Karjalan elvytyksen lukuvuosikatsaus 2025–2026
Toukukuun viimeisellä viikolla järjestettiin ensimmäinen karjalan kielen opetuksen ja elvytyksen kevätpäivä, jossa kerroimme Itä-Suomen yliopiston karjalan kieleen liittyviä kuulumisia. Tapahtumasta ei keskustelun sujuvuuden takaamiseksi tehty tallennetta, mutta tässä kirjoituksessa pysähdymme muistelemaan pian päättyvää lukuvuotta. Sen aikana karjalan kielen elvyttämisessä ja julkisessa tuessa on otettu merkittäviä kehitysaskeleita myös yliopiston ulkopuolella.
Lukuvuonna 2025–2026 karjalan kielen oppiaineessa ja siten myös karjalan elvytysjoukossa toimivat opettajina ja kieliasiantuntijoina yliopistonlehtori Ilja Moshnikov, yliopisto-opettajat Natalia Giloeva, Olga Karlova ja Niko Tynnyrinen sekä tuntiopettaja ja projektitutkija Elena Rapa. Heidän lisäkseen karjalan oppiaineessa ovat toimineet pienemmissä, projektiluontoisissa tehtävissä Maria Kuismin ja Miikku Häkki. Keväällä 2026 päivitimme karjalan elvyttämisen blogin infosivun, jolta löydät nyt Iljan, Natalian, Olgan, Nikon ja Elenan esittelyt ja yhteystiedot. Lisäksi sivulta löytyvät perustiedot karjalan elvyttämisestä yliopistolla ja linkki karjalan elvyttämisen kieliperiaatteisiin.
Linkki karjalan elvyttämisen infosivulle blogissa.
Tärkein viestintäkanavamme on tuttuun tapaan ollut tämä blogi, mutta lisäksi olemme viestineet aktiivisesti karjalan elvyttämisen sähköpostilistan kautta ja Facebookin Karjalan kieli eläy -sivulla. Kaikilla viestintäkanavilla on käytetty sekä suomea että karjalaa. Suomeksi julkaisemme tärkeimmät tiedotteet, joiden oletamme voivan kiinnostaa myös esimerkiksi toimittajia tai suomenkielisiä kieli-ihmisiä: muun muassa suomenkielisten uutiskirjeidemme sisältöjä on hyödynnetty Ylen karjalankielisten uutiskatsausten suunnittelussa. Keskeinen tavoitteemme on kuitenkin käyttää viestinnässä karjalaa useammin kuin suomea. Kuluvan lukuvuoden aikana karjalankielisen viestinnän määrää on lisätty esimerkiksi julkaisemalla karjalaksi kielimateriaalien lisäksi aiempaa enemmän tiedotteita. Karjala on myös oppiaineen työntekijöiden pääasiallinen työkieli.
Karjalan kirjallisen käytön tukeminen ja sanastotyö
Karjalan kirjallisen käytön lisääminen on yksi yliopistolla tehtävän karjalan elvytystyön keskeisimpiä osa-alueita. Lukuvuoden aikana karjalaksi lukemista on tuettu ennen kaikkea julkaisemalla karjalankielisiä tekstimateriaaleja, joita ovat olleet tekemässä myös karjalan opiskelijat ja karjalankielisen yhteisön jäsenet. Pyrimmekin parhaamme mukaan osallistamaan karjalan käyttäjiä ja kutsumaan heidät mukaan niin materiaalityöhön kuin muuhunkin kielenelvytykseen. Esimerkiksi monet karjalan opiskelijoiden kurssityöt ja kotitehtävät julkaistaan myös blogissa, jotta ne osaltaan lisäisivät karjalankielisten tekstien määrää ja innostaisivat esimerkillään myös muita kirjoittamaan karjalaksi. Kuluvan lukuvuoden aikana opiskelijat esimerkiksi kehittelivät kuvitteellisten karjalaiskylien karttoja karjalaisen nimistöntutkimuksen kurssilla ja käänsivät kaunokirjallisten tekstien kääntämisen kurssilla Minna Canthin novelleja ja suomalaisen runouden klassikoita, kuten Katri Valaa ja Saima Harmajaa.
Linkki nimistöntutkimuksen kurssin aineistoihin.
