Hiloin Natoin rastavankalenduaru 2024

Karjalakse joga päiviä -rastavankalenduaru avavuu. Roikkah se jatkuo karjalan kielen nedälile, kudai lopeh tänäpäi. Pagizemmo karjalakse iellehgi, da täs kalenduaras joga päiviä roih mitah lyhyččäine vuoropagin.

Luadinuh: Natalia Giloeva (Hiloin Natoi)

Karjalakse joga päiviä -rastavankalenduaru

18.ikkunaine

Tuliel nedälil, ga tulijal ristikanzal

Fed’a: Tuliel nedälil jo roih Rastavu.

Fen’a: Roih sit pruazniekkah tulijua, äijän gost’ua sego ad’voidu vuotammo. Omat lapset dai sevoittaret perehinneh tullah meile jo tuliel nedälinlopul.

Fed’a: Tulijat ristikanzat, tulijat rahvas, tulijat gost’at, ga tuliel nedälil, tulien vuon, tuliel kuul. Mostu eruo ei vikse joga murdehes olettele.

Fen’a: En malta kaikis murdehis sanuo, ga meil se on ihan selgei.

Fed’a: Tovengi.

Kuva: Pixabay

17.ikkunaine

Lundu panou, röččiäy, vihmuu

Griiššu: Nygöi on äijän lundu pannuh tiä. Kivokset ollah korgiet.

Val’oi: Egläi meil röččäi, min jälles pakastih. Libiet ollah dorogat.

Griiššu: Ei vai zavedis vihmuo. Vihmua ei pie talvel.

Val’oi: Kerran panou lundu, voibigo panna vettygi vai kui nečen vihmanke roih?

Griiššu: Ei sanota nenga, vihmuu jo tarkoittaugi vaigu ’sataa vettä’, eriže täs vetty ei ni pie mainita.

Val’oi: Emmo ni mainiče, roikkah tulii vihmu vaste keviäl. Kuibo röčänke?

Griiššu: Röčätä da röččy ollah käytös. Tänäpäi röččiäy, ezimerkikse, libo kui jo sanoitgi, gu teil egläi röččäi libo sit pihal on röččy libo röččysiä.

Val’oi: Ok, passibo.

16.ikkunaine

Armas karjalaine sanondaine

Miša: Nygöi kižuammo karjalazih sanondazih. Sananparret, sananpiät, sananpolvet, eričysfruazat – kai nämmä päitäh kižah. Ken jälgimäzen sanou, se i voittai.

Pedri: Igä elä, igä opastu – klassielline da suures käytös olii. Kai eräs livvinkarjalan videokursaine löydyy moizel nimel:
https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/livvinkarjalan-kielikurssi-2019/

Vaslei: Älä pane kažii kalua vardoimah – hyväččäine nevvo muite on.

Marpu: Počči ligua löydäy – neče toizisgi kielis olettelou, ga käytän aiga puaksuh.

Natoi: Pädis eliä – muidu nagrua, ga pidäy eliä – muidu nagrattua – ylen nečidä suvaičen da äijäh dieloh pädöy.

Kost’a: Ruado ruadamal ei loppei, vai liženöy – prauduahäi täs paistah.

Miitrei: Vierahas ries ajajes hebuo älä moiti. Tämän minä lövvin täs: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/kiannosseminuaran-rastavankalenduaru/

Miša: No nygöi sinä, Miitrei, roittosgi voittajakse!

Kuva: Pixabay

15.ikkunaine

Šipainiekkua joga pyhiäpäiviä

Tan’oi: Mustan, kui buabo enne sanoi, gu pyhäpäivy piiraitoi ei maksa nimidä. Tovengi, ni yhty pyhiäpäiviä en musta ilmai piiruadu. Buabo pastoi, muamo sežo da nygöi minä ičegi. Meil šipainiekkua paginas kalitkakse sanotah.

Del’a: Meijän čural sidä sanotah näppipiiruakse, toiči muite vai piiruakse, ga tiijän vie sežo vienankarjalazen kalitan. Livvinkarjalazil nygöi šipainiekku on suurembas käytös.

Tan’oi: Mittuman syväimenke suvaičet pastua šipainiekkua? 

Del’a: Kartohkusyväimenke, ga riissušipainiekku sežo on magei.

Tan’oi: Minä brosanke luajin, poijat suvaijah.

Del’a: Vie keldujuurikoi da riissu yhtes päitäh hyvin syväimekse. 

Tan’oi: Nygöi rubei himoittamah kalitkua. Pidänöy luadie tahtas da kartohkat panna kiehumah.

Del’a: Sidäi minägi täs duumaičen azuo.

14.ikkunaine

Kyly, mustu kyly dai kielikyly

Ondrei: Suovattu on kylypäivy 

Miitrei: Myö kylyy lämmitämmö kolme kerdua nedälis. Täl nedälil ezmäinargi, kolmaspäivy da piätteniččy meil oldih kylypäivät.

