Pereh- ta ukonkuarišanašto, šuomi-vienankarjala

Perhe- ja sateenkaarisanasto, suomi–vienankarjala

Pereh- ta ukonkuarišanašto, šuomi–vienankarjala

 

Luatija: Olga Karlova

 

Šanaštuo on kačeltu ta pietty šiitä neuvuo vienankarjalan pakinakurššin opaštujien kera.

 

Karjalan kielen elvytyšprojekti

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

 

Tiijuštamisen tuvekši: linkki Setan luatimah ukonkuarišanaštoh, kumpasešša šelitetäh ukonkuarišanoja šuomekši

Šuomenkielisen šanaluvettelon pohjan varušti Katerina Paalamo.

Linkit aikasempah luajittuloih šanaštoloih: pereh- da ukonvemmelsanasto livvinkarjalakse ta pereh da ukonkuarisanasto suvikarjalaksi

 

 

perheenjäsen – perehenjäšen

äiti – muamo; äiti (last.) – mamma (perehen kešen)

äitipuoli, isän/äidin vaimo – emintimä, muamintima, muamopuoli, tuaton/muamon naini, tuaton/muamon akka (rahv.)

isä – tuatto; isä (last.) – pappa (perehen kešen)

isäpuoli, äidin/isän mies – tuatintima, isintimä, tuattopuoli, muamon/tuaton mieš, tuaton/muamon ukko (rahv.)

tytär – tytär; tyttö (perehen kešen)

tytärpuoli; puolison, vaimon, miehen tytär – tyttärintimä, tytärpuoli; vaštinehen, naisen, miehen tytär

poika – poika

poikapuoli; puolison, vaimon, miehen poika – poijintima, poikapuoli; vaštinehen, naisen, miehen poika

sisko – sisär, čikko

veli – velli, veikko

sisarus, sisarukset – sisaruš, sisarukšet

siskokset – sisärekšet, čikokšet

veljekset – vellekšet, veikokšet

siskopuoli – sisärpuoli, čikkopuoli, sisärintimä

velipuoli – vellipuoli, veikkopuoli, vellintimä

puolisisko – puolisisär, sisärpuoli, sisärintimä

puoliveli – puolivelli, vellipuoli, vellintimä

puolisisarukset – puolisisarukšet,

puolisiskokset – puolisisärekšet

puoliveljekset – puolivellekšet

täyssisarukset – täyvet sisarukšet, täyšisisarukšet

vanhemmat – vanhemmat; (kont. mukah) muamo ta tuatto

isovanhemmat – ämmö ta ukko

isoisovanhemmat, isoäidin tai isoisän vanhemmat – pravovanhemmat, pravoämmö ta pravoukko, vanhaämmö ta vanhaukko

isoäiti – ämmö

isoisä – ukko

isoisoäiti, isoäidin tai isoisän äiti – vanhaämmö, pravoämmö, ämmön tahi ukon muamo

isoisoisä, isoäidin tai isoisän isä – vanhaukko, pravoukko, ämmön tahi ukon tuatto

lapsenlapsi – punukka

lapsenlapsenlapsi – pravopunukka

mummo (vanha nainen) – papu

ukko (vanha mies) – ukko, starikka

täti – täti (tuaton tahi muamon čikko)

täti (vieras täti, last.) – täti, t’ot’a

eno, setä – tiätä

setä (vieras setä, last.) – tiätä

enon tai sedän vaimo – tiätinkä (tiätän naini)

siskon tai veljen lapsi – plemännikkä, čikon tahi veikon lapši

serkku – šeukku

pikkuserkku – toini šeukku (vrt. enšimmäiset šeukut, toiset šeukut)

serkukset – šeukukšet

anoppi – anoppi (naisen muamo); muamakka (miehen muamo)

appi – appi (tav. naisen tuatto miehellä); tuattukko (miehen tuatto naisella)

anopit, puolisoiden äidit keskenään – svuat’akšet, svuat’t’a (yks.)

apet, puolisoiden isät keskenään – svuatokšet, svuatto (yks.)

miniä – min’n’a

vävy – vävy

kummitäti – ristimuamo

kummisetä – ristituatto

kummilapsi – ristilapši

lapsen vanhemmat ja kummi keskenään t. kummit keskenään – kuomakšet, kuoma (yks.)

