Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on runsaasti e-aineistoa, jonka käyttömahdollisuuksia pyritään edistämään. Mitä kuuluu muille asian suhteen, siitä saimme pintaraapaisun Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran järjestämässä e-kirjaseminaarissa Helsingissä 25.10.2013.
Päivän aloitti Veera Mujunen (EBSCO Publishing) aiheenaan E-kirjahylly tulee käyttäjän luokse – välittäjä ja kirjasto yhteistyössä. Aineiston välittäjällä ja kirjastolla on ilmeisen paljon yhteisiä intressejä. Käyttäjäystävällisyys ja laaja-alainen markkinointi täytyy pystyä huomioimaan silloinkin, kun kirjaston käyttäjäkunta on hyvin laaja-alainen, kuten vaikkapa meidän kirjastollamme. E-kirjojen kohdalla käyttäjäystävällisyys näyttäytyy käytännössä esimerkiksi niin että välittäjä pystyy tarjoamaan ostohetkestä välittömän pääsyn e-aineistoon. Kirjastoa kiinnostaa tietysti aina mahdollisimman hyvän metadatan saaminen, ja tämä koetaan myös välittäjän näkökulmasta tärkeäksi. E-aineiston hyvä näkyvyys on tärkeää, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman helppoa. EBSCO välittäjänä tarjoaa muun muassa mahdollisuutta linkittää oma hakuikkuna esimerkiksi suoraan kirjaston tietokantaan tai vaikkapa oppiaineiden omille sivuille, jolloin heidän aineistoonsa pääsisi helposti tekemään hakuja. Auttaisikohan tämän tyyppinen ratkaisu oppiaineita tekemään e-aineiston hankintaehdotuksia?
Veera Mujunen esitteli e-kirjahyllyä yhtenä aineiston näkyvyyttä lisäävänä tekijänä. Välittäjän kanssa yhteistyössä luotu e-kirjahylly tuo aineistolle ja kirjastolle lisää näkyvyyttä ja käyttöpotentiaalia. E-kirjoista voisi tiedottaa esimerkiksi QR-koodiliuskojen lisäämisellä painettujen kirjojen yhteyteen. On entistä rohkeammin mentävä sinne, missä käyttäjä on. Ohessa esimerkkejä siitä, millaisena sekä virtuaaliset että aineelliset kirjahyllyt näyttäytyvät erilaisissa odotustiloissa: Amsterdamin lentokentän kirjasto http://www.airportlibrary.nl/en/pictures.html ja Bukarestin metroasema http://ebookfriendly.com/digital-library-on-the-bucharest-metro-station-pictures/ Meidänkin kirjastossamme voisi miettiä, olisiko mahdollista esimerkiksi opiskelijoiden oleskelutiloihin sijoittaa vastaavia ”houkuttimia”.
Terhi Sandgrenin (Meilahden kampuskirjasto Terkko) ja Tiina Immosen (HY, lääketieteellinen tdk) innostava esitys Lääkärin määräys: yksi tabletti per opiskelija – iPad ja e-kirjat Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jatkoi päivää. Lääketieteellisessä tiedekunnassa verkkomateriaali on olennainen osa opiskelijoiden ja kirjaston toimintaa, esim. kurssikirjoista 27 % e-kirjoina. Syksyllä 2013 jaettiin uusille opiskelijoille (170) omat iPadit joihin oli ladattu omaksi kolme keskeistä lääketieteen kirjaa ns. Inkling-versioina. Inkling on palveluntarjoaja (https://www.inkling.com/), joka muokkaa kirjasta aidon hypertekstin. Inkling-kirjan toimivuudesta ja monipuolisuudesta löytyy esittelypätkiä YouTubessa (kirjoita hakusanoiksi Inkling books).
E-kirja toimii perinteistä pdf-dokumenttia monipuolisemmin ja siten esim. oheismateriaalit kuten videot, tehtävät jne. ovat saatavilla suoraan hyperlinkkien välityksellä. Opiskelijat saavat tukea opiskeluunsa myös BookNavigatorin, Terkkonavigatorin sekä Otto – opiskelijan Terkko –palvelun kautta. Sandgren ja Immonen korostivat sitä, että e-kirjat eivät saa olla itseisarvo, vaan tarpeen on kohdattava kysyntä. Erityisen tärkeää oli kuulla yliopistolehtorina toimivan Immosen ajatuksia e-kirjojen kautta avautuvista uudenlaisista mahdollisuuksista opetuksen tukena. Inkling-tyyppiset ratkaisut tarjoavat opetukselle ja oppimisille erilaisen lähtökohdan, jonka vuoksi opetus on otettava uudella tavalla haltuun. Opiskelija voi e-kirjojen hyperlinkkien kautta tehdä esimerkiksi omia miellekarttoja, muistiinpanoja, testejä ja kaikkea tätä voi jakaa vaikkapa opintoryhmän kesken. Immonen ja Sandgren toivovat, että jatkossa e-aineiston yleistyttyä myös kustantajat ja palveluntarjoajat luovat materiaalia suoraan verkkokäyttöön tarkoitetuksi. Puhujat toivoivat kuitenkin, ettei opiskelumateriaalin sisältö unohtuisi uuden tekniikan ja upean ulkonäön alle.