Linkki käännösseminaarin opiskelijoiden kirjoituksiin.
Olemme lukuvuoden aikana kääntäneet ja kielentarkistaneet tekstejä sekä tarjonneet kielineuvontaa esimerkiksi karjalan kielen käsittelemisestä kiinnostuneille taiteilijoille ja kirjoittajille. Osa tarkistamistamme materiaaleista, kuten Paavo Harakan ja Ville Potkan novelli- ja runokäännökset, on julkaistu karjalan elvyttämisen blogissa. Molemmat käännöskokonaisuudet ja muita karjalankielisten yhteisön jäsenten kirjoittamia tai kääntämiä tekstejä löydät blogin Karjalazet kirjutetah -sivulta.
Linkki Karjalazet kirjutetah -sivulle.
Teemme paljon sanastotyötä, jonka merkitys korostuu jatkossa entisestään, sillä kuluvan lukuvuoden aikana käynnistyi Suomen Kulttuurirahaston rahoittama karjalan kielen verkkosanakirjahanke. Kolmivuotisen hankkeen päätteeksi julkaistaan nykyaikainen ja helppokäyttöinen karjalan kielen verkkosanakirja, joka huomioi karjalan kaikki päämurteet. Alkuvaiheessa olemme keskittyneet työn suunnitteluun ja karjalan erityistarpeet huomioivan toimitusjärjestelmän kehittämiseen. Nyt myös sanaston kerääminen ja mukauttaminen murteelta toiselle on hyvässä vauhdissa, ja hankkeen kuulumisia tullaan aika ajoin päivittelemään karjalan elvyttämisen blogissa.
Linkki sanakirjaprojektia koskevaan tiedotteeseen.
Lukuvuoden aikana blogissa julkaistiin myös päivitetty ohje Kotimaisten kielten keskuksen historiallisen Karjalan kielen sanakirjan käyttöön. Ohjeissa on otettu huomioon eri murteilla sanojen etsimiseen liittyvät erityispiirteet, ja se sisältää ohjeiden lisäksi tiedonhakuharjoituksia.
Uuteen karjalan kielen verkkosanakirjaan sekä kerätään perus- ja uudissanastoa eri lähteistä että mukautetaan aiemmin yhdelle murteelle laadittua sanastoa toisille murteille. Tämän työn lisäksi kehitämme paljon kokonaan uutta sanastoa, jonka aihealueet valitaan usein kieliyhteisön toiveiden mukaan. Lukuvuoden aikana blogissa on julkaistu seuraavat kieliasiantuntijoidemme koostamat sanastot:
- Aikasanasto (suomi–eteläkarjala)
- Leikki- ja pelisanasto (suomi–vienankarjala–eteläkarjala–livvinkarjala)
- Joulusanasto (vienankarjala–suomi)
- Neulomissanasto (suomi–vienankarjala)
- Meikkisanasto (suomi–vienankarjala–eteläkarjala–livvinkarjala)
- Pikkusanojen sanasto (suomi–vienankarjala–eteläkarjala–livvinkarjala)
- Sisustussanasto (suomi–vienankarjala–eteläkarjala–livvinkarjala)
Olemme myös tarkistaneet ja julkaisseet kieliyhteisön jäsenten koostamia sanastoja. Näitä sanastoja on kuluvan lukuvuoden aikana julkaistu kolme:
- Festivaalisanasto (suomi–livvinkarjala)
- Podcast-sanasto (suomi–livvinkarjala–eteläkarjala)
- Tatuointisanasto (suomi–livvinkarjala)
Karjalan kielen suullisen käytön tukeminen
Kannustamme kaikkia karjalan opiskelijoita ja karjalasta kiinnostuneita karjalan suulliseen käyttöön. Kielitaitokurssien lisäksi pyrimme tarjoamaan muita mahdollisuuksia puhua ja kuulla karjalaa. Tärkein säännöllinen esimerkki tästä työstä ovat kuukausittain kokoontuvat karjalankieliset Paginperti-keskustelukerhot, joita on Joensuussa kaksi: yksi kaikille avoin, toinen nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu. Lisäksi osana yliopiston toimintaa on järjestetty verkossa vienankarjalaista pakinaklupi-keskustelukerhoa.
