiselta paikkakunnalta käsin opiskelu tarkoittaa pitkälti omatoimista verkkoasiointia ja kirjaston sähköisen aineiston käyttöä. Elektronisen aineiston, erityisesti e-kirjojen käyttö, kirvoitti sekä kiitosta että moitteita. Lähes kolmanneksella (31 %) vastaajista oli haasteita kirjastopalveluiden käytössä, ja suurimmat haasteet liittyivät juuri elektronisen aineiston käyttöön:
”Osa kirjoista ei avautunut millään ohjelmalla, eikä selaimella luettavia kirjoja ollut riittävästi.”
”E aineiston käyttö ollut hankalaa”
”Vain perinteistä kirjastoa käyttäneenä, verkkokirjaston käyttö tuntuu haasteelliselta.”
Harmia aiheuttivat myös e-kirjojen rajatut käyttäjämäärät tai se, ettei kirjasta ollut lainkaan elektronista versiota:
”Olisi mukavaa jos yhä useampi kirja tulisi primoon e-kirjana”
”E-kirjoja pitäisi olla rajoattomat määrät.”
Kaikkia kirjoja ei ole saatavana elektronisina versioina, eli kirjoja julkaistaan edelleen ainoastaan painettuna. Jos kurssikirjasta on olemassa elektroninen versio, se hankitaan aina. Syy siihen, että e-kirjoja ei myöskään aina riitä jokaiselle on se, että osassa e-kirjoista on rajattu lukuoikeus. Ei ole tavatonta, että e-kirjaa pystyy lukemaan esimerkiksi vain 5 ihmistä kerrallaan. Rajaton lukuoikeus tarkoittaisi rajatonta budjettia. Tässäkään asiassa maailma ei vielä ole valmis!
Ongelmia oli myös sähköisen Tuudo-kirjastokortin käyttöönotossa, hakupalvelu UEF-Primoon kirjautumisessa ja tietokantoihin pääsyssä etäkäytön kautta. Ja jos e-kirjat aiheuttivat harmia, niin tekivät myös painetut kirjat:
”Kirjoja on ollut huonosti saatavilla ja lainaus-aika on liian lyhyt.”
”Kurssikirjasta oli vain 10 kopiota käytössä. Avoimen kokeen aikana ja muutama päivä ennen sitä kaikki olivat käytössä, enkä voinut käyttää kirjaa sinä aikana.”
”Voisiko fyysisiä kirjoja tilata esim pääkaupunkiseudulle luettavaksi, kun ei kaikkia tahdo muualta löytyä.”
Opiskelijan – oli kyseessä sitten avoimen yliopiston opiskelija tai tutkintosellainen – harmistus on ymmärrettävää. Kirjaston kurssikirjahankintapolitiikan mukainen linjaus ”1 kirja per 5 opiskelijaa” ei lupaa painettua (tai e-kirjaakaan) ihan jokaiselle lukijalle. Tästä syystä ennakointi kannattaa: suosituimmat tenttikirjat ovat usein lainassa jo viikkoja ennen tenttiä, joten kirjan ajoissa varaaminen on usein ainoa tapa saada kirja käsiinsä. Kaukopalvelukin toimii, eli vastauksena pohdintaan ”voisiko fyysisiä kirjoja tilata esim. pääkaupunkiseudulle” voi todeta, että kyllä voi! Painetun tenttikirjan kaukolainaaminen ja palauttaminen ”sieltä jostain kaukaa” vaatii toki aikaa ja maksaakin. Kaukopalvelumaksut vaihtelevat kirjastokohtaisesti, eli ennen tenttikirjan tilaamista UEFin kirjastosta kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kaukopalveluhinnasto. Kirjoja kannattaa etsiskellä lainaan myös oman lähikirjaston hyllyistä, kuten moni oli jo tehnytkin.
