40 vuotta kirjastotoimintaa Joensuun kampuksen Carelia-rakennuksessa, osa 1

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjasto sijaitsee Carelia-rakennuksessa, joka vuonna 2025 täytti neljäkymmentä vuotta. Kirjaston tiloissa ja palveluissa on tapahtunut muutoksia vuosikymmenten varrella. Nyt olemme jälleen yhden muutoksen kynnyksellä: kampuskehityshanke tuo rakennukseen uusia toimijoita.

Alkavana lukukautena juhlistamme neljäkymmentävuotiasta kirjastotilaa blogikirjoitusten sarjalla. Kerromme myös tiloihin kampuskehityksen myötä tulevista muutoksista.

Kirjastolle tilat yliopiston uuteen päärakennukseen

Kun Joensuun korkeakoulu perustettiin vuonna 1969, ei kirjastolle ollut vielä olemassa omia tiloja. Kokoelmia tulevaa korkeakoulua ja kirjastoa varten oli kuitenkin alettu koota jo vuodesta 1966 lähtien, heti kun eduskunnassa oli tehty päätös korkeakoulun perustamisesta. Kalevalaseura järjesti ensimmäisen keräyksen, ja tämän jälkeen useat tahot ilmoittivat halunsa toimia uuden ”Karjalaisen korkeakoulun” hyväksi. Kirjakeräykset ja -lahjoitukset olivat kirjaston varhaisvuosina keskeisessä roolissa, sillä rahaa hankintoihin oli niukasti.

Lahjoituskirjoja varastoitiin ensin tarkoitukseen saadussa lääninvirastotalon varastossa. Kirjasto pääsi varsinaisesti aloittamaan toimintansa kesäkuussa 1970 korkeakoulun rakennuksessa Tulliportinkadulla, lakkautetun Itä-Suomen seminaarin tiloissa. Kirjastotilat – lukusali ja kaksi työhuonetta – olivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Pohjakerroksessa sijaitsivat varastotilat. Vuonna 1971 aloitettiin pohjakerroksen varaston remontointi kirjastotiloiksi. Näissä tiloissa kirjaston arveltiin pystyvän toimimaan vuoteen 1980. Pientä helpotusta jo valmiiksi puutteellisiin kirjastotiloihin toi se, että korkeakoululla oli useita pieniä laitoskirjastoja ja -kokoelmia.

Nuoren korkeakoulun tilatarpeet olivat moninaiset. Niitä kartoittamaan ja suunnittelemaan opetusministeriö asetti Joensuun korkeakoulun rakentamisen neuvottelukunnan tammikuussa 1970. Kirjaston rakentaminen oli toteutumassa kolmannessa rakennusvaiheessa. Edelle kiireellisinä menivät muun muassa biologian laitos ja harjoittelukoulut. Kolmannen rakennusvaiheen oli määrä sisältää pääkirjaston, keskushallinnon, suurten luentosalien ja ruokalan yhdistelmän. Hallinnon tilat jäivät suunnittelun edetessä rakennuksesta pois. Sen sijaan rakennukseen piirrettiin yhdistetty suuri juhlasali ja konserttisali. Pääarkkitehteinä toimivat Jan Söderlund ja Erkki Valovirta.

Pääkirjaston suunnittelu eteni asteittain rakennussuunnittelun sekä aineisto-, kaluste- ja välinesuunnittelun merkeissä. Heinäkuun 31. päivänä 1983 tasavallan presidentti Mauno Koivisto suoritti peruskiven muurauksen. Vuorineuvos S. A. Tervon johtama rakennusliike pystytti seinät yliopistoksi muuttuneen korkeakoulun uuteen päärakennukseen ja pääkirjastoon.

Keväällä 1985 oli vuorossa kirjaston henkilökunnan suururakka: kirjat ja työvälineet muutettiin uusiin tiloihin. Siirrettävänä oli noin 200 000 nidettä, joista vajaa kolmannes oli käsittelemätöntä varastoaineistoa. Vanhassa kirjastossa ei ollut ollut tilaa eikä toisaalta henkilökuntaakaan käsittelemään laajoja lahjoituskokoelmia.

Uuden kirjaston hyötypinta-alaksi tuli 5 400 neliömetriä ja kokonaispinta-alaksi yli 7 000 neliömetriä. Saleihin oli varattu tilaa noin 600 työskentelypaikalle, osa hyllyrivien väliin ripoteltuna.

Joensuun yliopiston uuden pääkirjaston avajaiset pidettiin torstaina 13. kesäkuuta 1985. Läsnä olivat kirjaston johtajan ja henkilökunnan lisäksi yliopiston rehtorit sekä Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön edustajat, jotka luovuttivat kirjastolle kuuden tuhannen niteen kirjalahjoituksen.

Yleisölle kirjasto avattiin avajaisia seuraavana päivänä. Elokuun loppuun saakka kirjasto oli auki maanantaista perjantaihin kello 9-15. Ensimmäisen viikon aikana järjestettiin kirjaston esittelytilaisuuksia päivittäin kello yhdeksän. Syyslukukauden alussa aiottiin opiskelijoille suunnattujen esittelyiden lisäksi järjestää yksiköittäin yliopiston henkilökunnalle tarkoitettuja esittelytilaisuuksia.

Lokakuussa 1985 Careliaksi nimetty yliopiston uusi päärakennus vihittiin kokonaisuudessaan käyttöön. Vihkiäispuheessaan rehtori Kyösti Pulliainen totesi, että nimivalinta oli itsestään selvä, sillä kyseessä oli Karjalan alueen korkeakoulu. Latinan kielen mukainen kirjoitusasu C-kirjaimella kuvasti puolestaan akateemista traditiota.

Yliopiston pääkirjastolla oli nyt uudet, ajanmukaiset tilat. Kokoelmien sijoittelu ja tilojen riittävyys olivat kuitenkin kysymyksiä, joihin kirjasto joutui paneutumaan jo 1990-luvulle tultaessa. Kirjoitussarjan seuraavassa osassa kerromme Joensuun yliopiston pääkirjaston vaiheista 1980-luvun lopulta 2000-luvulle.

Lähdekirjallisuutta:

Joensuun yliopiston kirjasto 30 vuotta: Joensuun yliopiston kirjaston 30-vuotisjuhlajulkaisu. Joensuun yliopiston kirjasto 2000.

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija
Riitta Porkka, palvelupäällikkö
Tietoaineistopalvelut