Linkki pakinaklupin omalle sivulle elvyttämisen blogissa.
Keskustelukerhoissa paitsi harjoitellaan karjalan käyttöä myös suunnitellaan yhdessä karjalaa elvyttävää ja kehittävää toimintaa. Vienankarjalainen pakinaklupi-keskustelukerho onkin jo noin vuoden ajan suunnitellut vienankarjalaista Pakajamma onnakko! -kieli- ja kulttuurileiriä, joka järjestetään tulevana kesänä Suomussalmen Kuivajärvellä yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa. Lähes viikon kestävä kielileiri tarjoaa karjalan opiskelijoille ja kielestä kiinnostuneille yksittäisiä keskustelukerhoja kokonaisvaltaisemman mahdollisuuden tutustua kieleen ja sen puhujiin. Leirillä syvennytään karjalan kieleen ja karjalaiseen kulttuuriin monipuolisesti sekä toiminnallisesti että perinteisen kielenopetuksen keinoin, ja leirillä karjalaa puhuvat ohjaajat takaavat osallistujille pääsyn karjalankieliseen kielikylpyyn.
Myös kuukausittaiset keskustelukerhot ovat konkreettisesti vahvistaneet Joensuun karjalankielisten verkostoja, ja iloksemme iloksemme vapaaehtoiset järjestävät keskustelukerhoja myös lukuisissa muissa kaupungeissa sekä verkossa. Olemme tukeneet keskustelukerhojen vetäjiä ja välittäneet tietoa kerhojen tapaamisaikatauluista blogissa ja sähköpostilistalla. Omista keskustelukerhoistamme julkaisemme säännöllisesti raportteja ja muita kirjoituksia, joista oman keskustelukerhon perustamista suunnittelevat voivat ottaa mallia.
Linkki keskustelukerhojen raportteihin.
Keskustelukerhojen lisäksi olemme järjestäneet muita karjalankielisiä tapahtumia, kuten karjalankielisen käännöslukupiirin ja tekstin alussa mainitun opetuksen ja elvytyksen kevätpäivän. Olemme lukuvuoden aikana kehittäneet myös monikielisiä toimintatapoja esimerkiksi esitelmöimällä karjalaksi myös silloin, kun yleisö koostuu lähinnä suomenkielisistä. Etenkin suomenkielisten diojen avulla karjalankielisen esitelmän seuraaminen on helppoa, ja olemme saaneet kielivalinnoistamme positiivista palautetta. Kielivalintoja ja muita vastaavia kokeiluja olemme dokumentoineet julkaisemalla blogissa tapahtumia ja projekteja käsitteleviä kirjoituksia.
Linkki käännöslukupiirin toimintaa käsittelevään kirjoitukseen.
Pyrimme tukemaan myös niitä puhujia, jotka tahtoisivat aiempaa useammin käyttää karjalaa lasten kanssa. Osana tätä työtä elvyttämisen blogissa julkaistiin keväällä 2026 ohjeet kielikummiudesta kiinnostuneille. Kielikummiudella tarkoitetaan järjestelyä, jossa yhdistetään sujuva puhuja ja oppija, usein lapsi. Ohjeissa kerrotaan, miten tukea karjalan käyttämisestä kiinnostunutta mutta vielä epävarmaa puhujaa. Lisäksi ohjeisiin on kerätty kielikummina toimineiden ja karjalaa lasten kanssa käyttäneiden kokemuksia ja vinkkejä.
Audiovisuaaliset materiaalit
Karjalankielisistä audiovisuaalisista materiaaleista on suuri pula, joten olemme myös lukuvuonna 2025–2026 sekä laatineet audio- ja videomateriaaleja että tukeneet niiden tuottajia. Käynnissä on vielä joitakin yhteistyöprojekteja, joiden tulokset julkaistaan myöhemmin, mutta useita aineistoja on jo julkistettu. Lukuvuoden aikana on ilmestynyt muun muassa koko joukko uusia Köykän Outin starinoja -videoita ja karjalankielisen lorukorttipakan audiovisuaalinen mobiiliversio. Myös karjalankieliset karaokeversiot transponointiversioineen julkaistiin keväällä 2026 uudelleen karjalan kielen oppiaineen tuella. Mainitut kolme videoprojektia on toteutettu yhteistyössä joensuulaisen kulttuuriammattilaisen Jussi Sinkkosen kanssa. Köykän Outin starinoja -videoiden yhteydessä on julkaistu myös videoiden teemoihin johdattelevat esittelyt ja pienet karjala-suomi-sanastot.
