Ystävänpäivän tekstuvakkaine karjalakse
Hyviä ystävänpäiviä! Karjalan elvytyksen blogas on vuozien aloh jullattu erijyttymiä ystävytty da suvaičustu koskijua kirjutustu. Tiemua ollah kačeltu ezimerkikse kielikursoin opastujat, kudualoin kursuruadoloi olemmo jullannuh blogas.
Täh kirjutukseh on kerätty se-tämä aijemba blogas jullattu ystävänpäiväh hyvin pädii kirjutus, runo da ainehisto.
Hyvyä yštävänpäivyä! Hyviä mieleššäpiettävien päivyä!
Hyviä ystävänpäiviä! Hyviä mielessäpiettävien päiviä!
Hyviä ystävänpäiviä! Hyviä mielespiettävien päiviä!
Ystävänpäivän sanasto
Vuvvennu 2024 jullattih Olga Karlovan luajittu ystävänpäivän sanasto. Sanastoh on kerätty Karjalan kielen sanakirjaspäi ystäviä tarkoittajua sanua karjalan kielen eri murdehis. ”Dovariššu” da ”yštävä” ollah meile kaikile tuttavat, ga tiijätgo ezimerkikse sanat ”podruugu” libo ”kumppali”? Ližäkse sanastos on ystävänpäivän šanavakkani vienankarjalakse. Sih on kerätty tiemah liittyjiä sanua da virkehty.
Ystävänpäivän runot
Vuvven 2023 livvinkarjalan paginkursal Eila Markkinen smietti, mittumua čomua tekstua tahtos nähtä poštukartilois. Täs kolme ezimerkii da vie nelläs runo, kudai on kirjutettu vuvvennu 2022:
1.
Solovei čoma pajolindu
moneh luaduh pajattau
sinule omale armahale
ystävänpäiviä toivottau.
Roikkah sinun päiväh kylläl hyviä mieldy.
2.
Sinuu kuldoi armastan
hyviä ystävänpäiviä toivotan
roikkah päiväh hyviä mieldy
kylläl magiedu syömisty.
3.
Oma kuldukägözeni
armas syväinkäbyzeni
rouzan n’uppu kuldoizeni
sinuu minä rakastan
mielespiettävien päiviä toivotan.
4.
Parahat ystävät ollah
kui riäpöit kurniekas:
hyö kaikin ollah syväimes da yhtes!
Hyviä ystävänpäiviä sinule, ystävy armas!
Potruskaiset
Olga Karlovan, Sirpa Männyn da vienankarjalazen pakinaklupin ozanottajien luajitus Olemma, elämmä, pakajamma – Kieli matkuau miän keralla -verkotaido-ozuttelus kačellah ystävyttygi. Potruskaiset-tekstu kerdou dovarišoin matkas linnah. Tekstan ollah iänitetty Mari Rajamaa, Olga Karlova da Kai Peksujeff.
Tekstah liittyjän sanavakkazen da toizet tekstat lövvät ozuttelun omal sivul elvytyksen blogas.
Potruškaiset šuoritah pasarilla linnah.
– Vorssa olet!
– Ka no, onnakko linnah olemma matašša. Paššuau šitä ni manklautuo.
– Sriäppin näkyy olet? Kaunehet kiät voitajalla!
– Passipo hyvyä šanua, čikkon! A šie kačon hyväččäistä kalua olet šuanun?
– Kenen jalka kapšau, šen šuu n’apšau. Läkkä ruttoseh!
– Läkkä!
Enšiarkena elošijuah emännöitih.
Toisarkena toičči törättih.
Serotana šentäh ševättih.
Nellänäpiänä neruo nieklottih.
Piätinččänä pasarilla šiikua paissettih.
Šuovattana šuut makiekši šuatih.
Pyhänäpiänä pyry piällä pyllähti.