”Hienoa, että kirjasto toimii myös etänä!” eli etäopiskelun iloja
Onneksi etäkirjastopalvelut ja sitä myötä omatoimiasiointi ei kuitenkaan aiheuta pelkkiä harmaita hiuksia! Hakupalvelu UEF-Primo sai kiitosta, sillä sen avulla pystyy hoitamaan etänä ja ajasta riippumatta omia lainoja, varauksia ja tiedonhakuja – ja sieltä toki löytyvät luettavaksi tai ladattavaksi ne e-kirjatkin. Etäopiskelusta huolimatta muutama oli myös löytänyt kirjaston 24/7-tilat, jotka saivat kiitosta siitä, että kirjastoon pääsee myös palveluaikojen ulkopuolella.
Näin kirjastolaisen näkökulmasta uutena ajatuksena tuli se, että opiskelija voi tosiaankin käyttää kirjastoamme kokonaan etänä, fyysisissä tiloissamme koskaan asioimatta. Tässä iloisia etäonnistumisia:
”Kampuksella koskaan vielä käymättä ISO kiitos ja kumarrus erinomaisesti toimivasta etälainaamosta ja asiakaspalvelusta!”
”Mahtavaa, että etänä opiskelu sujui ja kirjat sai helposti e-aineistona. Käytin oman kaupungin kirjastoa myös, koska pidän enemmän konkreettisen kirjan käytöstä. Olisin saanut kaikki tarvitsemani e-aineistonakin.”
”Kaukolaina on hyvä juttu. Kirja tuli 300 km päähän yhdessä yössä! Toki tilausmaksu 10 euroa mietitytti.”
Suurin osa vastaajista (79 vastaajaa) sai tarvitsemansa kirjallisuuden tai lähdeaineiston hakupalvelu UEF-Primon kautta joko painettuna tai elektronisena. Toiseksi eniten aineistoa saatiin käyttöön jonkin toisen kirjaston, vaikkapa oman kunnankirjaston, kokoelmista. Näin kirjastolaisena tekeekin mieli vinkata kaikille muualla asuville kansallisesta hakupalvelu Finnasta. Kansallinen Finna antaa yhdellä silmäyksellä tiedon siitä, löytyisikö kirjaa omasta lähikirjastosta ja missä muualla se sijaitsee.
Yli puolet vastaajista löysi myös niin kutsuttujen avoimien oppimateriaalien äärelle esim. Googlen avulla. Kurssien opettajatkin välittivät kurssiin liittyvää oppimateriaalia opiskelijoilleen, mikä on varmasti kätevin tapa saada materiaalit käsiinsä.
”Tietoja asioista tulee niin paljon ettei oikein löydä sitä mitä tarvitsisi.” Kirjaston käytön alkumetrit eli ohjeiden sekamelska
Me kirjastossa toivomme hartaasti, että jokainen kirjastonkäyttäjä saisi palvelut ja aineistot eli kirjat ja artikkelit sujuvasti käyttöönsä – opiskeli sitten etänä, lähinä tai sekä että. Kysyimmekin, saivatko avoimen yliopiston opiskelijat opintojensa alussa riittävästi tietoa palveluistamme ja aineistoistamme, ja vastaus näytti tältä: 71 % vastasi kyllä, 29 % ei.
Vähän nolottaakin kertoa, kuinka paljon saimme toiveita siitä, että erilaiset ohjeet olisivat helposti saatavilla, tiiviitä ja kohdennettuja. Joku vastasi, että hommasta ei olisi tullut mitään ilman yliopistossa opiskelevia lapsia, toisella taas jäi koko kirjasto käyttämättä, kun ei edes tiennyt sen olemassaolosta. Ohjeistahan ei kirjastolla ole puutetta; päinvastoin. Nyt onkin varmasti aika miettiä, miten ja millaisin ohjein tavoittaisimme juuri avoimen yliopiston opiskelijan kaikkein parhaiten – ja missä niiden tiiviiden ohjeiden olisi hyvä olla:
”Olisin toivonut enemmän selkeyttä kirjastopalvelujen käyttämiseen ja niiden löytymiseen. Nyt meni paljon aikaa asioiden selvittämiseen.”
”Lisäksi kirjastopalveluiden infoa/toimintaa tuntui olevan niin monessa paikassa, että oli vaikea hahmottaa, missä tehdä mitäkin.”
