Kirjastoverkkopäivät: Enemmän kuin pelkkää tekoälyä | Library Network Days: More than just Artificial Intelligence

(Please, scroll down to read in English.)

Suuntasin lokakuun loppupuolella Helsinkiin elämäni ensimmäiselle viralliselle työmatkalle, jonka kohteena oli Kansalliskirjaston järjestämät Kirjastoverkkopäivät. Kirjastoverkkopäivät kokoavat joka toinen vuosi Helsinkiin kirjastolaisia kaikilta kirjastosektoreilta ympäri Suomea. Tänäkin vuonna tapahtumassa oli runsaasti osallistujia, sillä Helsingin yliopiston Porthania II -sali oli keskiviikkoaamuna lähes täynnä. Tämän vuoden teema oli Järjestelmiä ihmisille. Kirjastoverkkopäivien esitykset voi katsoa Kansalliskirjaston YouTube-kanavalta ja esitysten materiaalit on tallennettu Doria-julkaisuarkistoon, jossa ne ovat kaikkien luettavissa.

Kansalaistiede ja kirjastot

Ohjelmassa ensimmäisenä oli päivien tanskalaisten vierailijoiden keynote-esitys, joka käsitteli kirjastojen mahdollisuuksia edistää vuorovaikutusta tiedeyhteisön ja kansalaisten välillä kansalaistieteen menetelmin. Thomas Kaarsted ja Anne Overgaard työskentelevät molemmat University of Southern Denmarkissa, ja he ovat olleet perustamassa Citizen Science Knowledge Centeriä.

Keskuksen tavoitteena on tuoda tieteellinen tutkimus lähemmäs kansalaisia, lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta sekä tehdä tunnetuksi kansalaistieteen menetelmiä ja hyötyjä. Keskus toimii kirjaston alaisuudessa ja tarjoaa palveluitaan kaikille yliopiston tiedekunnille ja tutkijoille tasapuolisesti. Kaarsted ja Overgaard kertoivat keskuksen perustamisesta ja työpajoista, joita he olivat järjestäneet yliopiston tutkijoille, selvittääkseen minkälaisia palveluita nämä tarvitsisivat.

Heidän esityksensä ytimessä oli ajatus, että kaikki kirjastot – eivät vain tutkimuskirjastot – voivat monin eri tavoin edistää tutkimuksen ja kansalaisten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua myös tiedeyhteisön ulkopuolella. Kansalaistieteen teemoihin palattiin myös torstain työpajassa, jonka Kaarsted ja Overgaard vetivät.

Tekoälyn eettinen puoli herätti keskustelua

Yksi päivän mielenkiintoisemmista puheenvuoroista oli teknologiaeetikko Salla Westerstrandin pitämä esitys tekoälyn eettisestä hyödyntämisestä informaatiotyössä. Hänen esityksessään pohdittiin tekoälyn haasteita, kuka vastaa tekoälyn käytön vastuullisuudesta sekä mikä on käyttäjän rooli ja vastuu tässä kaikessa. Vaikka esitys käsitteli realistisesti tekoälyyn liittyviä ongelmia ja epäkohtia, se tarjosi myös välineitä käsitellä ja työstää niitä. Yksi työväline, jonka Westerstrand erityisesti nosti esille, oli Helsingin yliopiston Reimagine ADM -projektiryhmän kehittämä The REAL –korttipakka, jonka voi ladata itselleen projektiryhmän verkkosivuilta.

Samaan teemaan liittyi myös Matias Frosteruksen esitys, jossa esiteltiin Kansalliskirjaston laatimia tekoälyperiaatteita. Periaatteet on laadittu laskemaan kynnystä tekoälyn käyttöön Kansalliskirjastossa ja ottamaan kantaa käyttöä koskeviin kysymyksiin. Kansalliskirjaston tekoälyohjeistus on tarkoitus julkaista kaikkien luettavaksi vielä vuoden 2025 aikana.

Päivän aikana kuuntelin myös mielenkiintoisia esityksiä, joissa käsiteltiin kulttuurisensitiivisten asiasanojen, kuten erilaiset vanhentuneiden ja syrjivien termien, käsittelyä YSOssa sekä automaattisten metatietojen tunnistaminen esimerkiksi viranomaisjulkaisuista, jotka julkaistaan kaupallisen ja akateemisen julkaisutoiminnan ulkopuolella. Keskiviikon viimeisen puheenvuoron piti Ben Barry, joka työskenteli aiemmin British Libraryssa digitaalisten palvelujen johtajana. Esitys käsitteli British Libraryyn lokakuussa 2023 kohdistunutta tietomurtoa, hyökkäyksen vaikutuksia järjestelmiin, jotka näkyvät yhä myös asiakkaille sekä mitä hyökkäyksestä opittiin. Esityksessä korostettiin viestinnän tärkeyttä kriisitilanteissa ja kehotettiin huolehtimaan työntekijöiden hyvinvoinnista tällaisissa kriisitilanteissa.