Runot vienankarjalakse
Vienankarjalazes pakinaklupi-paginkerähmös kirjutettih vuvvennu 2022 tekstua da runuo ystävänpäiväh näh. Nämmä kaksi runuo on kirjutannuh Helvi Ala-Viitala.
Haiku-runo
Passipo šiula
Valentinin päivänä
Potruška hyvä
Tanka-runo
Lämmin ajatuš
Valentinin päiväkši
konsa šie olet
on miunki mieli hyvä
kotvakši huolet haihtuu
Midä on ystävys?
Vuvven 2023 livvinkarjalan paginkursal Hannu Lappalainen kyzyi iččiedäs, midä on ystävys:
Ystävys on kahten ristityn keskeine rahvahanväline kontaktu, kudai on lähäzembi, migu tuttavus, ga loittozembi, migu yhtes olemine. Ystävys on omatahtoine da taza-arvoine väli, kudaman ozapuolet puaksuh vietetäh joudoaigua yhtes da paistah persounallizeh dielois. Hyväs ystävyös mollembat ozapuolet hyväksytäh toine tostu moizinnu, mittuzet hyö ollah. Hyvä ystävysväli on sežo turvalline; luotettavu ystävy ei sortuiče yhtehizii peitočuksii edehpäi.
Nenga tovelline ystävy ruadau:
- Häi kuundelou Sinuu – ei vaiku pagize da toitota omii mielii. Ystävy rohkenou sežo olla eri mieldy sinunke.
- Soittau Sinule sit, konzu hänel on igävy sinuu – ei vaiku sit, konzu hänel on mitah probliemu.
- Hyväksyy Sinuu sangiennu, laihannu, väzynyönny, rakastunuonnu libo ihan moizennu kui olet.
- Maltau sanuo Sinule, mittuine soba pädöy sinulles.
- Ellendäy, što toiči Sinä tahtot olla kogo päivän yksin pižamas da villazis sukis.
- Soittau da hyvittelöy Sinuu, konzu Sinul on olluh lykkyy.
- Mustau, gu Sinä avvutit händy vaigevuksis da avvuttau Sinuu, konzu tarvičet abuu.
- Tiedäy, gu luottamus on monen välin tärgevin kleisteri.
Ystävänpäivän sanaine karjalakse
Mulloi ystävänpäiviä pruaznuittih Sanaine karjalakse -rubriekas. Suvikarjalakse luajitus kirjutukses kačottih karjalan syväin-sanua:
Tänäpiänä on ystävänpäivä dai mielessäpiettävien päivä. Tämän päivän aijankohtane sanane on šyväin (vienankarjalaksi), syväin (suvi- da livvinkarjalaksi) ’sydän (elin, sielu, mieli, sisin, täyte, sisus, ydin, sydämenkuva)’.
Ezimerkkivirkkehissä on kuin päivän tiemah liittyjiä, mugai muudagi tämän sanan käyttyö. Virkkehet ollah suvikarjalaksi.
Ristikanzan syväin on kulakon suurus elin. – Ihmisen sydän on nyrkin kokoinen elin.
Syväin tykkäy, sykkiy. – Sydän sykkii.
Liägäri kuundelou syväindä. – Lääkäri kuuntelee sydäntä.
Kartissa on sydämen kuva. – Kortissa on sydämen kuva.
Hiän piirdi tetrattih sydämen. – Hän piirsi vihkoon sydämen.
Hyö leikattih sydämie ruskiesta bumuagasta. – He leikkasivat sydämiä punaisesta paperista.
Miän sydämet kuulutah yhteh. – Sydämemme kuuluvat yhteen.
Piiruan sydämenä on riissupudruo. – Piirakan täytteenä on riisipuuroa.
Puun syväin on onzi. – Puun sisus on ontto.