Ohjeiden näkökulmaa on myös hyvä kääntää entistä enemmän etäopiskelijaan päin. Joskus (tai tässä tapauksessa usein) oma lähikirjasto kun ei olekaan UEFin kirjasto:
”Kaipaisin infopakettia siitä, miten toisella paikkakunnalla asuva avoimen opiskelija voi kirjastoa hyödyntää, vai voiko mitenkään.”
Se enemmistö, joka vastasi saaneensa riittävästi tietoa kirjaston palveluista ja aineistoista, oli löytänyt tietonsa Digistartista, UEF-Primosta, kirjaston verkkosivuilta ja Kamusta. Onneksi saimme vain kaksi vastausta, joissa kerrottiin, että tietoa ei ollut löytynyt mistään. Ehkä kaikkein osuvimmin opintojen aloituksen sekamelskaa kuvaava kommentti kuului näin:
“En tiedä. Näitä eri väyliä on niin älytön määrä, että ei aavistustakaan minkä nimisissä palveluissa harhailin.”
”En osaa käyttää hakusanoja tai en saa niillä materiaalia. Tietokantojen tuntemus on puutteellista” eli tiedonhaun syövereissä
Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä suuremmaksi yleensä kasvaa myös tieteellisen lähdeaineiston tarve. 84 % vastaajista oli etsinyt tieteellistä tietoa opintojaan varten. Kysyimme, mistä opiskelija yleensä hakee tieteellistä tietoa ja miten hakeminen sujuu. Meitä kiinnosti myös se, millaista apua avoimen yliopiston opiskelija mahdollisesti kirjastolta kaipaa tiedonhakuunsa.
Opintoihin liittyvää tiedonhakua tehtiin eniten UEF-Primon ja avoimen verkon hakukoneiden (esim. Googlen ja Google Scholarin kautta). Monet käyttivät myös muiden kirjastojen hakupalveluja, ja lähes kolmanneksella oli käytössään jokin kansainvälinen tietokanta.
Aina ei kirjan tai artikkelin nimi ole tiedossa, jolloin tiedonhakua joutuu tekemään omaan tutkimusaiheeseen liittyvillä hakusanoilla erilaisista tietokannoista ja hakupalveluista. Avovastauksista kävi ilmi, että ylivoimaisesti haastavinta tiedonhaussa onkin toimivien hakusanojen löytäminen:
”Oikeiden hakusanojen valinta tuottaa välillä vaikeuksia.”
”Englannin kieliset hakusanat osin haastavia työstää niin, että tuloksia löytyy, mutta ei liikaa.”
”Tiettyä aihetta käsittelevien tutkimusten etsiminen ei ollut alkuun kovin helppoa / kaipaisin siihen opastusta.”
Hankalaksi koettiin myös se, että sitten kun löytää jotain lupaavaa, aineistoon ei pääsekään käsiksi. Usein syynä on maksumuuri; jos aineiston käytöstä ei ole maksettu, ei kokoteksti avaudu:
”kyllä, välillä tieto on “lukittua” ja välillä ei. Kirjaston kautta saa käyttöönsä paljon artikkeleita, mutta välillä uloskirjautuminen vaikeuttaa.”
”Kyllä, ei löydy ja jos löytyy niin ei saa aineistoa luettavaksi. Ulkomaiset lähteet aivan mahdottomia.”
”Lukitun” tiedon ongelmasta tuskin pääsemme ihan heti eroon. Maailmassa julkaistaan niin paljon, ettei kirjastolla ole mahdollisuutta ostaa käyttöoikeutta kaikkeen. Laitamme siis toivomme avoimeen tieteeseen ja sitä myötä avoimen julkaisemisen eli Open Access -aineiston kasvuun. Tieto kuuluu kaikille!
