Projektiosaaminen on humanistille tärkeää

Mitä on projektityö, millaista osaamista se vaatii ja mitä humanistin kannattaa tietää projekteista? Opiskelijatyöryhmän jäsen Salli Pyykkönen pohti aihetta ja haastatteli projektikonkari Sonja Kortelaista.

“Projektityöt eivät tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa, koska lähes kaiken voi tehdä ikään kuin projektina”, sanoo projektipäällikkö Sonja Kortelainen.

Väitettä tukee Sitran Työ 2040 – Skenaarioita työn tulevaisuudesta -raportin ennuste alustatalouden yleistymisestä teknologisen kehityksen seurauksena. Alustatalous mahdollistaa etenkin projektiluonteisen, verkostomaisen työn yleistymisen. Mutta mitä tietotyötä tekevän humanistin tulisi tietää projektityöstä?

Yleisesti ottaen projekti on työntekoa, jolle on määritelty ennalta tietty kesto, tavoite ja budjetti. Vaikka projektit vaihtelevat aloittain ja tapauskohtaisesti, joitakin lainalaisuuksia projekteihin liittyy toistuvasti, kuten aikamääre ja raportointi.

Esimerkki: HUMUS – humanistit uudistuvassa työelämässä -hanke on projekti. Sen toteuttaa Itä-Suomen yliopisto, sen kestoksi on määritelty kolme vuotta ja sitä rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmasta. Tavoite on lähentää humanisteja ja työelämää sekä tuottaa parempia työllistymismahdollisuuksia alan osaajille. Projektissa työskentelee vastuullinen johtaja, ohjaaja, projektipäällikkö ja projektisihteeri. Lisäksi projektin tukena on opiskelijatyöryhmä, johon itsekin kuulun.

Kun kirjoitan työpaikkasivuston hakukoneeseen “projekti”, saan vastaukseksi lukuisia avoimia työpaikkoja: projektipäällikkö, avustajia projektiin, projektin kehittäjä… Työntekijältä odotetaan roolista riippuen muun muassa johtamistaitoja, kykyä itsenäiseen ja ryhmätyöhön, alan asiantuntijuutta, kielitaitoa, taloushallinnon osaamista, suunnittelua ja dokumentointia. Projektityöskentely voisi olla juttusi, jos olet taidoiltasi monipuolinen ja löydät projektin, jossa juuri omasta osaamisestasi on hyötyä.

Humanisti projektityötä tekemässä

Sonja Kortelainen on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksessa projektipäällikkönä vuodesta 2009. Hänen työnkuvansa kattaa osaamisen kehittämisen ja kouluttamisen projektien hallinnointia. Projektit ovat kestoltaan yleensä puolesta vuodesta kahteen vuotta, ja niiden teemat vaihtelevat. Kortelainen on Venäjän kielen ja toimintaympäristön asiantuntija, ja toteutuneet projektit ovat sisältäneet muun muassa käyntejä Venäjällä sekä juridiikkaa, kuten vankiloiden virkamiesvaihdon, tuomioyhteistyöhankkeen ja sovittelutoiminnan kehittämistä. Lisäksi niihin on kuulunut esimerkiksi projekti- ja bisnesosaamisen kouluttamista sekä opettajien täydennyskoulutusta.

Sonja Kortelainen puhumassa hankkeensa koulutuksessa helmikuussa 2020.

Tällä hetkellä Kortelainen tekee töitä kahdessa projektissa. Ensimmäinen keskittyy hyvinvointimatkailuun ja se toteutetaan yhteistyössä kauppatieteiden laitoksen kanssa. Toisen projektin aihe liittyy erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoimintaan, ja siinä on mukana soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Erilaiset yhteiskumppanit tyypillisesti tuovat tarvittavaa osaamista ja tukevat toisiaan projektien toteuttamisessa.

Kortelaisen työnkuvaan kuuluu projektien hallinnointivastuu. Kaikki lähtee ideoinnista ja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa sovitusta rahoituksen hakemisesta. Käytännön toteutuksen hallinnointiin liittyy aikataulusta ja suunnitelmasta huolehtimista. Kortelaisen työhön kuuluu myös koulutusten, matkojen ja tilaisuuksien suunnittelua ja järjestelyä, osallistujien houkuttelua paikalle mainoksilla, viestintää hankkeen toi

minnasta, projektikokouksiin osallistumista eri sidosryhmien kanssa sekä projektin taloudesta vastaaminen. Projektin aikana ja varsinkin loppuvaiheessa tehdään raportointia hankkeesta, mikä on etenkin rahoittajille tärkeää tietoa projektin onnistumisesta.