suku – šuku; šukukunta, heimokunta

sukulainen – šukulaini, heimolaini, rotn’a; omahini (tav. mon. omainen, sukulainen), omahiset

seurustelukumppani, tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä – mieleššäpiettävä, vaštineh, mielitietty, šepruintakumppali, truuku (miešpuolini)

seurustella – olla yheššä, šepruija

elämänkumppani – elämänkumppali, elokšenvaštineh, elokanša

puoliso – vaštineh, puoliso, (kont. mukah) naini/akka, mieš/ukko

entinen puoliso – entini vaštineh, entini puoliso, (kont. mukah) entini naini/akka, mieš/ukko

uusi puoliso – uuši vaštineh, uuši puoliso, (kont. mukah) uuši naini/akka, mieš/ukko

nykyinen puoliso – nykyni vaštineh, nykyni puoliso, (kont.) mukah nykyni naini/akka, mieš/ukko

aviopuoliso – kirjavaštineh, kirjapuoliso, (vihitty puoliso) venčaitu vaštineh/puoliso

avopuoliso – avovaštineh, avopuoliso; kirjatoin vaštineh, kirjatoin puoliso; (vihkimätön puoliso) venčaimatoin vaštineh/puoliso

vaimo – naini; vaimo (ark.) – akka

mies (puoliso) – mieš; mies (ark.) – ukko

avioliitto – kirjaliitto, kirjayhelmö; kirjoissaolenta, naimisissaolenta, naisissaolenta, miehelläolenta

samaa sukupuolta olevien avioliitto – šamua/šamaista/yhtä šukupuolta olijien kirjaliitto, kirjayhelmö, kirjoissaolenta

avoliitto – avoliitto, avoyhelmö; kirjatoin liitto, kirjatoin yhelmö; kirjatoin yheššäeläntä

aviopari – kirjah männyt pari, (vihitty pari) venčaitu pari

avopari – avopari, kirjah mänemätöin pari, (vihkimätöin pari) venčaimatoin pari

parikunta – parikunta

naimisiinmeno – naimisihmänö, yhtehmänentä

parisuhde – pariväli, parikuntaväli

rekisteröity parisuhde – rekistriiruitu pariväli

olla rekisteröidyssä parisuhteessa – olla kirjašša, olla rekistriiruijušša parivälissä

polyamorinen – poliamorini

polyamorinen suhde – poliamorini väli

polyamoria – poliamorija

monisuhteisuus – monivälisyš

sinkku – naimatoin (perint. mieheštä), miehellämänemätöin (perint. naisešta), yksineläjä, ičellini

naimaton – naimatoin (perint. mieheštä), miehellämänemätöin (perint. naisešta)

mennä naimisiin – männä naimisih; männä naisih, naija (naisen kera), männä miehellä/miehol’ah (miehen kera); männä yhteh

olla naimisissa, avioliitossa – olla naimisissa, olla naisissa (naisen kera), olla miehellä (miehen kera), olla kirjašša

kirkollinen vihkiminen – kiriköllini venčäintä

mennä vihille, käydä vihillä – männä venčällä, käyvä venčällä

siviilivihkiminen – kirjahmänentä/kirjoihmänentä, siviilivenčäintä

erota – erota

eronnut – eronnut

ero – ero

avioero – ero, kirjoistalähentä

leski – leški

siviilisääty – siviilistatussi, kirjastatussi, perehentila

perhe – pereh

ydinperhe – yjinpereh, kont. mukah oma pereh

suurperhe – šuuri pereh

yhden vanhemman perhe – yhen vahnemman pereh

uusperhe – uuši pereh

sateenkaariperhe – ukonkuaripereh, ukonvemmelpereh

apilaperhe – apilašpereh

polyperhe – polipereh

perheellinen – perehellini

perheetön – perehetöin

vanhempi – vanhempi

biologinen vanhempi – biologini vanhempi

sosiaalinen vanhempi – sosialini vanhempi

vanhemmuus – vanhemmuš

äitiys – muamohuš

isyys – tuattohuš

kumppanuusvanhemmuus, vahnemmuuskumppanuus – šopimušvanhemmuš, sluatniekkavanhemmuš