Linkki Köykän Outin starinoja -videoihin.
Linkki lorukorttien mobiiliversion.
Linkki karjalankielisiin karaokevideoihin.
Lukuvuoden aikana on tehty yhteistyötä muun muassa Finno-Ugric Film Festival -elokuvafestivaalin järjestäjien kanssa. Festivaali järjestetään tänä vuonna Joensuussa, ja sen aikana kuvataan useita karjalankielisiä tai karjalan kieltä käsitteleviä lyhytelokuvia. Karjalan kielen oppiaine on antanut festivaalin järjestäjille asiantuntija-apua, kääntänyt festivaaliin liittyviä kirjoituksia ja auttanut elokuvatyöpajan suunnittelussa ja taiteilijoiden ja näyttelijöiden löytämisessä. Esimerkiksi näin voimme edesauttaa karjalankielisen videomateriaalien tuotantoa.
Lisäksi olemme tukeneet Yleä projektissa, jossa on luotu karjalankielinen koneääni. Tekoälyperustainen koneääni pohjautuu karjalankielisen uutistenlukijan ääneen, ja sen avulla minkä tahansa Ylen sivuilla karjalaksi julkaistun artikkelin voi myös kuunnella. Kuuntelumahdollisuus parantaa sisältöjen saavutettavuutta ja helpottaa niiden käyttämistä karjalan opiskelussa.
Linkki Ylen uutiseen koneäänestä.
Karjalankieliset oppimateriaalit ja opetuksen tuki
Karjalan kielen opetus ja elvytys tukevat Itä-Suomen yliopistossa toisiaan, ja karjalan kurssit ja tutkimusperustaisuus muodostavat kielen elvyttämiselle tukevan perustan. Karjalan kurssit ovat olleet erittäin suosittuja myös kuluvana lukuvuonna, ja niille on edelleen voinut osallistua myös avoimen yliopiston kautta. Jatkossa kurssien saatavuus parantuu entisestään, sillä syksyllä 2026 astuvat voimaan useiden suomalaisten yliopistojen kanssa solmitut Ripa-sopimukset, jotka mahdollistavat tiettyjen pääaineiden opiskelijoiden osallistumisen Itä-Suomen yliopiston karjalan kursseille veloituksetta. Opetusta on kehitetty myös muuten, ja lukuvuonna 2026–2027 toteutetaan ensimmäistä kertaa opiskelijoiden hartaasti toivoma karjalan kielioppikurssi. Lisäksi ensi lukuvuonna tarjotaan uusi karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen ja 2020-luvun itkuvirsiin paneutuva kurssi.
Yliopisto-opetus on vain yksi osa kielenopetusta, ja olemmekin tukeneet myös muita karjalan opettamisesta kiinnostuneita. Keväällä 2026 levitimme laajasti tietoa Opetushallituksen valtionavustushauista kaksikielisen tai kielirikasteisen opetuksen ja koulujen kerhotoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi Lieksan yläkoulussa tarjotaan syksyllä 2026 valinnainen karjalan kielen ja kulttuurin kurssi, jonka suunnitteluun yliopisto osallistuu aktiivisesti. Kannustamme muitakin karjalan opettamisesta kiinnostuneita opettajia ja kouluja ottamaan meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä – voimme tarjota niin opetusmateriaaleja kuin neuvoja ja tukeakin. Olemme tukeneet ja tuemme jatkossakin myös tahoja, jotka järjestävät lapsille karjalankielistä toimintaa, kuten kerhoja tai kielileirejä.