Ondrei: Toven sanuo, meilgi kyly lämbiey puaksumbah. Duačal mieleh vie on mustah kylyh kävvä.

Miitrei: Minä suvaičen vie karjalastu kielikylyy: se konzu karjalazet rodn’at kerävytäh yhteh da pagin paginua jatkau heittelemättäh da vaigu karjalakse.

Ondrei: Yhtenjyttyöh meilgi olettelou. Jo terväh puutun moizeh kielikylyh, konzu ad’voit tullah hieruspäi.

Kuva: Pixabay

13.ikkunaine

Sinine kodvaine libo sinikodvaine

Mat’oi: Sinikodvaine on ylen čoma, ga eibo kestä hätkie. Toiči et ehti ni kuvua ottua.

Nikolai: Muga. Sinisty kodvastu äijäl suvaičen. Kai ymbäri ozutahes moizekse suarnallizekse, ehti vai ihaloija.

Mat’oi: Olen huondeskirkei da opin tavata huondeksel čomua sinikodvastu. Jälgikerdua olen keskilinnas ottanuh kuvan sinikodvazel. Rastavua vuottai linnu on ylen kauniš.

Nikolai: Minä olen ildukirkei. Tänäpäi muite tahton ruavon jälles mennä meččäh kävelyksele. Piädynen sinikodvazele, luajildan videongi. 

12.ikkunaine

Huomei roih, egläi rodih

Del’a: Roinnou huomei hyvä siä, lähtemmö meččäh kävelemäh. Lumehine talvimeččy on ylen čoma.

Iivoi: Siäennustehien mugah roihgi hyvä ilmu. Uskaldetah piendy pakkastu, ga nimittumua tuhuu ei mainita. Päiväinegi voibi ozuttuakseh.

Del’a: Uskaldettihhäi täksegi päiviä hyviä ilmua, ga rodih pahattavu. Kui sanotah, moizel ilmal hyvä ižändy ni koirua pihale ei laske. Tuuččuau vai heittelemättäh.

Iivoi: Toiči tovengi olettelou nenga – sanotah yhty, ga vuota tostu. 

Del’a: Muga, muga. Huomenine päivy ozuttau, midä roih. Tänäpäi vai näimmö, midä jo rodih.

11.ikkunaine

Terveh yhtele da terveh teile enämbäzele sego rastavaine da Rastavu

Man’oi: Terveh teile, Miikul da Miitrei! Kuibo dielot?

Miikul: Terveh, Man’oi! Ilo on nähtäkseh. Kai on endizelleh.

Miitrei: Terveh, Man’oi! Hyvin on kai. Midä sinulles kuuluu?

Man’oi: Minulegi hyviä kuuluu täs rastavanlomua vuottajes. Enne Rastavua jo kolme rastavastu on pietty.

Miikul: Minä vie ni yhteh rastavazeh en ottanuh ozua.

Miitrei: Kenbo kieldäy ottamas? Varustammo oman rastavazen.

Man’oi: Ga varustammo! Kučun vie Marpan da Matvein. Huomenenjälles piemmö rastavazen.

Miikul: Pädöy.

Miitrei: Minulleni sežo.

10. ikkunaine

Rebointulet ollah tulipaččahat

Pauššu: Oligo teijän čural rebointulii? Meil tiä ylen čomasti net loikotettih.

Nast’oi: Meijän čupul net ollah tulipaččahat. Nenga vähimyölleh erähät vahnat ristikanzat viegi tässäh sanotah.

Pauššu: Olen konzugi lugenuh vesselän kirjutuksen karjalakse Ylel  https://yle.fi/a/3-9217413, kus oli käytetty mollembua sanua: ”Nygöi ristikanzu ei pöllästy tulipaččahii nähtes, ga ennevahnas taivahan loikottajes ei suannuh ni mainita rebointulet libo tulipaččahat-sanua.”

Nast’oi: Karjalan kieli on bohattu, da mollembat nämmä sanat ollah čomat. Olen muite kusgi vaste nähnyh Timoi Munnen otetun kuvan, kus nävyttih tulipaččahat Viinijärvel. Se oli vikse sit ilmoitukses Kaikkien Paginpertih näh 19.12. č 15 algajen: https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/paginapertti/

Rastavazen piendiä da mustan kylyn kylvendiä roih programmas. Läkkä sinne!

Pauššu: Ga läkkä, passibo juohatandua!

Kuva: Timoi Munne

9.ikkunaine

Gost’u da ad’voi 

Sandra: Tahtozin kuččuo sinuu gostih meile, čuajule. Konzubo piäzizit? Täl nedälil suovattan pädis päiväčel.

