Ystävänpäivän sanasto karjalaksi

Šanaštoruavon luatin: Olga Karlova

Karjalan kielen elvytyšprojekti 2023–2024

Päivännoušu-Šuomen yliopisto

Yštävyä merkiččijyä šanua karjalan kielen eri murtehissa

Alahampana löyvät äijälti yštävä-šanua, voit tuttavuštuo niijen merkitykših ta käyttöh karjalan kielen eri murtehissa. Linkit juohatetah šilma Karjalan kielen šanakirjan šana-artikkeliloih.

Karjalan kielen verkkošanakirjan mukah

Yštävä, ystävä, ystävy: linkki šana-artikkelih ystävä

Tovarissa, dovariššu: linkki šana-artikkelih tovarissa

Pratana, bratana, bratan: linkki šana-artikkelih pratana

Kaveri: linkki šana-artikkelih kaveri

Truuku, druugu: linkki šana-artikkelih truuku

Potruška, potruuka, podruugu: linkki šana-artikkelih potruuka

Prijuateli, prijuatel’a: linkki šana-artikkelih prijoateli

Velli, vellini, velline: linkki šana-artikkelih velji

Pyhävelli: linkki šana-artikkelih pyhävelji

Ristivelli: linkki šana-artikkelih ristivelji

Veikko, veikkoni, veikkone, veikkoine: linkki šana-artikkelih veikkoine

Čikko, čikkoni, čikkone: linkki šana-artikkelih tšikkoine

Kumppali: linkki šana-artikkelih kumppali

Kamu: linkki šana-artikkelih kamu

Kamruatti: linkki šana-artikkelih kamroatti

Yštävänpäivän šanavakkani (vienankarjala-suomi)

Šanavakkasešta löyvät kaikenluatuista šanua ta virkehtä, mit liitytäh yheššä olentah ta yštävyöh.

yštävä (yštävän, yštävyä); tovarissa (tovarissan, tovarissua) – ystävä; kaveri, kumppani

Miula on äijä hyvyä tovarissua.

yštävyš (yštävyön, yštävyttä) – ystävyys

näkeytyö (näkeyvyn, näkeytyy, näkeyvytäh) – tavata

rikeneh – usein

Elämmä lähekkäh ta rikeneh näkeyvymmä yštävän kera.

muistua (muissan, muistau, muissetah) – muistaa

Muissan šilma. On še mukava, konša muissetah. Passipuo muistamua!

smiettie (smietin, smiettiy, smietitäh) – ajatella

Smietitkö šie milma?

uškuo (ušon, uškou, ušotah) – uskoa, luottaa

Ušomma toini toiseh.

ikävöijä (ikävöičen, ikävöiččöy, ikävöijäh) – ikävöidä

Rupien ikävöimäh miän yhtehisie kotvasie. Elä ikävöiče enämpi, kohta näkeyvymmä!

kuččuo (kučun, kuččuu, kučutah) – kutsua

kostissa, kostista, kostih – kylässä, kylästä, kylään

Yštävä kuččuu miät kostih.

ševätä (šepyän, šepyäy, ševätäh) – halata

Ševäkkä myö! ‘Halataan!’

šepyällä (šepyälen, šepyälöy, šepyälläh) – halailla, syleillä

kaikičči – aina

Hyö kaikičči šepyälläh.

šepäyš – halaus. Lämmin šepäyš.

paissa (pakajan, pakajau, paissah) – puhua, keskustella

Paiska myö! ‘Puhutaan!’

myötähäš – myötäänsä, alinomaa

Myötähäš pakajamma videoyhtevyön kautti. Miän pakinat kačo ei loputa.

paissa pälpättyä (pälpätän, pälpättäy, pälpätetäh) – rupatella

istuo (issun, istuu, issutah) – istua

hil’l’ua – hiljaa

toičči – joskus

hil’l’asuš (hil’l’asuon, hil’l’asutta) – hiljaisuus

Toičči paissa pälpätämmä, toičči issumma hil’l’ua ta kuuntelemma hil’l’asutta, konša kuin.

nakrua (nakran, nakrau, nakretah) – nauraa

muhie (muhin, muhiu, muhitah) – hymyillä

Hiän vain muhiu, a hyö nakretah.

yheššä – yhdessä

ruatua (ruan, ruatau, ruatah) – tehdä

Konša mitäki yheššä ruamma.

itkie (iten, itköy, itetäh) – itkeä

tai – myös, sekä

Nakramma tai itemmä.

hellie (hellie, helliy, hellitäh) – helliä, hemmotella

šulata (šuluan, šuluau, šulatah) – lohduttaa

Millä mielen šuluasin? Hyvä šana mielen šuluau.

hyvittää (hyvitän, hyvittäy, hyvitetäh) – lohduttaa, auttaa, ilahduttaa

äijälti – paljon, suuresti, kovasti

Äijälti hyvitit, kun viestie miula työnsit.

pityä huolta (pien, pitäy, pietäh) – pitää huolta

Pitäkkyä huolta toisistana!

armaš (armahan, armašta) – rakas. Armahat yštävät.

paraš (parahan, parašta) – paras. Parahat tovarissat.

kullankarvani (kullankarvasen, kullankarvaista) – erittäin hyvä, erinomainen, mainio

Kullankarvani yštävä.

šyväin (šytämen, šyväintä) – sydän

hyväšiämini (hyväšiämisen, hyväšiämistä) – hyväsydäminen

armaštua (armaššan, armaštau, armaššetah) – rakastaa, hyväillä

Mie šilma armaššan.

mieleššäpiettävä (mieleššäpiettävän, mieleššäpiettävyä) – rakas, rakastettu

šuvaija (šuvaičen, šuvaiččou, šuvaijah) – pitää, välittää, rakastaa

En pie enkä šuvaiče tätä pruasniekkua.

antua n’okkua – hieroa nenänpäitä; suudella.

Annatko n’okkua?

šuulaštua (šuulaššan, šuulaštau, šuulaššetah) – suudella

Kinošša šuulaššettih.

čukkie (čukin, čukkiu, čukitah) – pussata

lentočukka – lentosuukko

työntyä (työnnän, työntäy, työnnetäh) – lähettää, heittää.

Työntyä tervehyisie ‘lähettää terveisiä’; työntyä lentosuukko ‘heittää lentosuukko’

viesti (viessin, viestie) – viesti

Työnnän viessin yštävällä.

kirjani (kirjasen, kirjaista) – kirje

hyvittelykortti (kortin, korttie) – onnittelukortti

Hyvittelen yštävie kortilla.

Hyvyä yštävänpäivyä! – Hyviä ystävänpäiviä!

Hyvyä mieleššäpiettävien päivyä! – Hyviä mielessäpiettävien päiviä! Hyviä mielespiettävien päiviä!

Ystävänpäivä. Sydän.
Kuva: Sirpa Mänty