40 vuotta kirjastotoimintaa Joensuun kampuksen Carelia-rakennuksessa, osa 2
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto sijaitsee Carelia-rakennuksessa, joka vuonna 2025 täytti neljäkymmentä vuotta. Kirjaston tiloissa ja palveluissa on tapahtunut muutoksia vuosikymmenten varrella. Nyt olemme jälleen yhden muutoksen kynnyksellä: kampuskehityshanke tuo rakennukseen uusia toimijoita.
Alkavana lukukautena juhlistamme neljäkymmentävuotiasta kirjastotilaa blogikirjoitusten sarjalla. Kerromme myös tiloihin kampuskehityksen myötä tulevista muutoksista.
Edustavissa ja moderneissa tiloissa
Joensuun yliopiston pääkirjasto oli aloittanut toimintansa Carelia-rakennuksessa kesällä 1985. Asiakkaat ja kirjaston henkilökunta olivat saaneet avarat ja nykyaikaiset tilat käyttöönsä. Pinta-alaa oli 5 400 neliömetriä kolmessa kerroksessa. Alakerrassa sijaitsivat hakuteokset ja kurssikirjat. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli kummassakin kaksi kokoelmasalia, joissa oli eri tieteenalojen tutkimuskirjallisuutta ja kausijulkaisuja. Henkilökunnan tilat sijaitsivat ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa.
Kirjaston saleissa oli satoja lukupaikkoja ja salien yhteydessä kuusitoista ryhmätyöhuonetta. Suurimmat huoneista pyrittiin varustamaan opetuskäyttöön piirtoheittimillä ja diaprojektoreilla. Kirjastossa oli myös kolme konekirjoitushuonetta, kielistudio sekä erillinen tila videoiden ja television katseluun ja musiikin kuunteluun.
Toiminta rakennuksessa ei heti päässyt vakiintumaan toivotulla tavalla. Keväällä 1986 ensimmäisen kerroksen lattiapinnoissa havaittiin rakennusaikainen virhe. Lattia jouduttiin uusimaan, minkä johdosta kirjaston alakerta palvelutiskeineen oli kolme kuukautta poissa käytöstä. Kirjaston palveluja oli jo hieman tätä ennen rajoittanut virkamieslakko. Kirjasto tilana oli ollut avoinna, mutta reilun kuukauden ajan aineistoa ei lainattu ulos.
Alkuhankaluuksista selvittiin, ja kirjaston ensimmäinen vuosikymmen uusissa tiloissa oli monella tapaa kasvun ja laajenemisen aikaa. Yliopistoon perustettiin uusia koulutusohjelmia ja opiskelijoiden sisäänottoa lisättiin. Samalla kirjaston asiakasmäärät, lainausluvut ja kokoelmat kasvoivat voimakkaasti. Tilojen kalustaminen ja palveluiden rakentaminen jatkuivat vuosien ajan – kerralla ei tullut valmista.
Tietotekniikka teki tuloaan kirjastoihin. Joensuun yliopiston kirjastossa atk-aikaan eri työtehtävien hoidossa oli siirrytty jo 1970-luvulta alkaen, ensiksi aineistojen luetteloinnissa. Ensimmäinen sekä lainauksen, hankinnan että luetteloinnin kattava kirjasto-ohjelmisto, VTLS, otettiin käyttöön vuonna 1991. Siihen asti tiedot kirjaston hankkimista julkaisuista olivat selattavissa mikrokorteilta, mutta nyt asiakkaat saattoivat tehdä hakuja aineistoon tietokonepäätteiltä. Yksi askel itsepalvelun suuntaan oli lainausautomaatti, joka otettiin juhlallisin menoin käyttöön vuonna 1993.
Yliopisto esitteli mielellään Carelia-rakennusta kotimaisille ja kansainvälisille vierailleen. Tasavallan presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari tutustuivat kumpikin maakuntamatkoillaan yliopistoon, ja tällöin ohjelmaan kuului myös kirjastokierros. 1990-luvulla rakennukseen tutustuivat muun muassa Saksan liittotasavallan ja Unkarin suurlähettiläät, ja vuonna 2001 kirjastossa vieraili Venäjän ulkoministeri Igor Ivanov. Teologian koulutuksen laajeneminen toi myös kirkollisia vieraita, kuten ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen vuonna 1995.
Joensuun yliopiston pääkirjaston kokoelmat kasvoivat ja kirjastosalien hyllyt täyttyivät. Toimintojen laajetessa tilahaasteita nousikin ennakoitua nopeammin. Tästä kerromme kirjoitussarjan seuraavassa osassa.
Lähteet:
Joensuun yliopiston kirjasto 30 vuotta: Joensuun yliopiston kirjaston 30-vuotisjuhlajulkaisu. Joensuun yliopiston kirjasto 2000.
Joensuun yliopiston kirjaston johtokunnan kokousten pöytäkirjat vuosilta 1985-1990.
Joensuun yliopiston kirjaston toimintakertomukset vuosilta 1985-1993.
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut