Afrikkalaista oppimista
HEI-ICI projektin yhteistyö kolmen afrikkalaisen yliopiston kanssa jatkui Kuopion kampuksella huhtikuussa 2014 neljän viikon ajan. Kustakin osallistujamaasta – Egypti, Kenia ja Tansania – saapui kaksi henkilöä hankkimaan uusia ideoita ja oppimaan opetuksen ja kirjastotoiminnan uusia virtauksia neljän viikon ajaksi Suomeen.
Hanketta on tehty Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteilijöiden johdolla yhteistyöhankkeena yliopistomme eri toimijoiden kanssa jo usean vuoden ajan. Tällä kertaa mukaan otettiin myös yliopiston e-oppimisen ja pedagogiikan asiantuntijoita Opinto- ja opetuspalveluista.
Kaksi ensimmäistä viikkoa kuluikin pedagogiikan ja oppimisen uusien tekniikoiden ja menetelmien opettelemisessa. Vierailuun liittyi myös asiantuntijoiden konsultointia ja tutustumista heidän työhönsä. Egyptiläisen kollegan kommentti päättäjäisissä kuvasi hyvin oppimisajattelun muutosta:
– Opimme, ettei opettajan tarvitse koko ajan olla äänessä vaan opiskelijoille kannattaa ja tulee antaa aikaa oppimiseen.
Kirjasto-osiossa painotimme uusien teknologioiden esittelyä. Joensuun seutukirjasto esitteli KOHA-kirjastojärjestelmää, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on siten otettavissa käyttöön myös kehittyvissä maissa, joissa taloudellisten resurssien niukkuus on edelleen selkeä haaste.
Kansallliskirjasto osallistui ohjelmaan esittelemällä Joensuun kampuskirjastossa digitaalista vapaakappalekokoelmaa. Tämän aineiston tuottamiseen tutustuimme Kansalliskirjaston Mikkelin digitointi- ja konservointikeskuksessa.
Tutustuimme Kuopiossa myös Varastokirjaston tarjoamiin keskitettyihin, vähän käytetyn aineiston varastointi- ja jakelupalveluihin.
Vieraamme saivat hyvän kuvan niistä eduista, joita kansallisen tason menettelytavoilla, yhteistyöllä ja työnjaolla on saatavissa. Onkin mielenkiintoista seurata, alkaako osallistujien omiin maihin syntyä vastaavanlaisia rakenteita ja yhteistyötä.
Omassa kirjastossa esittelimme informaatiolukutaidon opettamista, kirjaston viestinnän kehittämistä uusilla sosiaalisen median välineillä ja kirjaston toiminnan tehostamista uudella teknologialla. Lisäksi pidimme työpajat akateemisesta laatujohtamisesta ja tieteellisen julkaisemisen kehityslinjoista. Esittelimme osallistujille myös kirjaston intranettia ja sen kehitysideoita.
Afrikkalaisten kollegoidemme palaute oli myönteistä vaikka selkeästi näki informaatiotulvan uuvuttaneen heitä. Ideoimme lopuksi myös uusia hankeaihioita, joita aiomme konkretisoida ensi syksyn aikana.
Jarmo Saarti
kirjaston johtaja