Karjalaine sanastojoukko: Kaikki se ruado, mi sanastoloin luajindah liittyy, ei nävy kielenpagizijoilla

Karjalan kielen elvytysprojektu pandih rattahile Päivännouzu-Suomen yliopistos tämän vuvven tuhukuul. Projektan hantuzis ottihes ruadoh karjalaine sanastojoukko, kuduah kuulutah vienankarjalaine Olga Karlova, suvikarjalaine Katerina Paalamo da livvinkarjalaine Natalia Giloeva.  Iivananpäiviä vaste hyö paistah täs jo luajittuh sanastoruadoh näh da kačotah, kui voidas sidä kehittiä ielleh.

Natalia: Karjalan elvytysprojektan sanastojoukko on ruadanuh keviäs algajen ravieh. Erähäs kuus olemmo ehtinyh jullata lapsenkielen da lapsienke paistavan kielen sanastuo, yhtehiskunnallistu sanastuo, uuttu sanastuo Yle uudizih niškoi sego muudugi da konzu midä. Joga nedälii blogan sivuloile on tulluh mitah hyväččäine Sanaine karjalakse, olemmo mustanuh hyvitellä kaikil murdehil pruazniekoinkegi.  Kui teijän mieles meijän sanastoruado on mennyh? Midä kebjiedy da midä vaigiedu sit on olluh?

Olga: Joka ruavon alottamini vuatiu äijälti miettimistä: pitäy hyväsešti planuija, mitä on ruattava etukynteh ta mimmoset ne ollah enšišijaset tarpehet. Lyhyöššä ajašša olemma piäššyn hyväččäiseh vauhtih ta ruatuas’s’a hivoutuu ni yhtehini ruatopluani. Tämähän šanaštoruato ei ole meijän kokopäivätyötä, šentäh lyhyččäiseššä kotvasešša on valittava ta piätettävä min käyttöalan šanua tarvittais juuri nyt. Miušta piätavottehena on šuattua tämä kielitieto, nämä šanat ihmisillä käyttöh. Ta še ei ole tottaše kepie ruattava.

Katerina: Kaikki se ruado, mi sanastoloin luajindah liittyy, ei nävy kielenpagizijoilla. Uuvet sanat tullah sanakniigah, opassusmaterijualoih da kielenpagizijoin käyttöh. Sanassot pidäy luadie tiijollizeh tabah da tarkkazeh. Toičči tarkembah pidäy duumaija da tutkie eri sanavarianttoi. Kaikki se viey oman aijan.

Hyvin kaikkiedah on männyn tämä ruado, hos lyhyössä aijassa olemma luadin kaiken. Myö sanastojoukon jäzenet voimma paissa keskenäh kaikesta ruadoh liittyjästä – tiettäväne aivin karjalaksi. Toizien tugi kevendäy ruaduo. Sanastoloin käyttäjien työnnetyt passibotgi aivin lämmitetäh mieldä. Niistä nägyy, jotta miän ruavolla on suuri merkičys da miän luajitut sanassot ollah ylen tarbehellizet.

Natalia: Olemmo jullannuh sanastuo eri murdehil, ga emmo ainos samastu joga murdehel. Voizimmo täs avata, mindäh olemmo luadinuh nenga.

Katerina: Miän kirjakielien kehitändä on eri vaihieloissa, da meilä on pidän duumaija eri murdehien tarbehie. Toizie kirjakielie on kehitetty pitembäh da livvinkarjalaksi ezimerkiksi on kiännetty uudizie, mi on kehittän sen uutta sanastuo. Suvikarjalan kirjakielen kehitändä on vasta allussa. Tässä vaihiessa on pidän luadie ihan perussanastoloi da duumaija, midä juuri nyt ristikanzat tarvitah. Vasta siidä on parembi ielläh kehittiä sanastoloi da luadie niistä yksityiskohtazemmat.

Olga: Karjalan kielen murtehilla ta niijen kirjakielillä on eri tarpehet. Livvinkarjalakši kiännetäh Yle uutisie ta tämmöni ruato joka netäli tuottau uutta šanua ta näin kieli luonnon tapah kehittyyki. Ka vot vienankarjalaisilla pitäis šuaha šuomi–vienankarjala–šuomi-šanakirja ta šanaštotyötä on ruattava šen eteh. Opaštujat ta opaštajat jouvutah käršimäh kielenopaššukšen vaikevutta ilmain šanakirjua. Peruššanašto olis hyvä šuaha järješšykšeh ta šiih tovemmaštah oltais hyvänä lisäykšenä uuvvet ta ajankohtaset šanat, mit kuvaššettais šitä arkielošta, mitä nyt rahvaš eletäh.