Karjalan kielen näkyvyys ja vaikuttaminen
Karjalankielisen yhteisön auttamisen lisäksi pyrimme vaikuttamaan karjalan yhteiskunnalliseen asemaan ja lisäämään tietoisuutta karjalasta ja sen puhujien kohtaamista ongelmista. Osana tätä työtä vierailimme lukuvuonna 2025–2026 kertomassa karjalan kielestä muun muassa Karjalan Sivistysseuran järjestämässä Raija Pyölin juhlaseminaarissa, Karjalan Liiton Pikkuparlamentin kansalaisinfossa järjestämässä karjalan kieltä koskevassa seminaarissa, Helsingin kirjamessuilla, Pohjois-Karjalan Eliel-museon tapahtumissa, Karjalan Sivistysseuran 120-vuotisjuhlassa ja Valamossa järjestetyllä karjalan kielen ja kulttuurin kurssilla. Myös vierailuista olemme tapauskohtaisesti julkaisseet karjalankielisiä kirjoituksia.
Linkki Valamon karjalan kielen ja kulttuurin kurssia koskevaan kirjoitukseen.
Linkki Pikkuparlamentin seminaaria koskevaan kirjoitukseen.
Paljon työtä on teettänyt keväällä 2025 julkaistun karjalan kielen elvytysohjelman seuranta. Tietoa ohjelmasta on pyritty viemään paitsi päättäjille myös karjalankielisen yhteisön keskuuteen. Tätä työtä on tehty yhteistyössä vuoden 2025 loppuun saakka toimineen karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän ja vuonna 2026 perustetun karjalan kielen lautakunnan kanssa, ja ovatpa siihen osallistuneet karjalaiset ja karjalankieliset yhdistyksetkin. Esimerkiksi Karjalan Sivistysseura julkaisi syksyllä 2025 elvytysohjelman yleiskielistetyn tiivistelmän suomeksi ja karjalaksi. Tiivistelmät on kirjoittanut Niko Tynnyrinen, ja ne ovat vapaasti luettavissa ja ladattavissa pdf-tiedostoina.
Linkki tiivistelmään suomeksi.
Linkki tiivistelmään karjalaksi.
Vuoden 2026 alussa Kotimaisten kielten keskuksessa aloitti työnsä jo yllä mainittu karjalan kielen lautakunta. Lautakunta seuraa yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa karjalan kielen elvytysohjelman toimeenpanoa. Lisäksi lautakunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja esittää karjalan kieltä koskevia kannanottoja ja antaa yleisluontoisia suosituksia. Käytännön kielityö jatkuu Itä-Suomen yliopistossa, joka tosin on hyvin edustettuna lautakunnassa: joukostamme lautakunnassa toimivat Ilja Moshnikov (varapuheenjohtaja), Olga Karlova, Elena Rapa ja Niko Tynnyrinen (sihteeri).
Linkki lautakunnan toimintaa käsittelevään kirjoitukseen Kotuksen sivuilla.
Jaamme tietoa karjalan kielestä myös yhteistapahtumien ja tempausten kautta. Valtaosa tempauksista ajoittuu marraskuussa juhlistettavalle karjalan kielen viikolle, jonka teema oli vuonna 2025 karjalankielinen keskustelukerho. Tuttuun tapaan keräsimme karjalankielisen yhteisön jäseniltä aihetta käsitteleviä videoita, kirjoituksia ja muita materiaaleja, joita julkaisimme pitkin viikkoa sosiaalisen median kanavillamme.
Vuoden 2025 karjalan kielen viikolla järjestimme tapahtumia yhdessä Joensuun Eliel-museon kanssa. Museolla toteutettiin kokonainen karjalankielinen tapahtumapäivä, johon kuuluivat muun muassa karjalankielinen lorutuokio, tanssiesitys, karjalan kieltä käsittelevä luento ja karjalankielinen opastettu kierros museon karjalaisuutta kuvaavassa näyttelyssä. Museon Karjalan neito -näyttelyssä karjalan kieli näkyy kieliviikon lisäksi joka päivä, sillä olemme kääntäneet lähes kaikki näyttelyn tekstit karjalaksi. Karjala kulkee näyttelyssä osana luonnollista kielimaisemaa suomen ja englannin rinnalla, minkä lisäksi näyttelyssä pääsee kuulemaan puhuttua karjalaa ja näkemään karjalan nykypuhujille tärkeitä esineitä.
Linkki museoyhteistyötä koskevaan kirjoitukseen.
