Työelämäyhteistyö vahvistaa humanistin itsetuntoa ja korkeakoulun erityisosaamista

Miksi työelämäyhteistyöhön panostaminen on tärkeää humanistisilla aloilla? Museoalan ammattiliitto MAL:n järjestökoordinaattori Heta Hedman pohtii aihetta vierasblogissa.

”Työelämäyhteistyö avaa oppilaitoksille uusia ovia”, kirjoittaa Heta Hedman.

Kohtaan työssäni usein opiskelijoita ja vastavalmistuneita, joita mietityttää tuleva työelämä. Siirtyminen opiskelijasta työuralle saattaa tuntua hypyltä tuntemattomaan. Mistä humanisti voi löytää työtä? Millä aloilla humanistista osaamista voi hyödyntää?

Hämmennys voi ymmärrettävästi johtua muuttuvan elämäntilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta. Joskus huoli kuitenkin näyttää kumpuavan siitä, ettei vastavalmistuneelle humanistille ole opintojen aikana yksinkertaisesti annettu tarpeeksi tietoa työelämän monista mahdollisuuksista, puhumattakaan hänen innostamisestaan osaamisensa soveltamiseen.

Korkeakoulu, innosta humanistia työelämään!

Osaamista humanisteilla on, siitä ei ole epäilystäkään. Erityisesti muuttuvassa ja vauhdilla digitalisoituvassa työelämässä juuri humanistien osaaminen näyttää pitävän pintansa. Humanistisesta oppiaineesta valmistuneiden osaaminen laaja-alaisuudessaan ja monipuolisuudessaan on valtti joustavuutta ihannoivassa työelämässä ja vastaa hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Näin totesi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI, joka julkaisi alkuvuodesta 2020 arviointinsa humanistisesta koulutusalasta.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä viesti välity aina opiskelijoille. Arvioinnissa todetaan nimittäin myös, että humanistisen osaamisen merkityksellisyydestä huolimatta juuri työelämärelevanssin huomioiminen opintojen suunnittelussa ja opiskelijoiden ohjauksessa vaatisi vielä työtä. Erityisesti harjoittelumahdollisuuksien lisääminen, työelämätaitojen kehittäminen sekä osaamisen sanoittamisen harjoitteleminen nostettiin tärkeiksi kehityskohteiksi.

Kysynkin nyt teiltä, korkeakoulujen edustajat ja henkilökunta: mitä teillä tehdään humanistiopiskelijoiden työelämätaitojen ja -yhteyksien edistämiseksi?

Korkeakoulut ovatkin ottaneet härkää sarvista entistä tiukemmin kiinni. Viime vuosina opetussuunnitelmia on uudistettu työelämälähtöisemmiksi, ja korkeakoulujen hankkeet, kuten TYYLI-hanke sekä HUMUS-hanke ovat vieneet korkeakoulujen työelämäyhteistyötä eteenpäin tavoilla, joista olisin omina opiskeluaikoina vain uskaltanut haaveilla. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto on HUMUS-hankkeen aloitteesta ryhtynyt alueellisen työelämäyhteistyön kehittämiseen seitsemän työelämäkumppanin kanssa kuluvan lukuvuoden aikana.

Vierailin itse vuoden 2020 alussa Tampereen yliopiston historian opiskelijoiden työelämäkurssilla kertomassa museoalasta. Ensimmäistä kertaa järjestettävän kurssin aikana opiskelijat perehtyivät historiasta valmistuneiden ja työelämässä olevien ammattilaisten johdolla moniin (myös ei niin perinteisiin humanistien) työllistymisaloihin ja tehtäviin niin luovasta taloudesta kunta-alaan ja kaupalliseen alaan.

Kiitos siis korkeakouluille ja oppiaineille, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet humanistien työelämätaitoja! Näitä onnistumisia ja kokeiluja riittää inspiraatioksi muille työelämäyhteistyön muotoja pohtiville. Suosittelenkin lämpimästi tuomaan työelämäyhteistyötä tiiviimmin opetukseen; myös hyvin matalan kynnyksen työelämävierailut voivat olla opiskelijalle tärkeitä innoittajia omalle uralle.