Natalia: Olga, sinä pagizet oman poijanke karjalakse. Meijän sanastojoukos juuri sinä olet luadinuh lapsenkielen da lapsile paistavan kielen sanastoluvettelon da kazvatannuh sen virkehil. Kuibo on vaikutannuh kois paistavu kieli sih julgavoh? Käytätgo samastu sanastuo poijanke paistes?

Olga: Omašta pereheštä šuatu kokemuš tietyšti auttau šekä juohattau, mistä šanoista ta kielitilantehista on šuuri puuteh. Lapšen kašvamisen mukah kašvetah ni kielitarpehet. Jokapäiväseštä kielenkäytöštä olen hokšannun, jotta kaikista tärkientä ta vaikientaki on pisyö vähemmistökieleššä, olla šolahtamatta valtakieleh. Ta ei hätyä, kun et tietäne kuin še tahi tämä šana tulou karjalakši, kuin vain pisynet paistavan kielen rakentehissa, a šanat ne ičeštähki kiännytäh ta šynnytäh ajan mukah. Pitäis vain rohkiešti ruveta pakajamah. Šiih mainittavah lapšenšanaštoh olenki äijän lisännyn virkkehie, kumpasie ihan pakinašta olen poimin. Tätä lapšiperehen šanašton tukkuh keryämistä ta luatimista olis meininki jatkua.

Natalia: Katerina, sinä iče olet ehoitannuh suvikarjalakse jullattavakse yhtehiskunnallistu sanastuo. Mindäh valličit enzimäzikse juuri sen?

Katerina: Ristikanzoilla joga päiviä on tarvis paissa yhtehiskunnallizista dieloloista. Yhtehiskunnallista sanastuo vain ei ollun luajittuna suvikarjalaksi, eigö ni kielenpagizijat tiijetty, mimmozie uuzie libo vanhoigi yhtehiskundah liittyjie sanoi pidäis käyttiä. Sentäh valličin enzimäzeksi juuri yhtehiskunnallizen sanasson.

Olen vasta suanun valmeheksi lapsienkniigan, kumbaista tiettäväne vesselä oli luadie, ga sen jälgeh miula hyvin pädi tarttuo täh ihan toizenmoizeh dieloh.

Natalia: Sanastojoukos vuotetah dai suajah abuu sanoin luajindas, sanan valličendas sego kielentarkistukses. Rahvas tahtotah suaja enämbän tieduo kieles da sen sanastos, da sanastojoukko mostu tieduo andau. Midä uuttu työ iče oletto tiijustannuh sanastoruaduo ruadajes?

Olga: Kielen kera ruatuas’s’a kaiken aikua opaštuu mitänih uutta ta tiijuštelomista kačo riittäy. Šanaštojoukon yhtehisissä kerähmöissä, kumpasie myö piemmä karjalan kielellä, kaikičči ihualen meijän kielen kaunehukšie. Olen tuaš kerranki tokatin, jotta kun ollou šuurta tiijonhimuo, ni poikkoh opaššut malttamah karjalan eri murtehie. Šanaštoruavošša eri murtehien maltto äijälti auttau.

Katerina: Miän sanastojoukossa ollah kaikkien murdehien evustajat. Miän joukon kerahmoloissa da viestilöissä alalleh tulou vastah midägi uutta piendä toizih murdehih liittyjiä tieduo. Toičči sanoi eččiessä löyvätgi ihan muuda mieldäkiinittäjiä tieduo.

Natalia: Iivananpäivän jälles sanastojoukko pidäy omas ruavos väliaijan. Jatkuugo elokuul sanastoruado endizeh luaduh vai tulougo sih midä muutostu?

Katerina: Sygyzyllä julguamma endizeh tabah aijankohtazie sanoi da sanastoloi segö uutta sanastuo. Olemma ruadan kogo keviän da julguamma erähie keviän ruavon tuloksie sygyzyllä. Tiettäväne kaiken aigua kehitämmä tädä miän vasta allussa olijua ruaduo.

Olga: Himottais luatie šemmoistaki šanaštoruatuo, mi olis opaštujalla tai opaštajalla apuh. Olis hyvä luatie kaikenmoista šanaharjotušta, vuoropakinua, lyhyččäistä tekstie, mit paššattais kielenopaššušmaterijaliksi. Tämä ajatuš on jo pitän aikua pyörin mieleššä ta šiitä on ollun pakinua šanaštojoukon jälkimmäiseššä kerähmöššäki.

Kuva: Heini Karjalainen