Miten me kirjastolla voisimme sitten tiedonhaussa auttaa? Omatoimisuus ja ajasta ja paikasta riippumaton ohjeistus vei voiton tässäkin kisassa: eniten toivottiin opasvideoita ja tutoriaaleja, toiseksi eniten kirjallista itseopiskelumateriaalia eli erilaisia oppaita ja ohjeita ja jonkin verran itsenäisesti suoritettavia tiedonhaun kursseja. Kolmannes vastaajista tuntee pärjäävänsä nykyisillä taidoilla tai on jo löytänyt tarvittavat ohjeet ja opasmateriaalit (sieltä ohjeiden sekavasta viidakosta, hurraa!). Opettajavetoisia kursseja tai harjoituksia kaipasi muutama, samoin henkilökohtaista tiedonhaun ohjausta. Tämähän onnistuu hienosti ihan vaikka etänäkin, kunhan varaa ohjausajan etukäteen. Yksin ei kenenkään tarvitse tiedonhaun kanssa painiskella!
”Kiitos, aina olen saanut apua tarvittaessa ja henkilökunta on ystävällistä ja palvelualtista aina!” eli yhdessä eteenpäin
Kirjasto ja kirjaston palvelut saivat myös paljon kiitosta. Kiitosta on mahtava vastaanottaa, otamme ne ilolla ja ylpeinä vastaan! Kiitosta sai niin ystävällinen ja asiantunteva henkilökunta, kirjaston tilat, etänä toimivat palvelut, kattavat kokoelmat, toimiva hakupalvelu, puhelinneuvonta, erilaiset koulutukset, selkeät opasteet kirjastotiloissa ja kiireettömyys. Onhan se tällaisen kiitosvyöryn jälkeen mukava lähteä ratkomaan niitä asioita, jotka eivät vielä kerää roppakaupalla kiitosta. Mitä siis jatkossa teemme?
Pohdimme ensin perusteellisesti, mitkä ovat ne tärkeimmät kirjastopalvelut, joita kokonaan etänä opiskeleva ja mahdollisesti kaukanakin asuva opiskelija kirjastolta kaipaa. Yksi niistä on selkeästi (eikä kovin yllättäen) helposti saatava kirjallisuus ja muu opiskelumateriaali – oli se sitten elektronisessa muodossa tai vaikkapa kaukopalvelun kautta lainattu painettu kirja. Kaikenlaisia ohjeitamme joudumme myös tarkastelemaan nöyränä, jotta kaaos muuttuisi järjestykseksi. Saamme miettiä myös sitä, mistä ohjeet löytäisivät parhaiten tiensä avoimen yliopiston opiskelijan ulottuville. Täsmä- ja pikaohjeistuksia tiedonhakuun (vaikkapa toivotussa videomuodossa) kannattaa selvästi myös miettiä.
Loppuun on mukava muistuttaa, että avoimen yliopiston opiskelija on meille kirjastolaisille ihan yhtä tärkeä ja samanarvoinen kuin tutkinto-opiskelijakin: kirjastopalvelut ovat molemmille samat ja yhtä laajat. Kuten yksi asiakaspalvelijamme asian osuvasti tiivistää: ”olette meidän omiamme!” Ei siis tarvitse epäröidä, saako lainata tai ladata e-kirjoja tai käyttää tietokantoja, käyttää kampuskirjastojen tiloja (24/7-tilat mukaan lukien), chattia ja vuorokauden ympäri palvelevaa chattibottia, tiedonhaun ohjauspalveluita tai vaikkapa kaukopalvelua tenttikirjan tilaamiseen. Ja niin kauan kuin UEF-tunnukset ovat voimassa, avautuvat myös elektroniset aineistot mistä maailman kolkasta tahansa.
Koska yhteistyössä on voimaa, on mukava todeta, että yhdessä teemme parempaa kirjastoa meille kaikille. Palautettakin voi antaa milloin vain esimerkiksi kirjaston palautelomakkeella. Kuulutaan ja kohdataan siis jatkossakin!
Briefly in English
Open University students are one of our library’s important customer groups. We at the library wanted to know how the library services work, for example, from the perspective of a working student, living in another locality. The library’s user survey for the Open University students gathered almost 100 answers. The answers showed that many things are already working, but there is room for improvement. Challenges included the use of electronic materials, information retrieval (especially keywords), and confusing and hard-to-find instructions. We use the answers to target and improve our services in the future.
Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Piia Pietarinen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Asiakaspalvelut | Customer services
Suvi Tolvanen, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tarja Turunen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services
