Vinkki: oman alan tietokannat

Mitä löydät UEF-Primon avulla?

• UEF-kirjaston painetut ja elektroniset kirjat
• elektroniset lehdet, viitteet painetuista lehdistä
• kansainväliset, tieteelliset artikkelit
• kauttakulun maksullisiin, kansainvälisiin tietokantoihin
• UEFissa julkaistut opinnäytteet pro graduista väitöskirjoihin
• paljon tieteellistä Open Access -aineistoa

Vinkki: UEF-Primon haussa kirjaston kokoelmista kannattaa käyttää hakukielenä suomea ja englantia, kansainvälisten artikkelien haussa englantia. Kotoa käsin muista aina kirjautua UEF-Primoon, niin maksulliset aineistot toimivat.

Ota UEF-Primo haltuun käyttöohjeiden avulla (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Mitä löydät kansallisen Finnan avulla?

• suomalaisten korkeakoulukirjastojen kokoelmat, monien yleisten kirjastojen kokoelmat. Jos siis asut toisella paikkakunnalla, näet Finnasta, onko etsimääsi kirjaa lähikirjastossasi.
• suomalaisten korkeakoulujen opinnäytteet kandintutkielmista väitöskirjoihin. Osa opinnäytteistä löytyy kokoteksteinä, osa vain viitteinä. Jos haluat kartoittaa onko tutkimusaiheestasi julkaistu vaikkapa graduja, on Finna oikea paikka etsiä.
• kotimaiset artikkeliviitteet ja linkkejä kotimaisiin kokotekstiartikkeleihin.
• avoimia oppimateriaaleja sekä kuva- ja elokuva-aineistoja.

Hakukielenä kannattaa käyttää suomea ja englantia rinnakkain.

Katso video Finnan hakutekniikoista ja hakutuloksen rajaamisen vaihtoehdoista (linkki avautuu uuteen välilehteen Youtubeen). Videon kesto 8:08, tekijä CC BY SA Itä-Suomen yliopiston kirjasto.

Linguistics and Language Behavior Abstracts eli LLBA (linkki avautuu uuteen välilehteen) on kansainvälinen kielitieteellinen tietokanta, jonka aihealueina ovat mm. soveltava kielitiede, psykolingvistiikka, sosiolingvistiikka, viestintä, erityiskasvatus, kielen omaksuminen, kielten opetus ja kääntäminen. Tietokannasta löytyy sekä kokotekstiartikkeleita että artikkeliviitteitä. Tietokannalla on oma asiasanasto eli tesaurus.

Katso video tietokannan hakuominaisuuksista, haun muokkaamisesta ja hakutulosten tallentamisesta (linkki avautuu uuteen välilehteen Youtubeen). Videon kesto on 5:02, tekijä Newcstle University Library.

MLA International Bibliography (linkki avautuu uuteen välilehteen) keskittyy erityisesti (englanninkielisen) kirjallisuuden tutkimukseen sekä folkloristiikkaan ja nykykieliin. Jos tutkit tietyn kirjailijan tiettyä teosta, kannattaa tästä tietokannastä käydä kurkistamassa, mitä kirjailijan ja teoksen nimellä tehty haku tuo tullessaan. Tietokanta sisältää sekä kokotekstiartikkeleita että artikkeliviitteitä.

Voi tutustua tietokantaan videon What is the MLA International Bibliography? avulla (video avautuu uuteen välilehteen Vimeoon). Videon kesto on 3:04.

Videolla Keyword Search vs. Subject Search in the MLA International Bibliography kerrotaan tietokannan sana- ja asiasanahausta (video avautuu uuteen välilehteen Vimeoon). Videon kesto on 4:33.

Translation Studies Bibliography (linkki avautuu uuteen välilehteen) eli TSB on tietokanta, joka keskittyy nimenomaa käännöstieteeseen. Tästä syystä voit huoletta jättää hauista pois sanat ”translation” tai ”translate” – kaikki tulokset käsittelevät joka tapauksessa kääntämistä.

Tietokannan käyttöliittymä poikkeaa useista suuremmista tietokannoista ja on käyttöominaisuuksiltaan hieman jäykempi. Esimerkiksi operaattoria OR ei kirjoiteta vaihtoehtoisten hakusanojen väliin, vaan valitaan hakukentän viereisestä pudostusvalikosta vaihtoehto ”Matches (any)”. Parhaiten tietokanta toimii käytettäessä yksinkertaisia hakulauseita ja nk. Advanced Search Filters-hakulomaketta.

Alla olevassa haussa on haettu sanaa ”humor / humour” Otsikko-kentästä ja joko termiä ”dubbing” tai ”subtitl*” Tiivistelmä-kentästä. Eri kentät yhdistyvät automaattisesti AND-operaattorilla.

Tämän monimutkaisempia hakulauseita TSB ei valitettavasti ymmärrä. Parhaan tuloksen saamiseksi kannattaa kohdistaa hakusanat joko Abstract- eli tiivistelmäkentään, tai vaihtoehtoisesti tutustua tietokannan omaan tesaurukseen eli asiasanastoon ja käyttää sieltä löytyneitä asiasanoja.

