Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni täytti 10 vuotta – miltä metsä näyttää nyt
Teetin ensimmäisen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni Joensuun Ylämyllyllä loppusyksyllä 2015. Leimikkoon kuului kuivahkon kankaan varttunut männikkö, jossa tehtiin ns. suojuspuuyläharvennus, ja nuorempi kuivan kankaan männikkö, jossa tehtiin yläharvennus vaihtelevaan tiheyteen. Tässä ja aiemmassa kirjoituksessani kerron nuoremmasta metsiköstä. Ohjeeni hakkuukoneen kuljettajalle oli, että läpimitaltaan alle 22 cm puita ei saa hakata, ja jäävän metsän tiheys saa vaihdella. […]
Vanhoja totuuksia jatkuvasta kasvatuksesta
Monet metsävaikuttajat luulevat tietävänsä, että jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen pienentää puuston kasvua 20 %. Näin väitetään siitä huolimatta, että avohakkuussa kasvu pysähtyy kuin seinään. Mitättömän kasvun vaihe kestää kasvupaikasta riippuen 10–30 vuotta. Avohakkuu merkitsee aina kasvutappiota siihen verrattuna, että metsää harvennetaan tai sitä ei hakata lainkaan. Pidemmän aikavälin analyysit osoittavat, että tasaikäismetsätalous, jossa harvennukset ovat alaharvennuksia, […]
Hiilinielukeskustelun uusi vaihe
Viime vuosien hiilinielukeskustelussa on nähtävissä seuraavat vaiheet: 1 Suomen metsät ja metsätalous ovat valtava hiilinielu 2 Suomen metsät ja metsätalous ovat hiilinielu 3 Hiilinielut on laskettu väärin Kun hiilinielut pienenivät hakkuiden seurauksena alle Suomen tavoitetason, metsäalan lehdissä ja järjestöissä muistutettiin, että metsät ovat edelleen hiilinielu. Kun tämäkään väittämä ei enää pidä paikkaansa, on siirrytty vaiheeseen […]