Torstain työpajoissa keskusteltiin ja askarreltiin

Torstaina työpajoja oli tarjolla aamupäivällä viisi ja iltapäivällä neljä, ja ne järjestettiin samanaikaisesti, joten niistä piti valita kiinnostavin. Valitsin aamupäivälle Research Libraries as Hubs for Citizen Science & Societal Impact -työpajan ja iltapäivälle Bibframe ja Finna: hakupalvelun tulevaisuus -työpajan.

Aamupäivän työpajan vetivät edellisenä päivänä samasta aiheesta esityksen pitäneet Thomas Kaarsted ja Anne Overgaard. Aiheena oli kirjastot ja kansalaistiede, ja tarkoituksena ideoida keinoja, joilla osallistujat voisivat omissa kirjastoissaan edistää kansalaistiedettä. Työpajan aluksi keskustelimme pienryhmissä mitä kansalaistiede tai osallistava tiede on ja millaisiin käytännön esimerkkeihin olimme arjessa jo aikaisemmin törmänneet.

Kansalaistiede, englanniksi citizen science, on tutkimusta, jossa myös tiedeyhteisön ulkopuoliset henkilöt ovat aktiivisesti mukana tutkimuksen eri vaiheissa. Menetelmistä riippuen ei-tutkijat voivat osallistua kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin, mutta yleisimmin kansalaiset osallistuvat tutkimusaineiston keräämiseen. Anne Overgaard kertoi esimerkin Tanskasta, jossa historian tutkijat olivat tehneet koulujen kanssa yhteistyötä, ja koululaiset olivat keränneet vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan tarinoita heidän nuoruudestaan. Keskustelun myötä kävi selväksi, että kansalaistieteen menetelmiä on jo kauan käytetty monilla aloilla, mutta termi oli monelle tutkijalle yhä vieras. Tutkijoiden tietoisuutta kansalaistieteestä olisi siis hyvä lisätä, ja monilla tutkimuskirjastoilla on tähän jo hyvät valmiudet. Jos kansalaistiede kiinnostaa, kannattaa lukea Manna Sataman kirjoittama blogipostaus Mikä ihmeen kansalaistiede?.

Millainen on Finnan tulevaisuus linkitetyn datan kanssa?

Iltapäivällä osallistuin työpajaan, jossa ideoitiin miten hakupalvelu Finnan tulisi kehittyä, että se voisi selkeästi ja saavutettavasti kuvata linkitettyyn dataan, eli todennäköisesti Bibframen suomalaiseen versioon, perustuvia hakutuloksia. Aluksi pohdimme koko porukalla Bibframen eri tasojen (teos, ekspressio, manifestaatio ja nide) ominaisuuksia ja mitä tietoja niistä pitäisi näkyä kirjaston asiakkaalle, kun hän hakee aineistoa Finnasta.

Seuraavaksi pääsimme pienryhmissä askartelemaan ja piirtämään toiveita tulevaisuuden hakupalvelulle eli vain mielikuvitus oli rajana. Pienryhmässä oli hauskasti osallistujia korkeakoulukirjastoista, Kansalliskirjastosta sekä yleisen kirjaston puolelta. Keskustelimme runsaasti ja löysimme paljon yhteneväisyyksiä asiakkaiden tarpeista, mutta myös eroavaisuuksia löytyi, jotka vaikuttavat siihen mitä asiakas haluaa hakupalvelulta.

Vaikka työpaja ei varsinaisesti käsitellyt tekoälyä, nousi se kuitenkin useasti esille keskustelussa, koska se on jo integroitu niin moniin hakujärjestelmiin ja varmasti joskus kaukaisessa tulevaisuudessa tekoäly tulee myös Finnaan. Tekoäly tulee myös muuttamaan ihmisten tiedonhakutapoja ja millaisia odotuksia heillä on hakupalvelulle.

Molemmat työpajat olivat mielenkiintoisia ja oli upeaa päästä vaihtamaan ajatuksia eri kirjastoista tulevien ammattilaisten kanssa. Kun keskiviikkona lähdin Kansalliskirjastolta, olin montaa uutta tuttavuutta rikkaampi ja pää täynnä uusia ideoita. Vaikka moneen tapahtumaan on nykyisin tarjolla etäosallistumismahdollisuus, tarjoaa paikan päälle meneminen aivan erilaisen kokemuksen. Kaikista mielenkiintoisimmat keskustelut käytiin lounaspöydissä ja kahvitauoilla.

In late October, I headed to Helsinki for the first official business trip of my life, destination: the Library Network Days organized by the National Library of Finland. Every two years, the event brings librarians from all library sectors across Finland to Helsinki. This year was no exception, as the Porthania II auditorium at the University of Helsinki was nearly full on Wednesday morning. The theme for this year was Systems for People. The presentations from the Library Network Days can be viewed on the National Library’s YouTube channel, and the presentation materials have been archived in the Doria repository, where they are available for everyone to read.

