Elvytysprojektu vuvven 2024 linnuorientiiruičendas

Kirjutannuh: Niko Tynnyrinen

Karjalan kielen elvytysprojektu otti mulloi ezmästy kerdua ozua ezmäzen vuvven opastujih, libo reboloih, niškoi luajittuh linnuorijentiiruičendah. Tapahtumu jätti vedäjile moizet hyvät mustot, gu minä da Miikku Häkki piätimmo lähtie keräle sežo tänä vuon. Linnuorientiiruičendan tarkoituksennu on ozutella uuzile opastujile Jovensuun linnua da avvuttua heidy tuttavumah erijyttyzih opastujien järjestölöih da yliopiston opastunduainehih. Tapahtuman aigua opastujien joukkovehet kulgietah järjestölöin da toizien joukkoloin čökkehil da luajitah pienii tehtävii.

Myö olimmo ozuttelemas karjalan kielen elvytysprojektua, opastunduainehtu da karjalan kieldy kogonažuonnu. Jo mulloi meijän mielii rubei kiinnittämäh, kui kebjei on ellendiä karjalua suomen libo toiči toiziengi kielien pohjal. Rubeimmo sellittämäh nečidä dieluo luadimal luvettelon karjalankielizis virkehis, kudamis opastujien pidi vallita da oppie suomendua viizi. Oigies, läs oigies libo ylen vesseläs viäräs kiännökses hyö suadih čökkehen. Olimmo kerännyh luvetteloh kui suomen kauti selgiedy, mugai tarkoituksel hairieh vedäjiä virkehty. Enimbät joukot suadih tehtäväs kahtes nelläh čökehty viijes, ga hairehiigi tuli, da niilöis erähät vesselät keräimmo tukkuh:

Meil on kois se-tämä pikačču (pieni karitsa). = Minä valitsen sinut, Pikachu! Meillä on kotona setämies-Pikachu.

Minun kaži ravizou. = Minun käsi tärisee. Minuun kävi raivo.

Tarviččougo sinun kävvä rohtužikkoh? = Tarvitseeko sinun käydä röökillä?

Elin mulloi keskilinnas. = Elin muinoin keskiajalla. Elin ennen Savonlinnassa.

Buabal on rosku käes. = Mummolla on ruoska kädessä. Isällä on rousku kädessä.

Starikat = stadilaiset

Buabo = buddha

Kebjiembät sanat tänä vuon oldih jiämaido (jäätelö), rohtužikko (apteekki) da kodielätti (lemmikki).

Vedäjät čökkehel juuri enne tapahtumua. Kuva: Miikku Häkki

Alguehtäs čökkehel käydih moizet suuret da raviet joukot, gu nikui emmo ehtinyh äijiä paista opastujienke, ga myöhembä ehtäl saimmo hyviä kyzymysty karjalan kieles da sen tilandehes juuri nygöi. Oli vessel huomata, gu opastujil oli tänä vuon aijembua enämbi tieduo karjalan kieleh näh. Hyvä oli sežo nähtä äijis hualarilois elvytysprojektan luajittuu Opastun Päivännouzu-Suomen yliopistos -hualarimerkii. Erähät joukot kyzyttih minuu da Miikkuu ozuttelemah karjalan kieldy pagizemal toine toizenke, segi oli vessel dielo. Toiči karjalua puašitah pagizemah buitegu šuutkannu da ezimerkile nagretah, ga opastujat oldih kai hyväs mieles da tovengi tahtottih tiediä, mittuine kieli on karjala.

Miikku Häkki sanelou omii mielii opastujienke vastavundah näh nenga:

”Rodih hyvä mieli, ku äijät passiboittih meidy da sit oli ihan erähii, kudamien mieldy kiinnitti ottua karjala sivuainehekse. Oli sežo se-tämä joukko, kudai musti meijän rastin mennyt vuvves da tahtottih sit tulla uvvessah. Tapahtumas huomait, ku iellehgi on kylläl ruaduo ruattavannu, ku kaikin ei tietä karjalan kieles da karjalazis. Hyvä ezimerki sit oli, konzu yksi ristikanzu duumaičči, ku kai karjalazet tiettäväine maltetah runonlauluu. Vastain, ku ei tämä ole ihan tottu. Ga yhtelläh oli vessel!”

Tänä vuon tapahtumas oli sežo äijy vaihto-opastujua, kudamih niškoi olimmo luadinuh anglienkielizen tehtävän. Tehtäväs hyö suadih tieduo karjalan kieles da ezimerkikse sen stuatusas da yhtevyös suomen kieleh. Opastujat passiboittih meidy uvves tiijos da erähät tuldih vie eriže myöhembä kyzymäh tarkembah. Vessel on jagua tieduo.