Vera: Nedälinlopukse menen ad’voih toizeh linnah, vaste pyhänpiän myöhä ehtäl roimmos kois. Toinah tuliel nedälil sit konzugi?

Sandra: Tuliel nedälil pyhänpiän gostih tulou čidži, ga roikkah kaksi kallistu gost’ua. Tule sit tulien pyhänpiän 15 aigah.

Vera: Passibo kučundua, tulen. Voin sit täl nedälil ad’voijakseh, tuliel gostiekseh.

Sandra: Olet sit täl nedälil ad’vois, ga tuliel gostis.

Vera: Nenga ylen hyvä roih.

8.ikkunaine

Läkkä yhtele, ga läkkiä enämbäzele

Šan’a: Läkkä, Ninoi, huomei linnah. Sie rastavantorgu jo on zavedinnuhes. Rastavanjarmankugi roih.

Ninoi: Ga läkkä. Vaste sanoin sizärilegi, läkkiä la linnah, ga hyö nikui ei piästä, ruavos ollah huomei mollembat.

Šan’a: Minul ozakse on joudopäivy dai sinulgi.

Ninoi: Ollou sežo Mišalgi? Läkkiä sit kolmei.

Šan’a: Minä kyzyn hänel ehtembäči. Toinah piäzöy meijänke lähtemäh, vesselembi roih.

Ninoi: Ga muga, kyzy vai.

7.ikkunaine

Čupus vai čupul-čural? Mollembat da konzu kudaigi

Vaslei: Meijän čupul nygöi äijy karjalastu pruazniekkua da piduo on olluh.

Miikul: Mugai meijän čural. Iče kävyn joga kuudu paginpertih, sie voit vastavuo toizien karjalazienke da kylläl paista karjalakse.

Vaslei: Olen jo omale mučoile sanonuh, heitä la omas čupus istundu da konzu mingi čopotandu, läkkä paginpertih! Tahtonet puaksumbah sih piästä, ga eči paginperti vie toizel čupul-čural, ollou kus lähäl, kävy sihgi. Erähät ajellah eri paginpertilöih muite vai gostih.

Miikul: Oigieh ruatah, nengai pidäy. Midä on omas čupus istuo-kokottua, pidäy rahvahanke yhtes olla.

Vaslei: Praudua sanot. Täs alahan voit kaččuo, konzu roih paginperti teijän čupul:
https://blogs.uef.fi/…/2024/12/03/uutiskirje-joulukuu-2024/

Miikul: Passibo, kačon.

6.ikkunaine

Iče, ičen, ičel, ga iččeni, iččeh, iččenäine da iččenäžys

Outi: Tänäpäi on Suomen iččenäžyspäivy da juohtui täs mieleh, gu iče-kandahizis sanois on konzu yksi č, konzu kaksi. Kuibo se menöygi?

Marpu: Ga tovengi nämmis on č:n da čč:n vaihtelendua. Iče, ičel, ga iččes, iččeh, iččenäine. Minä iče tiijän sen, ga menen iččeni pertih. Hänel ičelgi on koiru, ga iččeh taloih häi nikedä ei kuču.

Outi: Se vikse menöy muga, kui meččy, meččäh, ga mečäs, mečäle: ei ole ainos vaigu č libo čč.

Marpu: Juohtui mieleh vie mečikkö, ga oččikko. Mindäh nenga? Nethäi ollah yhty luaduu.

Outi: Toinah on petties otettu oččikko, pidänys očikko?

Marpu: Pidäy rahvahal kyzyö, midä hyö sih näh duumaijah.

Outi: Kyzymmö konzugi myöhembä. Nygöi toivotammo kaikile Hyviä iččenäžyspäiviä!

Marpu: Muga. Hyviä pruazniekkua!

5.ikkunaine

Paikku piäh, toine hardieloile, kolmas kaglah

Ol’oi: Natoi, sinul myös on uuzi paikku. Kusbo olet moizen ostanuh?

Natoi: Ga armahas čondžoilaukas. Alalleh niidy löydyy, malta vai eččie. Nikui en voi siiriči čomas villazes paikas astuo. Suvaičen suurembua paikkua pidiä hardieloil kois loittoruavos olles, karjalazis pidolois sego pienembiä kaglas loppusygyzyl da talvel. Net ollah hoikat, ga ylen lämmät.

Ol’oi: Minägi toiči pien paikkua, ga minul vai yksi ainavo paikku on.

Natoi: Kuibo nenga? Läkkä huomei sinullesgi eččimäh čomua villastu kukkupaikkua!

Ol’oi: Pidänöy tovengi hos yksi paikku vie ostua hardieloil piettäväkse, se minun on piäs piettävy.

Natoi: Sidäi minä täs. Karjalazel paikkua nikonzu ei voi olla liigua.