lapsi – lapši

lapsiperhe – lapšipereh

se, jolla on lapsi, lapsia – lapšekaš

lapseton – lapšetoin

lapsettomuus – lapšettomuš

orpo – orpo, armotoin

puoliorpo – puoliorpo

adoptoida – ottua lapši, ottua omakši lapšekši, adoptoija

adoptio – lapšenotanta, adoptointa

perheen sisäinen adoptio – perehen šiämellini adoptointa, vaštinehen, naisen, miehen, kumppalin lapšen omakši otanta

adoptiolapsi – adoptoitu lapši, ottolapši

adoptiovanhemmat  – adoptointavanhemmat, ottovanhemmat

ottaa huostaan – ottua huoštah

huostaanotettu lapsi – huoštahotettu lapši

huostaanotto – huoštahotto, huoštahotanta

sijaisvanhempi – šijahisvanhempi

tukiperhe – tukipereh

huoltaja – huoltaja

yksinhuoltaja – yksinhuoltaja

yhteishuoltajuus – yhtehishuoltajuš

lähivanhempi, lähihuoltaja – lähivanhempi, lähihuoltaja

etävanhempi, etähuoltaja – loittovanhempi, etähuoltaja

vuoroasuminen – vuoroeläntä

bonuslapsi – bonuslapši

sateenkaari – ukonkuari, ukonvemmel

sateenkaarikansa – ukonkuarirahvaš, ukonvemmelrahvaš

sateenkaariyhteisö – ukonkuariyhtehisö, ukonvemmelyhtehisö

vähemmistö – vähemmistö

sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt – šukupuoli- ta seksualivähemmissöt

sukupuoli – šukupuoli

biologinen sukupuoli – biologini šukupuoli

sosiaalinen sukupuoli – sosialini šukupuoli

juridinen sukupuoli – juridini šukupuoli

sukupuolen ilmaiseminen – šukupuolen jiävintä

sukupuolen korjaus – šukupuolen kohennuš

sukupuolen moninaisuus, sukupuolten moninaisuus – šukupuolen moninaisuš/äijyš, šukupuolien moninaisuš/äijyš

henkilö – henki, henkilö

nainen – naini

mies – mieš

kolmas sukupuoli – kolmaš šukupuoli

naiseus – naisehuš

miehuus – miehyš

naisellinen – naisellini, naisehellini

naisellisuus – naisellisuš, naisehellisuš

miehinen – miehini

miehisyys – miehisyš

feminiininen – femiinini

feminiinisyys – femiinisyš

maskuliininen – maskuliinini

maskuliinisuus – maskuliinisuš

androgyyni – androgeni

androgyyninen – androgenini

androgynia – androgenija

binääri – binari

binäärinen – binarini

ei-binääri – ei-binari

ei-binäärinen – ei-binarini

cissukupuolinen – cisšukupuolini

intersukupuolinen – interšukupuolini

intersukupuolisuus – interšukupuolisuš

muunsukupuolinen – muunšukupuolini

muunsukupuolisuus – muunšukupuolisuš

transsukupuolinen – transšukupuolini

transsukupuolisuus – transšukupuolisuš

sukupuoleton – šukupuoletoin

sukupuolettomuus – šukupuolettomuš

sukupuoli-identiteetti – šukupuoli-identitetti

sukupuolineutraali – šukupuolineitralini

sukupuolineutraalius – šukupuolineitralisuš

sukupuolinormatiivisuus – šukupuolinormatiivisuš

sukupuolisensitiivinen – šukupuolisensitiivini

sukupuolisensitiivisyys – šukupuolisensitiivisyš

seksuaalinen suuntautuminen – seksualini šuuntauvunta, seksualini šuuntautumini

seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus – seksualisen šuuntauvunnan moninaisuš/äijyš, seksualisen šuuntautumisen moninaisuš/äijyš

aseksuaali – aseksuali

aseksuaalinen – aseksualini

aseksuaalisuus – aseksualisuš

biseksuaali – biseksuali

biseksuaalinen – biseksualini

biseksuaalisuus – biseksualisuš

heteroseksuaali – heteroseksuali

heteroseksuaalinen – heteroseksualini

heteroseksuaalisuus – heteroseksualisuš

homoseksuaali – homoseksuali

homoseksuaalinen – homoseksualini

homoseksuaalisuus – homoseksualisuš

homo – homo

homous – homohuš

lesbo – lesbo

lesbous – lesbohuš

 

Sateenkaarin väreissä oleva päivänkakkara. Marketta. Kukka.

Kuva: Pixabay