40 vuotta kirjastotoimintaa Joensuun kampuksen Carelia-rakennuksessa, osa 3
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto sijaitsee Carelia-rakennuksessa, joka vuonna 2025 täytti neljäkymmentä vuotta. Kirjaston tiloissa ja palveluissa on tapahtunut muutoksia vuosikymmenten varrella. Nyt olemme jälleen yhden muutoksen kynnyksellä: kampuskehityshanke tuo rakennukseen uusia toimijoita.
Alkavana lukukautena juhlistamme neljäkymmentävuotiasta kirjastotilaa blogikirjoitusten sarjalla. Kerromme myös tiloihin kampuskehityksen myötä tulevista muutoksista.
Avaruudesta ahtauteen
Joensuun yliopiston pääkirjaston painettujen kokoelmien kasvu oli nopeaa 1990-luvulla. Ostoina tehty hankinta pääkirjastoon kuitenkin väheni jopa puolella aikaisempaan verrattuna. Yliopisto oli siirtänyt vuonna 1987 päätännän tutkimuskirjallisuuden määrärahojen käytöstä tiedelaitoksille, ja monet näistä ostivat julkaisuja lähinnä omiin laitoskokoelmiinsa. Vain kurssikirjojen ja niin sanotun yleiskirjallisuuden määrärahat jäivät kirjaston budjettiin. Osaltaan ostohankinnan heikentymistä selittävät myös leikkaukset yliopistojen rahoitukseen 1990-luvun alun lamavuosina.
Se että kokoelmat kaikesta huolimatta kasvoivat tasaisesti, johtui suurelta osin muusta kuin ostohankinnasta. Aikaisemmin käsittelemättä jäänyttä varastoaineistoa kyettiin nyt luetteloimaan ja saattamaan käyttöön. Lisäksi kirjastolle oli vuonna 1981 myönnetty osittainen, Eduskunnan kirjaston kanssa jaettu vapaakappaleoikeus, jonka johdosta kokoelmiin tuli kattavasti uutta kotimaista kirjallisuutta. Hyllymetrit karttuivat myös muilta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta saatujen vaihtojulkaisujen sekä erilaisten lahjoitusten ansiosta.
Kasvulla oli kääntöpuolensa. Carelia-rakennuksen suunnittelu oli tapahtunut pääosin 1970-luvulla, jolloin ei ollut osattu varautua yliopiston laajenemiseen ja kirjaston tuleviin tilatarpeisiin. Carelian kirjastosaleihin jouduttiin lisäämään korkeampia hyllyrivejä, jotta kaikki aineisto mahtuisi saataville. Saleista vähitellen hävisi niissä alkuun vallinnut avaruuden tuntu.
Hyllyjen lisäykset ja niiden tiiviimpi täyttö eivät pitemmän päälle riittäneet ratkaisuksi tilapulaan, vaan kirjasto joutui ottamaan käyttöön väestönsuojia sekä varastotiloja Carelia-rakennuksen ulkopuolelta. Kokoelmia sijoitettiin kaikkiaan kuuteen erilliseen varastoon, joista monet olivat kirjastoaineiston säilytyksen kannalta epäkäytännöllisiä. Vuoden 1997 toimintakertomuksen mukaan jo yli kolmasosa pääkirjaston aineistosta oli kirjaston ulkopuolella tilapäisissä varastotiloissa.
Vapaakappaleaineistolle kirjasto sai väliaikaista varastotilaa Joensuun maakunta-arkiston uudesta rakennuksesta, joka valmistui kampusalueelle vuonna 1991. Pysyvämpi ratkaisu vapaakappaleille saatiin vuonna 2000, kun yliopisto vuokrasi varastohallin Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiöltä. Kampuksen ulkopuolella sijaitseva rakennus varustettiin asianmukaisilla toimistotiloilla, ja sen avariin varastosaleihin pystytettiin tilaa säästävät liukuhyllyt.
Muulle kuin vapaakappaleaineistolle kirjasto toivoi lisäsiipeä Carelia-rakennuksen päätyyn, mutta tästä suunnitelmasta yliopisto luopui. Kirjasto sai lopulta toimivan erillisen varastotilan kampusalueen Metria-rakennuksesta. 5 400 hyllymetrin liukuhyllyvarasto otettiin käyttöön huhtikuussa 2009. Vuoden aikana sinne siirrettiin noin 9 000 kirjaa, saman verran sarjajulkaisuja, sekä noin 300 lehtinimekettä.
Metrian tilat tulivat tarpeeseen senkin vuoksi, että 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana yliopiston laitokset olivat ryhtyneet ajamaan alas omia kirja- ja lehtikokoelmiaan. Aurora II -rakennuksen valmistuttua vuonna 2006 sinne siirtyneet oppiaineet karsivat työhuonekirjallisuuttaan. Fysiikan ja matematiikan laitoskirjasto lakkautettiin vuonna 2009 ja Joensuun Tiedepuistossa sijainnut tietojenkäsittelytieteen laitoskirjasto vuonna 2011. Suuri osa niiden aineistosta siirrettiin pääkirjastoon.
Kirjaston pahimmat tilaongelmat oli varastoratkaisujen myötä selätetty. Tietoaineistojen digitalisoituminen puhalsi kokoelmatyöhön ja tilapohdintoihin kuitenkin jo muutoksen tuulia. Ensimmäiset verkkolehdet kirjastoon oli tilattu vuonna 1997, ja samana vuonna toimintansa oli aloittanut elektronisten aineistojen kansallinen hankintakonsortio FinELib. Sähköisen aineiston osuus hankinnasta alkoi kasvaa painetun aineiston kustannuksella. Kehitys näkyi ensin kausijulkaisuissa ja hakuteoksissa, mutta vähitellen myös monografioiden puolella.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa Joensuun ja Kuopion yliopistojen kirjastoissa ryhdyttiin valmistautumaan Itä-Suomen yliopiston perustamiseen. Toiminnan ja palveluiden suunnitteluun perustettiin yhteensä seitsemän kirjastojen työntekijöistä koottua työryhmää. Kirjastojen johtoryhmät muodostivat yhteisen koordinointielimen.
2010-luvun alkaessa Carelia-rakennuksessa toimivasta Joensuun yliopiston pääkirjastosta oli tullut Itä-Suomen yliopiston kirjaston Joensuun kampuskirjasto. Tiloissa ja kokoelmissa heijastui digitalisaation eteneminen. Kokoelmapolitiikassa muutos tarkoitti siirtymää säilyttävästä kirjastosta käyttökokoelma-ajatteluun. Näihin teemoihin tartutaan kirjoitussarjan neljännessä osassa.
Lähteet:
Joensuun yliopiston kirjasto 30 vuotta: Joensuun yliopiston 30-vuotisjuhlajulkaisu. Joensuun yliopiston kirjasto 2000.
Joensuun yliopiston kirjaston toimintakertomukset vuosilta 1987-2009
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut
Osa 1: Kirjastolle tilat yliopiston uuteen päärakennukseen
Osa 2: Edustavissa ja moderneissa tiloissa