Võrolas-karjalaine piätteniččy Jovensuus
Oraskuun ezmäzen nedälin loppupuolel saimmo kallistu gost’ua, konzu Jovensuuh matkai joukko Viros eläjiä võron kielen pagizijua sego muzikantu da kieliristikanzu Nico Hannes, kuduadu tietäh Instagraman @segasugukiel-projektan kehittäjänny. Vastavundua oli planiiruittu yhtes kogo kevättalven aigua, da sen piätavoittehennu oli tarita varavonalazien baltiekkumerensuomelazien kielien pagizijoile mahtuo tuttavuo toine toizeh sego andua da suaja verdavustugie. Pidoh oligi võrolazien ližäkse kučuttu Jovensuun karjalazii nuorii da Päivännouzu-Suomen yliopiston opastujii.
Projektan pani rattahile Nico, sendäh gu häi oli baltiekkumerensuomelazien kielienke tuttavujes dogadinnuh, gu karjalan da võron pagizijoil on äijy yhtehisty. Tapahtumah algupaginas häi nosti ezimerkilöikse kieliaktivizman, zakonallizet kyzymykset da tiettäväine sen, gu karjala da võro ollah vähembistökielii moizis yhtehiskunnis, kudualoin valdukieli on niilöile lähästy suguu. Yksikai juuri nämmien kahten kielen pagizijat ei aijemba olla äijiä ruattu yhtes.
Täs tekstas kerrommo projektan-vastavundan kuulumizii. Toivommo, gu tekstu voi jagua tieduo kui karjalan, mugai võron kieleh näh, sego virittiä muvvostamah pagin- da ruadoyhtevyksii toizien varavonalazien kielien pagizijoinke.
Luvendoloi karjalan da võron kielih näh: perindöllisty sego eksperimentallistu kielenelvytysty
Tapahtumu avattih lyhyččäzil luvendoloil karjalan da võron kieleh näh. Karjalan kieldy da sih liittyjiä opastus- da elvytysruaduo ozutettih Ilja Moshnikov, Niko Tynnyrinen da Natalia Giloeva. Hyö opiteltih omassah luvendoloinke uuttu ruadotabua, kudai roih mahtollizekse vaigu lähäzien kielisugulazienke ruadajes: pagizimmo kai dielot karjalakse, ga anglienkielizet Powerpoint-slaidat avvutettih gostii ellendämäh. Ilja kerdoi karjalan kielen opindolois Päivännouzu-Suomen yliopistos, Niko karjalan kielen eriluaduzis elvytysruadolois ezimerkilöin kauti da Natalia ozutteli karjalankielizien paginpertilöin ”fotoal’bomua” libo kuvieh vuoh saneli paginkluuboin tärgevyös.
Kui karjalazet, mugai vorolazetgi oldih varustettu kolme ezitelmiä. Ezmäi Hipp Saar kerdoi meile võron kielen da sen elvytändän histourieh näh. Luvendo oli ylen mieldykiinnittäi, da sen aigua toven olet voinnuh huomata yhtäläzytty karjalan kielenke. Mollembil kielil ezimerkikse on aktiivine da ravei paginyhtehistö, ga kielen kehitändy da opastandu ollah jiädy huomavottah, konzu on ruvettu srojimah valdukielisty identitiettua da yhtehiskundua.
Perindöllizien metoudoin ližäkse mollembii kielii elvytetäh nygyaigazien da eksperimentallizien idejoin kauti. Hipp Saar da Eliisabet Raju lyhyöh kerrottih meile heijän võronkielizes Poodi Man -podkastas. Podkastu perustettih, sendäh gu sen luadijat oldih kuultu äijis nuorispäi kommentua, gu heil ei ole mieldykiinnittäjiä kielimaterjualua libo mahtuo kuulta ezimerkii sit, kui erähii uvvissanoi pidäs sanuo iänel. Poodi Man vastuau nämmih tarbehih, da eräs sen piäprincipois on, gu sen kauti võron kieldy käytetäh kaikis kontekstois, ei vaigu sit, konzu paistah võron kieleh näh. Vot mittuine vessel piävyndähine dielo, gu Poodi Man -podkastanke läs samah aigah zavodittih karjalankieline Kielikeitinpiirai-podkastu, kuduan tavoittehet ollah yhtenjyttymät!
