Erasmustamassa Barcelonassa
Olin viikon 24 Erasmus vaihto-ohjelman tukemalla vierailulla Barcelonan autonomisessa yliopistossa. Espanjan talouden haasteet näkyivät yliopistolaitoksessa: kirjaston johtaja kertoi budjetin käytännössä puolittuneen talouden laman aikana. Lisäksi työntekijöiden palkkoja oli alennettu parikymmentä prosenttia. Tämä on alkanut näkyä sekä työmotivaation heikkenemisenä; että siinä, ettei kirjasto ole pystynyt uusimaan atk-laitteistoja käytännössä kymmeneen vuoteen. Painettujen aineistojen hankinta on myös ajettu käytännössä nollaan.
Olemme tehneet kollegani Núria Balaguén kanssa jo usean vuoden yhteistyötä erityisesti kirjastojen laatujohtamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän vuoden yhteistyön konkreettisena tuloksena on espanjankielinen laatujohtamisen opas kirjastoille. Juhlimme kirjan julkaisua vierailun aikana ja suunnittelimme seuraavia projekteja.
Erityisenä kiinnostukseni kohteena oli tänä vuonna viestintään liittyvät kysymykset. Vertailimme kirjastojen sisäisen viestinnän työkaluja. Molemmilla on kehittyneet intranet-sivustot. UAB:n intraa oli hyödynnetty myös kirjaston kehitysprojektien hallinnan välineenä, jossa tehtävien jakaminen ja projektien hallinta tapahtui kirjaston räätälöimällä avoimen lähdekoodin (Redmine) ohjelmistolla. Omassa kirjastossamme olemme ajatelleet myös projektoinnin työkalua, joten sain varmistusta omalle ajattelulleni kirjastojen työtavan muuttumisesta entistä enemmän kehityshankkeiden toteuttamisen suuntaan.
Kirjasto oli toteuttanut asiakasviestintää paljon julistein ja posterein. Itse innostuin eniten kirjaston tilastoja esittävästä julisteesta, jossa perustunnusluvut oli saatu esitettyä ytimekkäästi. Kirjaston laatujärjestelmä oli vastaavasti kyetty esittämään sarjakuvajulisteena. Näissä näkyi hyvin se, että pääkirjasto sijaitsi viestintä- ja toimittajakoulutuksesta vastaavan tiedelaitoksen kanssa samassa rakennuksessa.
UAB oli satsannut vahvasti avoimeen julkaisujen saatavuuteen. Kirjaston ylläpitämässä julkaisuarkistossa oli lähes 100.000 erilaista julkaisua vapaasti käytettävissä. Kirjaston rooli oli aktiivinen myös julkaisujen saamisessa tietokantaan ja niihin liittyvien tekijänoikeusasioiden hallinnassa. Lisäksi Espanjan valtio on ottanut selkeän kannan julkisella rahoituksella tuotettavan tutkimuksen avoimuudesta kaikille käyttäjille.
Yliopisto oli myös toteuttanut puolenkymmentä MOOCia, kaikille avointa kurssia verkossa. Suosituin niistä on ollut egyptologian kurssi, jolla on ollut kymmeniä tuhansia käyttäjiä. Kirjasto on ollut tekemässä MOOCeihin liittyvää ohjeistusta ja yliopistolla oli selkeä politiikka niitä opettajia ja tutkijoita varten, jotka halusivat toteuttaa tällaisen kurssin.
Vierailun lopuksi sain kunnian osallistua Katalonian yliopistokirjastojen konsortion vierailulle Monserratin luostariin. Luostarin kirjasto oli liittänyt omat luettelotietonsa konsortion yhteiseen tietokantaan. Pääsimme luostarin suljetuille alueille, puutarhaan ja kirjastoon, jonne turisteilla ei ole pääsyä. Kirjaston kokoelma oli hämmentävän monipuolinen – kollegani kertoivat, että benediktiiniläisyys on ollut vapaamielisintä katolista ajattelua. Kokoelman suurimpia aarteita oli Jeesuksen jälkeisiltä ajoilta peräisin olevat papyrystekstit, jossa oli otteita uuden testamentin kirjoituksista.
Barcelonan kaupunki helteineen tarjosi muutenkin mukavat puitteet työmatkalle ennen palaamista Suomen kesään…
Jarmo Saarti
kirjaston johtaja