Kysyin Kortelaiselta, minkälaisia projekteja humanisteille on työelämässä tarjolla. Ensinnäkin humanisteille sopivia projektityyppejä voisivat olla tutkimus- ja kehitysprojektit sekä erilaiset julkishallinnon projektit. Kortelainen kertoo, että yrityksissä on jatkuvasti käynnissä erilaisia projekteja, joista humanisteja voisivat kiinnostaa esimerkiksi henkilöstön kehitykseen liittyvät hankkeet. Myös kunnilla, kaupungeilla ja koulutusorganisaatioissa on hyviä työllistymismahdollisuuksia humanisteille sopivissa projekteissa. Lisäksi kolmannella sektorilla monet yhdistykset toteuttavat jatkuvasti projekteja. Kortelaisen mukaan hyviä työtehtäviä projekteissa humanisteille ovat yleisten projektitehtävien lisäksi asiantuntijaroolit. Esimerkiksi pitkään opetustyötä tehneet voivat päätyä työskentelemään koulutusprojekteissa, ja voivat toimia itse kouluttajina.

 Vaihtelevuutta luvassa

Projektityö tarjoaa vaihtelua ja jatkuvasti uutta oppimista, kertoo Kortelainen. Hän kuvailee projektien sopivan uteliaille ihmisille, jotka pitävät monipuolisesta työnkuvasta. Vaihtuvat teemat tarjoavat uutta opittavaa, eikä projektityössä pääse kyllästymään. Projekteissa voi päästä kehittämään asioita, mihin ei muuten välttämättä olisi resursseja. Esimerkkinä Kortelainen mainitsee opetushallituksen koordinoimat ja rahoittamat täydennyskoulutukset, jotka tarjoavat opettajille tärkeää lisäkoulutusta.

Projektityö on vienyt Sonja Kortelaisen moniin paikkoihin. Kuvassa Kortelainen poseeraa venäläisen metsänhoitajan kanssa Lugan alueella vuonna 2007. Hän aloitteli tuolloin uraansa Ruralia-instituutissa.

Projektiin luonteenomaisesti liittyvät yllätykset ja muutokset ovat aina mahdollisia. Jo projektin ideointi- ja rahoitusvaiheeseen liittyy jonkin verran epävarmuutta, sillä kaikki suunnitellut projektit eivät välttämättä toteudu. Kortelaisen neuvo on pitää aina varasuunnitelmaa takataskussa, jos suunnitelmaa joudutaan lennosta muuttumaan. Muutoksen sietäminen ja tarvittaessa nopeatkin päätökset ovat osa projektipäällikön työelämätaitoja.

Kun vuoden 2020 maaliskuussa kansainvälisen projektin toteutus oli tapahtumaa ja osallistujien paikalle saapumista vaille valmis, venäläiset yhteistyökumppanit ilmoittivat yllättäen matkustuskiellosta. Tapahtumaa siirretiin toukokuulle, kunnes alkoi valjeta, että koronapandemia tulee muutamaan kansainvälisten projektien toteuttamista pidemmäksi aikaa. “Tällaisissa tilanteissa korostuvat joustavuus ja kyky nopeisiin päätöksiin”, Kortelainen summaa. Loppujen lopuksi koronapandemian aiheuttama digiloikka on tuonut hyvääkin projektityöskentelyyn. Yhteydenpito on parantunut, ja harvemmat tapaamiset venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat vaihtuneet säännöllisiin noin kuukauden välein pidettäviin Zoom-palavereihin.

Vuorovaikutustaidoilla kohti onnistumisia

Kortelainen kehottaakin projekteissa kiinnittämään huomiota juuri vuorovaikutussuhteisiin sekä tarpeiden huomioimiseen sekä organisaatio- että yksilötasolla työskentelyn helpottamiseksi. Hänen mukaansa on selkeämpää toteuttaa projekti, jossa tavoitteet ja hyödyt näyttäytyvät kirkkaina kaikille osapuolille. Uusien yhteistyökumppanien kanssa olisi hyvä varata aikaa tutustumiseen ja töiden yhteensovittamiseen, koska ne tulevat vaikuttamaan niin aikataulutukseen kuin tulevaan työnjakoonkin. Aikataulussa pysyminen voidaan nähdä yhtenä projektityön haasteena, mutta Kortelainen näkee sen tyypillisempänä teknisissä projekteissa kuin kehittämishankkeissa.

