Terveystieteiden maistereiden työllistyminen?- katsaus kandidaatintyön tuloksiin

Tein kandidaatin työni aiheesta Kuopion ja Itä-Suomen yliopistojen liikuntalääketieteen oppiaineesta vuoden 2000 jälkeen valmistuneiden terveystieteiden maistereiden työllistyminen. Terveystieteen maisteriksi Itä-Suomen (ent. Kuopion yliopisto) on voinut valmistua vuodesta 1992 alkaen. Tarkastelun kohteena oli vuodesta 2000 eteenpäin valmistuneet opiskelijat, joiden yhteystiedot olivat sähköisesti saatavilla. Vuoden 2000 jälkeen on valmistunut noin reilut 200 opiskelijaa.

Tietoja valmistuneista kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka toteutettiin sähköisesti tammikuussa 2022. Tutkimuksen tarkoituksena oli siis selvittää, mihin ja miten valmistuneet terveystieteiden maisterit ovat työllistyneet ja onko aikaisemmat tai terveystieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen suoritetut koulutukset vaikuttaneet työllistymiseen.   

Vastaajien taustatiedot

Kyselyyn vastasi yhteensä 49 vastaajaa, joista hieman yli puolet oli naisia. Vastaajat olivat noin 46-vuotiaita ja heistä enemmistö, eli kolmasosa asui Uudellamaalla ja noin neljäsosa Pohjois-Savossa. Vastaajien valmistumisvuodet jakautuivat kohtalaisen tasaisesti vuosille 2000–2021 antaen siis tietoa valmistuneista koko 21 vuoden ajalta. Opintojen aloituksesta terveystieteiden maisteriksi valmistumiseen kului keskimäärin 4,5 vuotta, lähes 80 % valmistui kuudessa vuodessa tai nopeammin.

Opinnot

Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet ilmoitti opiskelleensa työn ohella, neljäsosa päätoimisena opiskelijana sekä vajaa neljäsosa muulla tavoin (perhe/hoitovapaat ym.) Liikuntalääketiedettä opiskellaan edelleenkin usein työn ohella. Tämän mahdollistaa monet etäopetuksessa verkko-opintoina toteutettavat opinnot, joita pystyy suorittamaan omalla ajalla esimerkiksi työpäivien jälkeen. Monelle etäopinnot ovatkin varmasti pelastus, sillä viiden vuoden opinnot jäisivät monella taloudellisista tekijöistä johtuen suorittamatta, jos opiskelujen suorittaminen työn ohella ei olisi mahdollista. Suuri verkko-opetuksen määrä näkyy kuitenkin vähäisessä lähiopetuksen määrässä. Käytännön opetusta on vähän, mikä saattaa heijastua myös valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen. Esimerkiksi asiakastyössä työskentelevien määrä oli pienehkö kyselyyn vastanneiden keskuudessa.

Opiskelua edeltäneet koulutukset ja ammatit ovat osaltaan vaikuttaneet työllistymiseen terveystieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen. Yhteensä 33 vastaajaa ilmoittiliikuntalääketieteen opintoja edeltäneen koulutustaustansa ja yleisimpänä koulutusasteena oli AMK- tasoinen koulutus (esimerkiksi fysioterapeutti tai liikunnanohjaaja), toiseksi yleisimpänä toisen asteen koulutus ja kolmanneksi yleisimpänä yliopistotason koulutus. Onkin mielenkiintoista jatkossa seurata valmistuneiden työllistymistä, kun pelkällä ylioppilaspohjalla sisään tutkinto-opiskelijaksi otettavien määrää on lisätty vuodesta 2016 alkaen. Heillä työllistymistä voi ohjata omat mielenkiinnon kohteet ja harrastukset, mutta varsinaista ammatillista koulutusta heillä ei taustalla vielä ole.