Ližäkse Mihkel Braun ozutti meile Minecraft-kižan võrokse kiännettyy versiedy da kerdoi, gu kižah näh oli pidänyh kiändiä jygiedygi dieluo. Kižas on keräl eriluadustu kazvii da elättii, da kiändäjile pidi vuottamattah luadie ezimerkikse kogonazii taksonoumizii sanastoloi da nimii nengomile elättilöile, kudualoi ei elä libo nikonzu rubie elämäh võron paginalovehel. Minecraftan suvaiččijoile tiijokse, gu võronkieline versii löydyy Minecraftan uuzimas snapshot-versies da gu myöhembä se ližätäh sežo kižan virrallizeh versieh.
Lopukse Janek Vaab vie pidi meile ruttokielikursan. Aigua oli jiännyh vaigu viizitostu minuuttua, ga ehtiimmö opastuo kui vähäzen fonetiekkua, mugai erähät tärgiet perusfruazat. Nygöi tiijämmö, što konzu karjalazet mugatellah libo tallatah ka, ka, ka libo ga, ga, ga, võrolazet sanotah no. Konzu et tiijä, midä võrolazenke paistes vastata, on no läs ainos turvalline vaihtoehto.
Čipiti čäpiti, kieliruadopajua čiperikin šiivin
Lyhyön koufeipauzan da vällien paginoin jälgeh piimmö vie kaksi ruadopajua. Ezmäzes Olga Karlovan pietys ruadopajas võrolazet piästih tuttavumah karjalan kieleh. Segi ruadopaja piettih kogonah karjalakse ilmai nimittumua probliemua. Opastusmetoudannu käytettih karjalakse luajittuloi lugu- da pajokartiloi. Niilöi on aijemba käytetty paiči muudu lapsienke, ga ihan hyvin net päitäh sežo aiguhizienke käytettävikse. Aijembua kielenmaltuo ei ni pie, da yhtehizien ohjavoloin kauti tuttavikse tullah kui toine toizen nimet, mugai erähät karjalan perusverbit da linduloin nimet. Hannele Huovin Viučin vaučin (suom. Vautsin vautsin) veseldytti meidy kaikkii kielellizeh taga-alah kačomattah.
Ližäkse võron pagizijat piästih yhtistämäh karjalan da võron sanua, ga voibi sanuo, gu heile tehtävy oli äijiä kebjiembi, migu aijemba erähile suomenkielizile. Onnuako kebjevyöh oli voinnuh vaikuttua se, gu kai meijän gost’at oldih kieliaktivistat libo -ruadajat.
Toizes ruadopajas, kuduadu vedi Elena Rapa, syvenimmö pagizemah sih näh, kui varavonalastu kieldy voizit käyttiä enämbän iččes jogapäivähizes elokses. Täsgi paginas voit ellendiä, gu eri vähembistökielien pagizijoi koskietah yhtenjyttymät probliemat, kui ezimerkikse paginkanzoin olemattomus sego omah kielenmaltoh liittyi ebävarmus. Ozakse abunevvotgi ollah yhtehizet, da niilöi piäzimmo täs ruadopajas keriämäh tukkuh. Yhtehizen paginan lopukse parahat nevvot kerättih Padlet-alovehele, kuduas on vallittu täh kirjutukseh vaigu eräs vuitti.
Ehtyprogrammannu karjalas-võrolaine muuzikkuillačču Soindulas
Yliopiston programman loppiettuu et ni ehtinyh atkaloija, sendäh gu kerras erähän čuasun peräs algavui matkujoukon da Jovensuun nuorien karjalazien järjestetty karjalas-võrolaine muuzikkuillačču restoran Soindulas. Nečen pivon piendäh yliopiston ruadajat ei liitytty nikui, ga hyö rakkahal kehoitettin kaikkii ottamah ozua. Ilo oligi nähtä, gu Soindula oli ihan täyzi karjalan- da võronkielisty sego niilöin kielien suvaiččijua. Programmas oli muuzikkua kui karjalakse da võrokse, mugai ”segasugukielel”, da žanrat vaihteltihes perindöllizes jouhikkomuuzikas ainos modernambah pajattai-pajonluadai-tiipan materjualah.
Tahtommo vie kerran passiboija kaikkii ravies da opastajas päiväs (da nedälinlopus, sendäh gu suovattugi oli täyzi programmua, hos yliopisto ei olluhgi enämbiä keräl)! Nengomat tapahtumat annetah väzynyöle kieliruadajale vägie da juohatetah sit, gu kieliruavonke et ole yksin. Vägie voit suaja kui omis ruadodovarišois, mugai toizis, ket ollah yhtenjyttymäs tilandehes. On hyvä nähtä sežo nuorien aktiivižuttu da sidä, gu varavonalazien kielien tulii aigu on hyvis käzis.
