2.1. Googlesta ja Google-hauista

Googlen hakukone on maailman suosituin ja tunnetuin – sitä ei juurikaan tarvitse esitellä. Googlessa tehdään yksistään Suomessa päivittäin miljoonia hakuja. Millainen järjestelmä kykenee tuomaan jokaiselle tiedonhakijalle kymmeniä tuhansia hakutuloksia puolessa sekunnissa? Katso lyhyt esittelyvideo (kesto 1:45) Googlen datakeskuksesta.

Google on helppo, nopea ja toimiva – ehkäpä siinä piilee sen salaisuus? Mutta millaiseen tiedonhakuun Googlea useimmiten käytetään yhteiskunnassamme? Vuosittain julkaistava Google Trends koostaa, mitä suomalaiset googlasivat vuonna 2022 (avautuu uuteen ikkunaan) Mitä hakusanat ja kysymykset kertovat suomalaisista ja suomalaisesta yhteiskunnasta? Näkyykö joukossa tieteellisen tiedon metsästystä?

Näiden tietojen valossa on helppo päätellä, että iso osa Googlen kautta tehdyistä hauista keskittyy arkitiedon etsimiseen ja elämän ilmioiden selittämiseen. Koska Google ei pääse suljettujen ja maksullisten tietokantojen sisälle, joutuu tieteellistä tietoa etsimään edelleen erilaisista tietokannoista. Nykyään onneksi myös Google Scholar (avautuu uuteen ikkunaan) löytää osan suljetuista tieteellisistä julkaisuista. Sitä voi siis hyvin käyttää muiden tietokantojen rinnalla. Googlea, Google Scholaria ja muita avoimen verkon hakukoneita ei siis kannata hylätä tiedonhaussa – ne täydentävät suljettuja, tieteellisiä tietokantoja.

Entäpä tekoäly tiedonhaun apuna?

Tekoälyä on käytetty apuvälineenä tietokannoissa ja hakukoneissa sekä niiden toimintaa ohjaavissa algoritmeissä jo pitkään. Tällä hetkellä pinnalla on erityisesti tekoälyn avulla koulutetut laajat kielimallit, Large Language Models LLM, joita hyödyntää mm. ChatGPT.

Kielimallit eivät hae tietoa netistä tai tietokannoista, vaan ne perustuvat sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Siksi ne eivät sellaisenaan sovellu tiedonhakuun. Mitä niistä on hyvä tietää tiedonhaun kannalta? Mihin niitä kannattaa tiedonhaussa käyttää? Lue lisää aiheesta kurssin kappaleesta Vinkki: oman alan tietokannat (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Tutustuttuasi yllä oleviin materiaaleihin, käy pohtimassa asioita Moodlessa ennakkotehtävän muodossa (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Päivitetty: 9/2023

Siirry seuraavaan osioon 2.2 Avoimen verkon lähteiden arviointi