Työelämäyhteistyö vahvistaa kuvaa humanistin erityisosaamisesta

Humanistin erityisen osaamisen esiin tuominen ja sanoittaminen käytännön työelämäyhteistyön kautta on tärkeää ensinnäkin humanistien erityisosaamisen korostamiseksi. Olen joskus kuullut epäilyjä siitä, että työelämäyhteistyön lisääminen vie huomiota pois ydinosaamisesta ja -opetuksesta. Itse koen asian toisin; työelämäyhteistyö on nimenomaan tapa korostaa humanistien osaamisen erityislaatuisuutta.

Aika harvoin humanisti nimittäin työskentelee pelkästään kanssahumanistien ympäröimänä organisaatiossa, jossa työn tekemistä ohjaavat humanisteille tyypillinen kokonaiskuvien hallinta, kriittinen ajattelukyky tai kielen ja käsitteiden analyyttinen tarkastelutapa. Korkeakoulussa nämä ominaisuudet saattavat näyttäytyä opiskelijalle lähes itsestäänselvyytenä, kun opiskeluyhteisö koostuu samoin reunaehdoin ajattelevista.

Työelämässä työyhteisöt koostuvat kuitenkin moniammatillisista tiimeistä, joissa jokaisen osaaminen rikastaa organisaatiota kokonaisuudessaan. Siksi humanistin osaamisen sanoittaminen on tärkeää jo opintojen alkuvaiheessa, jotta humanisti osaa kertoa osaamisestaan työmarkkinoilla.

Työelämätaitojen harjoittelu on keino saada opiskelija arvostamaan osaamistaan sekä ymmärtämään, miksi se on erottautumistekijä työmarkkinoilla.

Samalla työelämäyhteistyö valmentaa opiskelijaa ymmärtämään, miten osaamista voi soveltaa erilaisilla aloilla. Liian harvoin humanistit varsinkin uransa alkuvaiheissa uskaltavat suunnata vähemmän tyypillisille aloille, joissa humanistin osaaminen voisi kuitenkin loistaa.

Oppiaineiden ja korkeakoulujen erityisosaaminen esiin työelämäyhteistyöllä

Opiskelijan tukemisen lisäksi työelämäyhteistyö avaa oppilaitoksille uusia ovia.

Tämän hetken työelämää leimaa jatkuva muutos: toimintaympäristöt muuttuvat, yhteiskunnan ja kuluttajien laatuvaatimukset ovat yhä korkeampia, organisaatiot pyrkivät olemaan yhä ketterämpiä ja niillä on jatkuva tarve uusiutua. Oppilaitosten on syytä olla perillä työelämää ja yhteiskuntaa muovaavista kehityskuluista, jotka pitkässä juoksussa vaikuttavat myös korkeakouluihin. Opintoihin sisään leivottu työelämäyhteistyö mahdollistaa jatkuvan dialogin suoraan työelämää edustavien tahojen kanssa niistä lähtökohdista käsin, jotka ovat oppiaineille tärkeitä.

Työelämäyhteistyö on myös oiva mahdollisuus kehittää korkeakoulujen kaipaamaa alumniverkostoa. Yhteistyö on orgaaninen tapa pitää alumneja mukana yliopiston toiminnassa sekä kerätä tietoa alumnien sijoittumisesta työelämään.

Nyt ja varsinkin tulevaisuudessa korkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa entisestään. Työelämäyhteistyöllä korkeakoulut voivat profiloitua paikallisesti ja alakohtaisesti erilaisiin yhteistyömuotoihin ja -tahoihin. Onko paikkakunnallanne merkittävää yritystoimintaa? Toimiiko kunnassanne tärkeä kulttuuriorganisaatio tai työllistääkö turismi paikallisia? Voisiko näillä olla jotakin annettavaa humanistisille oppiaineille – ja toisin päin?

Kannustankin korkeakouluja ja erityisesti humanistisia oppiaineita työelämäyhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö on hieno mahdollisuus kirkastaa korkeakoulun, tiedekunnan ja oppiaineiden erityisosaamista sekä korkeakoulun paikallista merkitystä ja alueellisia verkostoja. Samalla koulutetaan innostuneita humanisteja, joilla on vahva side opinahjoonsa – myös valmistuttuaan.

Heta Hedman
järjestökoordinaattori
Museoalan ammattiliitto MAL