Kokemuksia mentorointiohjelmasta

Itä-Suomen yliopiston humanististen alojen mentorointiohjelma toteutettiin ensimmäisen kerran lukuvuonna 2020–2021. Ohjelmaan osallistui 14 mentoria ja 14 mentoroitavaa. Tähän juttuun kokosimme muutaman osallistujan kokemuksia.

Mentori: yrittäjä, viestinnän asiantuntija Anu Ruusila, Cordial Communications oy

Kuvassa Anu Ruusila katsoo kameraan pihlajan lehtien takaa.

Yrittäjä Anu Ruusilalle mentorointi oli antoisa kokemus.

”Mentorointi oli ehdottomasti antoisa kokemus! Olen todella iloinen, kun sain olla mukana vahvistamassa osaavan ja monipuolisen humanistin urapolkua. Itselleni oli arvokasta sanoittaa omaa työtäni viestinnän asiantuntijana ja yrittäjänä. Keskustelut sujuivat kuin vanhoilla kavereilla heti alusta alkaen ja yhteyttä pidetään jatkossakin.”

Mentoroitava: humanisti ja tuleva asiantuntija Riikka Ikonen kirjallisuuden pääaineesta

Kuvassa Riikka Ikonen.

”Näin puolen vuoden mentorointiohjelman päätteeksi on mukava todeta, että kyllä kannatti! Lähdin ohjelmaan mukaan avoimin mielin ja muistivihko täynnä kysymyksiä. Toiveeni oli kirkastaa mentoroinnin kautta urapolkuani. Tapaamisten myötä huomasin, että humanistinen osaaminen antaa paljon enemmän työelämässä hyödynnettäviä taitoja kuin mitä tiesinkään. Kaiken lisäksi mentorini sattui olemaan aivan huippu alan ammattilainen. Odotin kovasti antoisia keskustelujamme, jotka jatkuvat onneksi myös tulevaisuudessa!”

Mentoroitava: Elina Leimu, kirjallisuuden opiskelija

Kuvassa Elina Leimu.

”Kaikin puolin mentorointiohjelma oli kokemuksena ihan loistava! Opiskelin pääaineenani kirjallisuutta eikä minulla ollut ohjelman alussa minkäänlaista suunnitelmaa, saati hajua siitä, mitä minä alkaisin tekemään sitten valmistuttuani. Olin aika hukassa ja epävarma omista taidoistani. Ohjelmaan kannattaa osallistua varsinkin, jos nämä fiilikset on tuttuja, sillä mentorini onnistui valaamaan minuun uskoa ja antoi konkreettisia vinkkejä työnhakuun, cv:n ja portfolion tekoon, työhaastatteluun sekä maalaili minulle erilaisia mahdollisuuksia, mitä voisin tehdä tutkinnollani valmistumisen jälkeen. Olo ei ole enää yhtä avuton ja hukassa.”