Ystävänpäivän vuoropaginat
Vuvvennu 2024 livvinkarjalan paginkursan opastujat luajittih ystävänpäiväh liittyjiä vuoropaginua. Täs kolme ezimerkii sit, kui ystävänpäiväh näh voit paista karjalakse:
Keri Kallio da Jaana Petsalo
Keri: Pietgo sinä ystävänpäiviä?
Jaana: No en tiijä, piengo libo pruaznuičengo, ga toinah ostan da syön šokoluadua, a en tiijä, piengo muite. Kuibo sinä?
Keri: Minägi en pruaznuiče. Hos vastavun ystävienke, toivotan hyviä ystävänpäiviä, ga ei muudu.
Jaana: Minun mieles toven sanuo ei ole Suomes mostu ystävänpäivän pruazniekkua.
Keri: Ei vikse ole samah luaduh, kui ezimerkikse Amerikas. A minun mieles on ylen vessel, gu Suomes se on moine päivy, konzu voibi sežo pruaznuija dovariššoi. Šotlandies oli se ainos päivy vai mielespiettävih niškoi.
Jaana: Muga, sil on moine leviembi merkičys Suomes.
Keri: Oletgo konzutahto andanuh libo suannuh podarkua ystävänpäivänny?
Jaana: Olen vikse suannuh šokoluadua kelpäitah, da olen sežo andanuh šokoluadua.
Keri: Iče en ni musta, olengo konzutahto suannuh libo andanuh, vikse olen.
Jaana: Oletgo suannuh kartii?
Keri: Vikse olen suannuh, a en musta. Školas niidy ainos juattih.
Jaana: Minä olen suannuh kaksi kartii. Yhten muamalpäi da tuatalpäi, toizen sizärelpäi.
Heli Palviainen da Tero Tikkanen
Tero: Heli, midä sinä duumaičet ystävänpäiväh näh, pruaznuičetgo sidä?
Heli: Enne pruaznuičin ylen harvah, a nygöi se on minun da minun mielespiettävän vuozipäivy. Nygöi meile tulou kolme vuottu. Sidä pruaznuičemmo lähimäzel nedälinlopul. Suomen ystävänpäivy toven ei sih näh päi, ga karjalan mielespiettävien päivy pädöy! Kuibo sinä, pruaznuičetgo?
Tero: Minä en pruaznuiče sidä, sendäh gu ei ole olluh meijän perehes tabua pruaznuija ystävänpäiviä. Minä en suvaiče sidä amerikkalastu tabua, što kai on ruskenah da syväimil.
Heli: Minä olen yhty mieldy sinunke, en suvaiče Amerikan mallii.
Tero: Ližäkse ystävänpäivy on minun da minun seukun roindupäivy!
Heli: Hyviä roindupäiviä jo edukyndeh! Pruaznuičetgo omua roindupäiviä?
Tero: Passibot! Tovennägözesti en, ga menen nedälinlopul minun mielespiettävällyö da sie sit keitämmö koufeit da syömmö midätah parembastu.
Tarja Tonteri da Helena Silvennoinen-Kuikka
Tarja: Kuibo sinä pruaznuičet ystävänpäiviä?
Helena: Minä en äijiä sidä pruaznuiče, sendäh ku se ei vie olluh perindeh, konzu minä olin lapsennu da nuorennu. A kuibo sinä pruaznuičet ystävänpäiviä?
Tarja: Toiči minä työnnän ystävänpäivän kartiloi. Tänä vuon minä ostin kartit iččeni poijile da nevesköile sego sevoittarele, kudai on minun ylen hyvä ystävy, no en mustanuh niilöi työndiä poštači. Kartit vuotetah tuliedu vuottu. Työnnitgo sinä, Helena, kartiloi tänä vuon?
Helena: Minä työnnin kartit meijän bunukoile, sendäh ku tiijän, što se on heile tärgei dielo. Minä työnnän ystävänpäivän hyvittelyt Facebookas.
Tarja: Muga, muga. Minä sežo hyvittelen dovariššoi Facebookas.