4.ikkunaine

Kodvastui kodvakse, ei kodvazekse

Ogoi: Matvei, myös sinä kodvastuit ruavos.

Matvei: Kodvazekse vai jäin vie ruadopäivän loppiettuu raportua loppemah, ei täs nygöi kodvua mennyh.

Ogoi: Sinun kodvazis ainos kerävyy ynnälline kodvu.

Matvei: Kačo iččiedäs! Konzu rubiemmo varustamahes kunnetahto lähtemäh, sitbo vaste nägyy, kudai meis on se kodvastui, ei tostu kodvastujua pie eččie.

Ogoi: Olgah, heitämmö nečen kiiständän kodvazekse, a parem kodvakse.

Matvei: Hyvä, emmo ni kodvastu riidele enämbiä, hoppuu tänne ei pie nikelle.

Kuva: Pixabay

3.ikkunaine

Maidohistu sego muudu -histu

In’oi: Pidäy kävvä laukkah ruavon jälles, maidohistu ostua.
Jelena: Mibo on se moine maidohine?

In’oi: Ga maidohizih kuulutah maido, hapainmaido, ruahto, kannates, midä vie.

Jelena: Aha, dielo selgei. Midä vie -histu syömizis olettelou?

In’oi: Kalahistu suvaičen, lihahistu toiči syön. Argehistu arren aigua, pyhähisty pyhän aigua.

Jelena: Olen kazvossyöjy, tahtozin sih näh karjalakse opastuo pagizemah.

In’oi: Sit kačahtai tädä sanastuo, lövvät iččes niškoi pättäviä sanua:
Kazvossyöjän sanasto (suomi–livvinkarjala) – Karjalan kielen elvyttäminen
https://blogs.uef.fi/…/kazvossyojan-sanasto-suomi…/

Jelena: Passibot! Nečishäi kaikkie minun omua čomua löydyy.

Kuva: Pixabay

2. ikkunaine

Äijy, äijän, äijiä vai äijäl?

Del’a: Minul toiči segai mennäh äijy da muut sen muvvot. Sano moizet virkehet, kudamis olis äijy.

An’n’oi: Pihal on äijy rahvastu. Äijy pezevyö on kerävynnyh nedälin aloh. Naizel on äijy dengua. Äijy luhtua rodih vihman jälles.

Del’a: Aha. No nygöi äijänke kuibo olis?

An’n’oi: Näin äijän rahvastu pihal. Keräimmö äijän pezevyö nedälin aloh. Naine sai äijän dengua. Näin pihas äijän luhtua vihman jälles.

Del’a: Äijiä sit ei ni olis?

An’n’oi: Oigieh sanot. Ei ole libo en nähnyh äijiä rahvastu pihal. Ei kerävynnyh libo emmo kerännyh äijiä pezevyö nedälin aloh. Naizel ei ole libo ei naine suannuh äijiä dengua. En nähnyh libo ei roinnuh äijiä luhtua vihman jälles.

Del’a: Äijäl minä suvaičen nečidä äijiä, ga pidäy vai oigieh ruveta käyttämäh. Viehäi on tovengi äijäl.

An’n’i: Oigieh jo oletgi sanonuh. Äijäl suvaičen händy. Pihal vihmuu äijäl. Tänäpäi tuulou äijäl. Nenga.

Del’a: No nygöi tiijän, passibo. Da sanon täs yhtes virkehes kai nämmä nenga: on muga äijy kaikenualastu ruaduo, ga et täs äijiä ehti, hos kui äijäl tahtozitgi luadie äijän libo äijiä enämbän.

Kuva: Pixabay

1. ikkunaine

Pagizemmo karjalakse joga päiviä

Aino: Terveh, Man’oi! Kuibo karjalan pruazniekkunedäli on mennyh? Löyhkä!

Man’oi: Ylen hyvin da tuliruttoh. Kaikenualastu piduo on olluh Suomen eri čuril, et ehtinys ni joga kohtah piästä. Ga kniigukerähmöh kävyin da ylen vessel sie oli. Hos allukse oli sovittu, gu Agoran koufeičupus piemmö moizen hil’l’an luvendukodvazen, ga rodihhäi meil ynnälline paginperti: emmohäi myö karjalazet malta tarattamattah olla. Toven sanuo, en ehtinyh äijiä kniigua lugie, ga läs jogahizenke olen ehtinyh karjalakse paista. Äijät kerrittih lugie dai tarattua.

Aino: Minä en käynnyh nikunne, ga kačoin kai kirjutukset joga päiviä Karjalan kieli eläy -sivul. Vot oldih hyvät! Et olle vie kaikkii niilöi lugenuh, ga kävy kaččomah vältämättäh.

Man’oi: Passibo juohatandua, kačon. Da jatkammo vai pagizendua da elostu karjalakse iellehgi.

Aino: Ruammo nenga!