Kortelainen kuvaa onnistunutta projektia sellaiseksi, jossa kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja tulokset jäävät elämään. Tällöin tavoitteet ovat saavutettu suunnitelman mukaisesti. Myös luotettavat kumppanit ja selkeä työnjako ovat osa onnistunutta projektia.

Miten oppia projektityötaitoja?

Jos nyt innostuit projekteissa työskentelyistä ja haluaisit päästä kehittämään taitojasi, miten ottaa ensimmäinen askel?

Humanistinen koulutus on valmistanut Kortelaista hyvin projektien parissa työskentelyyn. Etenkin graduvaiheessa hän koki oppivansa tekstin ja raportin laatimista, asiakokonaisuuksien hallintaa ja järjestelyä sekä itsenäistä ja vastuullista työotetta. Tärkeäksi ominaisuudeksi hän mainitseekin taidon oppia ja ottaa selvää asioista. “Projektityöt eivät aina koske omaa sisällön asiantuntijuutta, mutta aiheeseen perehtymisestä on hyötyä, koska se auttaa työskentelemään alan ammattilaisten kanssa”, hän kuvailee. Lisäksi raportointi, joka on olennainen osa projekteja, tulee humanistilta kenties luontevasti, jos asioiden analyyttinen tarkastelu on jo valmiiksi tuttua.

Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston sivuainetarjonnassa on Projektiosaamisen opintokokonaisuus. Sen tavoitteina on hankkia talousosaamista ja tutustua markkinointiin, budjetin laatimiseen tai kirjanpitoon sekä vahvistaa viestintä- ja sosiaalisia taitoja sekä hankkia muita projektityössä tarvittavia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi työn organisointi ja aikatauluttaminen, itsensä johtaminen ja suurten kokonaisuuksien hallinta.

Hyvin johdetussa projektissa on suurempi todennäköisyys onnistua, joten johtamistaitojen opiskelukaan ei ole huono idea. Oman asiantuntijuuden lisäksi Kortelainen vinkkaa, että taloushallinnon peruskursseista olisi ollut projektipäällikön työssä hyötyä. Toisaalta tarvittavat taidot ovat hänen kohdallaan kehittyneet työelämässä. Lisäksi täydennyskoulutus ei ole koskaan liian myöhäistä. Kun Kortelainen huomasi tarvitsevansa pedagogisia taitoja koulutusten suunnittelussa, hän suoritti Itä-Suomen yliopistolla muutaman hyödyllisen pedagogiikan kurssin.

Ja sitten vaan mukaan projekteihin!

Työharjoitteluvaiheessa, kesätyössä tai valmistumisen jälkeen voi hakeutua projektitehtäviin ja päästä oppimaan tarvittavia taitoja käytännössä. Projektityöt ovat joka kerta erilaisia, joten niiden tekeminen on paras tapa hankkia kokemusta ja totutella kyseiseen työnteon tapaan.

Kortelainen päätyi tekemään projektitöitä jo maisterivaiheen harjoittelussa työskentelemällä Suomessa ja Venäjän Petroskoissa toteutetussa tutkimusprojektissa. Valmistuttuaan venäjän kielen koulutusohjelmasta vuonna 2007 hän siirtyi projektiassistentiksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiin, ja niin kokemus projektityöstä ja asiantuntijatehtävistä lähti kertymään heti uran alusta alkaen.

Useita projekteissa tarvittavia taitoja ja työkaluja voi hankkia jo opiskeluaikana tai muunlaisessa työssä. Vuorovaikutustaidot, aikatauluissa pysyminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen eivät koskaan mene humanisteilla työelämässä hukkaan. Kortelainen mainitsee ylioppilaskunnassa toimimisen ja muun järjestötoiminnan olleen hänelle hyviä lähtökohtia projektityöskentelyyn. On hyvä harjoitella tavoitteiden saavuttamista määräajassa. Järjestelmällisyys, suunnitelmissa ja aikatauluissa pysyminen sekä tiimien hallinnointi ovat erinomaisia taitoja humanisteille.

Teksti: Salli Pyykkönen
Kuvat: Sonja Kortelaisen albumi