HAKUVINKKI: TSB tietokannassa voi käyttää jokerimerkkiä korvaamaan 0-1 merkkiä. Esim. sanalla humor on kaksi kirjoitusasua, humor ja humour. Jotta tietokanta löytää nämä molemmat, käytetään haussa jokerimerkkiä: humo?r

Osa artikkeista löytyy kokoteksteinä, osa vain viitteinä. Jos TSB löytää artikkelin abstraktin tai kokotekstin, lukee viitteen perässä ”Crossref”. Tällöin tietueessa on DOI (=Digital Object Identifier), jota klikkaamalla artikkelin kokotekstin saa auki:

Jos artikkeliin ei ole Crossref-linkkiä, etsi artikkelia UEF-Primon (avautuu uuteen ikkunaan) kansainvälisten artikkeleiden haulla käyttäen esim. artikkelin nimeä. Jos kyseessä on kirjassa julkaistu artikkeli (tarkista tämä tietueen kohdasta ”Publication type”), etsi kirjaa UEF-Primosta kirjan nimellä.

Kielen kääntämiseen ja tulkkaukseen kannattaa etsiä lähdemateriaalia myös kielitieteen tietokannasta Linguistics and Language Behavior Abstracts sekä UEF-Primosta (linkit avautuvat uusiin ikkunoihin).

Myös avoimessa verkossa toimiva BITRA (Bibliography of Interpreting and Translation, avautuu uuteen ikkunaan) on tutustumisen arvoinen tietokanta.

EBSCOhost Academic Search Premier (linkki avautuu uuteen välilehteen) on laaja, monitieteinen tietokanta, jossa on materiaalia erityisesti yhteiskunta- ja humanististen tieteiden sekä kasvatus- ja kauppatieteiden aloilta. Mukana on myös luonnontieteiden, terveystieteiden, matkailun yms. aineistoa. Jos aiheesi on kovin poikkitieteinen, on tämä tietokanta hyvä valinta.

Alla olevista linkeistä pääset EBSCOn tutoriaaleihin (linkit avautuvat uusiin välilehtiin):

Advanced Search:

https://help.ebsco.com/interfaces/EBSCOhost/training_promotion/Advanced_Searching_EBSCOhost_Tutorial

Browsing subject terms:

https://help.ebsco.com/interfaces/EBSCOhost/training_promotion/Browsing_Subject_Terms_Tutorial

Reading an Article:

https://help.ebsco.com/interfaces/EBSCOhost/training_promotion/Reading_an_Article_EBSCOhost_Tutorial

Kiitos tästä tekstiosiosta kuuluu Itä-Suomen yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Laura Parikalle.

Tekoälyä on käytetty apuvälineenä tietokannoissa ja hakukoneissa sekä niiden toimintaa ohjaavissa algoritmeissä jo pitkään. Kehitys on edennyt harppauksittain; välillä on edetty ripeästi, välillä on hiljaisempaa. Epäonnistumisiakin sattuu aika ajoin – jokin tuote ei vain saavuta käyttäjien luottamusta. Nyt tekoäly on taas näkyvästi esillä.

Kielimallit käyttävät tilastollisia todennäköisyyksiä

Tällä hetkellä pinnalla on erityisesti tekoälyn avulla koulutetut laajat kielimallit, Large Language Models LLM, joita hyödyntää mm. ChatGPT.

Kielimallit eivät hae tietoa netistä tai tietokannoista, vaan ne perustuvat sanojen peräkkäisen esiintymisen todennäköisyyksiin. Siksi ne eivät sellaisenaan sovellu tiedonhakuun. Tämä koskee sekä yksittäisiä faktoja että kirjallisuuslähteiden hakemista. Faktat on aina tarkistettava jostain muualta ja lähdeviitteitä ChatGPT ei pysty antamaan lainkaan. Jos se tivattaessa sellaisia tekee, ne ovat useimmiten tuulesta temmattuja. Ohjelma ns. hallusinoi.

Kielimalleja voi kuitenkin käyttää apuna tiedonhaussa: sen avulla voi tutustua haettavaan aiheeseen ja siltä voi jopa kysyä apua sopiviksi hakusanoiksi. Välillä ohjelma onnistuu tässä paremmin, välillä huonommin. Lopullinen vastuu jää aina käyttäjälle.

Tiedonhaun ja -kuvailun apuväline Finto AI

Erityisesti tiedonhaun ja -tallennuksen apuvälineeksi on kehitetty suomalainen työkalu Finto AI (linkki avautuu uuteen välilehteen), jonka avulla voidaan automaattisesti kuvailla julkaisun sisältö muutamalla keskeisellä termillä, asiasanalla.

Finto AI toimii myöskin toisin päin: sen avulla voidaan miettiä sopivia hakusanoja tiedonhakua varten. Tähän kuitenkin tarvitaan jo jonkinlainen näkemys siitä, mitä ollaan etsimässä. Esimerkiksi tutkimussuunnitelma tai tiivistelmä aiheesta on sopiva lähtökohta.

Tekoäly tietokannoissa

Tietokannat käyttävät erilaisia algoritmejä ja kone-oppimisen keinoja mm. hakutulosten keräämiseen, esittämiseen ja uusien tulosten suositteluun. Uutena perinteisiin tietokantoihin on tulossa nyt myös kielimalleihin perustuvia toimintoja. Näitä tullaan näkemään jo tänä vuonna erityisesti kansainvälisissä tietokannoissa.