Citizen science and libraries

The first item on the program was a keynote presentation by the event’s Danish guests, focusing on how libraries can promote interaction between the scientific community and citizens through citizen science methods. Thomas Kaarsted and Anne Overgaard both work at the University of Southern Denmark and were involved in establishing the Citizen Science Knowledge Center.

The center’s goal is to bring scientific research closer to citizens, increase the impact of research, and raise awareness of the methods and benefits of citizen science. The center operates under the library and offers its services equally to all faculties and researchers at the university. Kaarsted and Overgaard described the founding of the center and the workshops they organized for university researchers to determine what kinds of services they needed.

At the heart of their presentation was the idea that all libraries — not only research libraries — can in many different ways promote collaboration and dialogue between researchers and citizens, even outside the academic community. Citizen science themes were revisited in the workshop on Thursday, which Kaarsted and Overgaard led.

The ethical side of AI sparked discussion

One of the day’s most interesting talks was technology ethicist Salla Westerstrand’s presentation on the ethical use of artificial intelligence in information work. Her talk explored the challenges of AI, who is responsible for its ethical use, and what the user’s role and responsibilities are in all of this. While the presentation realistically addressed the problems and shortcomings associated with AI, it also offered tools for dealing with and working through them. One tool Westerstrand highlighted in particular was The REAL card deck, developed by the University of Helsinki’s Reimagine ADM project team, which can be downloaded from the team’s website.

A related theme was Matias Frosterus’s presentation on the AI principles created by the National Library of Finland. These principles were developed to lower the threshold for using AI at the National Library and to address the questions surrounding its use. The National Library’s AI guidelines are expected to be published for everyone to read during 2025.

During the day, I also listened to interesting presentations on how culturally sensitive subject headings — such as various outdated and discriminatory terms — are handled in YSO, as well as on the automatic recognition of metadata, for example from government publications released outside commercial and academic publishing.

The final talk of Wednesday was given by Ben Barry, formerly Director of Digital Services at the British Library. His presentation dealt with the data breach that targeted the British Library in October 2023, the impact the attack had on systems — effects still visible to users — and what was learned from the incident. The importance of communication in crisis situations was emphasized, along with the need to take care of staff well-being during such crises.

Discussion and hands‑on activities in Thursday’s workshops

On Thursday, five workshops were offered in the morning and four in the afternoon, all running simultaneously, so participants had to choose the ones that interested them most. I chose the morning workshop Research Libraries as Hubs for Citizen Science & Societal Impact and the afternoon workshop Bibframe and Finna: The Future of Discovery Services.

The morning workshop was led by Thomas Kaarsted and Anne Overgaard, who had given a presentation on the same topic the previous day. The theme was libraries and citizen science, and the aim was to generate ideas for how participants could promote citizen science in their own libraries. We began by discussing in small groups what citizen science or participatory research is and what practical examples we had already encountered in everyday life.

Citizen science is research in which people outside the scientific community are actively involved in various stages of the research process. Depending on the method, non‑researchers can take part in all phases of research, but most commonly citizens participate in data collection. Anne Overgaard shared an example from Denmark, where historians had collaborated with schools, and pupils collected stories from their parents and grandparents about their youth. Through discussion, it became clear that citizen science methods have long been used in many fields, but the term itself is still unfamiliar to many researchers. Raising researchers’ awareness of citizen science would therefore be beneficial, and many research libraries are already well equipped to support this. If you are interested in learning more about citizen science, Manna Satama’s blog post What do you mean by citizen science? is a good place to start.

What is the future of Finna with linked data?

In the afternoon, I took part in a workshop where we brainstormed how the Finna search service should develop in order to present search results based on linked data — that is, most likely on a Finnish adaptation of BIBFRAME — in a clear and accessible way. We began by considering as a group the characteristics of the different BIBFRAME levels (work, expression, manifestation, and item) and what information from each should be visible to a library customer when they search for material in Finna.

Next, we moved into small groups to sketch and craft our ideas for the search service of the future — with imagination as the only limit. Our group was a fun mix of participants from university libraries, the National Library, and a public library. We had lively discussions and identified many similarities in customers’ needs, but also some differences that influence what users expect from a search service.

Although the workshop did not specifically focus on AI, it still came up frequently in conversation, as it is already integrated into many search systems — and will very likely find its way into Finna one day. AI will also change how people search for information and what kinds of expectations they have for search services.

Both workshops were fascinating, and it was wonderful to exchange ideas with professionals from different types of libraries. When I left the National Library on Wednesday, I had made many new acquaintances and had a head full of new ideas. Even though many events now offer remote participation, being there in person provides a completely different experience. The most interesting conversations happened over lunch and during coffee breaks.

Hanna Kamppuri, tietopalveluneuvoja | information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services