Osa vaikuttamistyötä on verkostoituminen muiden vähemmistökielten puhujien kanssa. Olemme osallistuneet muun muassa Kotuksen vähemmistökielifoorumin tapaamisiin, joissa on keskusteltu Suomen kotoperäisten kielten tilanteesta ja erityiskysymyksistä, ja keväällä esittelimme karjalan kielen opetusta ja elvytystä Joensuussa vierailleille eteläviron kieliryhmään kuuluvan võron kielen puhujille.
Linkki võron puhujien vierailua koskevaan kirjoitukseen.
Meihin on edelleen myös luotettu yleisenä karjalan kieltä ja karjalankielisiä tuntevana asiantuntijatahona, ja olemme lukuvuoden aikana antaneet taustahaastatteluita ja lausuntoja muun muassa oppimateriaaleista ja taideprojekteista sekä käyneet pyydettäessä esitelmöimässä karjalan kielestä ja sen kehittämiseksi tarvittavista toimista eri sidosryhmille.
Tutkimustyö ja tieteellinen toiminta
Kuten sanottua, perustuu karjalan elvyttäminen tutkimusperustaiseen tietoon, ja teemme muun työmme ohella myös tutkimusta. Niko Tynnyrinen työstää karjalaksi kääntämistä ja kielenelvytystä käsittelevää väitöskirjaansa, ja Ilja Moshnikov on tutkinut karjalan kielen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Näiden tutkimusten tuloksia ja muita tieteellisiä kirjoituksiamme julkaistaan myöhemmin. Jatkossa tutkimuksessa painotettaneen sanakirjahankkeen vuoksi ennen kaikkea karjalan sanastoa.
Lukuvuonna 2025–2026 karjalan kieli näkyi erityisen hyvin tieteellisissä konferensseissa. Pidimme ahkerasti esitelmiä eri tapahtumissa, minkä lisäksi AFinLA:n vuoden 2025 syyssymposiumin ja kevään 2026 Kielitieteen päivien ohjelmat ja verkkosivut käännettiin karjalaksi. AFinLA:n symposiumissa pidimme kokonaisen karjalan kieltä käsittelevän työpajan, ja Kielitieteen päivillä asiantuntijoitamme osallistui kielipolitiikkaa käsittelevään työpajaan. AFinLA:n työpajaesitelmien abstraktit eli lyhyet tiivistelmät on julkaistu karjalaksi karjalan elvyttämisen blogissa. Ne osoittavat, että karjala sopii myös tieteen kieleksi.
Linkki abstrakteihin elvyttämisen blogissa.
Teimme lukuvuoden aikana yhteistyötä myös muiden tutkijoiden kanssa, sekä Suomessa että kansainvälisesti. Esimerkiksi syksyllä 2026 pidettävien Sukupuolentutkimuksen päivien materiaaleja on julkaistu myös karjalaksi, ja sanakirjahankkeessa teemme yhteistyötä Tromssan ja Tarton yliopistojen kanssa. Lisäksi olemme jakaneet erityisen monia karjalan kieleen liittyviä tutkimuskutsuja. Onkin ollut hienoa huomata, kuinka monet ovat innostuneet valitsemaan opinnäytetyöhönsä karjalan kieleen tai karjalaisuuteen liittyvän aiheen!
Kohti tulevaa lukuvuotta
Pian on aika jäädä kesätauolle, mutta työ karjalan kielen opetuksen, tutkimuksen ja elvytyksen parissa jatkuu heti elokuussa. Yhtäältä jatkamme tiivistä yhteistyötä kieliyhteisön kanssa ja kehitämme hyväksi havaittuja toimintamalleja, toisaalta muun muassa karjalan kielen lautakunta, karjalan kielen elvytysohjelman seuranta ja verkkosanakirjahanke tuovat yliopistolle myös uusia tehtäviä.
Tapahtumista, yhteistyöprojekteista, materiaaleista ja kuulumisista tiedotamme jatkossakin blogissa, sähköpostilistalla ja Facebookin Karjalan kieli eläy -sivulla. Myös vuoden 2026 karjalan kielen viikon teema on jo tiedossa, siitäkin tiedotamme alkusyksyn aikana.
Kiitämme vielä kerran kaikkia antoisasta yhteistyöstä, työmme seuraamisesta ja materiaaliemme käyttämisestä ja jakamisesta. Suuret passibot ja rentouttavaa kesää kaikille!