Kysyttäessä terveystieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeisiä koulutuksia tai ammatteja, 44 vastaajasta hieman yli puolet ilmoitti jatko-opiskelleensa. Suoritettuja opintoja olivat muun muassa tohtorin tutkinto, pedagogiset opinnot, toinen maisteritutkinto, AMK -tutkinto sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinto (usein johtamiseen liittyen). Noin kolmannes kyselyyn vastanneista ilmoitti opiskelevansa myös tällä hetkellä. Heistä suurin osa ilmoitti tekevänsä tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa. Mielenkiintoa jatko-opiskelun aloittamiseen oli vastanneiden keskuudessa jonkin verran. Jatkokouluttautumisen tarpeen voisi siis ajatella olevan suurehkoa työelämässä terveystieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen. Tämä voi johtua maistereiden jatkuvan oppimisen tarpeesta, jota esiintyy lähes kaikilta koulutusaloilta valmistuneilla. Myös terveystieteiden maisterin koulutus on laaja ja monenlaiseen työhön soveltuva, mikä voi lisätä tarvetta jatkokouluttautumiselle sen jälkeen, kun oma, itselleen sopiva työura on löytynyt.

Työelämä

Liikuntalääketiedettä opiskelleiden terveystieteiden maistereiden työllistyminen oli hyvällä tasolla. Yksikään 49 vastanneesta ei ilmoittanut olevansa tällä hetkellä työttömänä. Lisäksi suurin osa vastaajista ilmoitti työskentelevänsä vakituisessa työsuhteessa. Kaikki vastanneet eivät kuitenkaan enää työskennelleet terveystieteiden maisterin koulutusta vastaavassa työssä ja monella työnkuva ei enää vastannut terveystieteiden maisterin tutkintoa organisaation sisäisten työnkuvan muutosten myötä. Yleisimpiä ammattinimikkeitä olivat aluekoordinaattori, projektipäällikkö, tutkija, tutkimusjohtaja, asiantuntija, lehtori, opettaja, terveysliikunnan asiantuntija ja aluepäällikkö.

Kyselyyn vastanneiden nykyinen päätyönantaja ja työtehtävät näkyvät kuvioissa 1 ja 2. Yleisintä oli siis työskennellä yksityisessä yrityksessä, joissa yleisimmin tehtiin johto- ja esimiestehtäviä. Myös kunnissa/kuntayhtymillä työskentelevät tekivät enimmäkseen johto- ja esimiestehtäviä. Tutkimustyötä tehtiin yleisimmin yliopistossa sekä yksityisessä yrityksessä. Hallinto- suunnittelu- tai kehitystehtävissä työskentelevillä yleisimpänä päätyönantajana oli järjestö tai vastaava, kunta tai kuntayhtymä, yksityinen yritys tai muu julkisen hallinnon organisaatio. Asiakastyötä tehtiin lähinnä yksityisessä tai omassa yrityksessä.

Kyselyssä selvitettiin myös valmistuneiden tyytyväisyyttä terveystieteiden maisterin koulutukseen, vastausten jakautuminen näkyy kuviossa 3. Vastanneet olivat pääasiassa tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kokivat terveystieteiden maisterin tutkinnon valmistaneen heitä riittävästi heidän nykyisiin työtehtäviinsä.

Terveystieteden maistereiden työllistyminen – johtopäätökset

Kuopion – ja Itä-Suomen yliopistosta liikuntalääketieteen oppiaineesta terveystieteiden maistereiksi vuosina 2000–2021 valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja laaja-alaisesti. Kyselyyn vastanneiden koulutukset ja ammatit ennen ja jälkeen liikuntalääketieteen opintojen ovat ohjanneet työllistymistä. He työskentelevät pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa. Päätyönantajina ovat yksityiset yritykset, järjestö tai vastaava, kunta/kuntayhtymä tai yliopisto. Työnkuva on yleisimmin johto- ja esimiestehtäviä, tutkimusta, opetus- ja koulutustyötä sekä hallinto-, suunnittelu ja kehitystehtäviä. Enemmistö kyselyyn vastanneista on tyytyväisiä terveystieteiden maisterin koulutukseen ja nykyiseen työhön suhteessa omiin tavoitteisiin. Lisäksi he kokevat terveystieteiden maisterin koulutuksen valmistaneen heitä riittävästi nykyisiin työtehtäviin.

Jenni Mikkanen, maisterivaiheen opiskelija, Liikunta- ja urheilulääketiede

Lue lisää asiantuntijuus– ja tutkimusaiheisia blogitekstejämme!