Päivän toisesta markkinointihenkisestä esityksestä vastasi LM Tietopalveluiden Aleksi Tykkä otsikolla E-kirjat tulee – oletko valmis? Pohdintaa e-kirjojen käytöstä sekä niihin liittyvistä suurista odotuksista. Tykkä esitteli LM Tietopalveluiden akateemisilta kirjastoilta ja tutkimuskirjastoilta keräämää e-kirjojen käyttäjäkokemusta. Näkökulma oli palveluntarjoajan, EBL:n (Ebook Library), mutta käyttäjäkokemuksia oli runsaasti. Kirjaston asiakkaiden joukosta ei juuri huonoja kokemuksia ilmennyt, sitä vastoin e-aineiston käytön helppous ja joustavuus korostuivat lopputuloksissa. On helppo yhtyä käyttäjäkokemuksiin, joiden mukaan E-kirjojen käytössä parhaimpina puolina arvostetaan muun muassa toimivaa käyttöliittymää, lukemisen vaivattomuutta, etäkäyttöä, hyvää saatavuutta. Kirjastoilta saadussa palautteessa korostuivat enemmän tekniset puolet kuten yhtenäiset lisenssisopimukset ja hankinnan joustavuus. Haasteitakin löytyi, ja sellaisiksi nostettiin ylipäänsä tekniikan tuomat vaikeudet ja erilaiset käyttörajoitukset. Entä kuinka opastaa muuten itsenäisiä käyttäjiä etsimään relevanttia tietoa tai pyytämään konkreettista apua aineiston käytössä?
Sanoista tekoihin, millaisia asioita on siis otettava huomioon e-kirjojen konkreettisessa käytössä? Nina Kivinen Jyväskylän yliopiston kirjastosta jakoi meille käytännön kokemuksia esityksessään ”Hei, mä lainaisin sellasen iPadin” … ja miten tähän päästiin – kokemuksia JYKin Sähköisen kirjan teknologia –hankkeesta. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on lokakuun alusta voinut lainata iPadeja, joihin kirjasto on ladannut tarvittavat lukuohjelmat valmiiksi. Alun käyttäjäkyselyn perusteella ilmeni, että suurin osa tabletin lainaajista käytti sitä nimenomaan sähköisten aineistojen lukemiseen, moni myös esim. videoiden katseluun jne. Käyttäjäkokemukset olivat positiivisia, ja lisää laitteita toivottiin heti. Henkilökuntaakin oli ehditty kouluttaa (ja heille oli varattu tarpeeksi laitteita tarkempaan perehtymiseen), ja yhteistyö mm. eri laitosten kanssa vaikutti erittäin antoisalta. Kivinen kertoi, että 10 iPadia lähti lokakuun alusta kiertoon lähes välittömästi, vaikka kirjastossa oli herännyt sellaisiakin epäilyjä että nykyisin opiskelijoilla itsellään on jo hyvin usein tabletti tms. Hankintalistalla olikin jo 5 iPadia lisää ja varausjärjestelmä kehitteillä…
Sekä Kivisen että Sandgren ja Immosen esityksessä tuli yksi selkeä vastaus kysymykseen miten tämä on mahdollista – siis kuinka on mahdollista hankkia opiskelijoille omia tabletteja tai kuinka on mahdollista aloittaa koko kirjaston kattava opetus ja ohjaus tablettimaailmaan? Vastaus on molemmissa sama: lisärahoitus säätiön tai hankkeen puitteissa. E-aineistot ja niiden käyttö ovat nyt juuri sellaista maailmaa, jota halutaan, ainakin osittain, myös julkisesti tukea.
Päivän päätti Arja Tuuliniemi Kansalliskirjastosta aiheenaan Kotimaista uutuuskirjallisuutta sähkökirjoina – käyttäjien kokemuksia eBib-palvelusta. Helsingin kaupunginkirjasto ja Kansalliskirjasto liittyivät vuonna 2012 aiemmin perustettuun Next Media -hankkeeseen, jolloin käynnistyi Ebib-projekti. Tämän projektin tehtävänä on tarjota kotimaista kaunokirjallisuutta sähköisinä versioina. Tähän saakka erityisesti kotimaista kirjallisuutta on ollut hankala saada verkkoon, nyt projektin puitteissa monet kustantajat ovat lähteneet mukaan kehitystyöhön yhdessä palveluntarjoajan Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. Projektista voi lukea lisää esim. http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kotimaista_uutuuskirjallisuutta_sahkokir(5217)
Kuten monien muidenkin e-aineiston käyttäjäkokemusten kohdalla, myös tämän hankkeen palaute on ollut pääosin positiivista ja käyttö on lisääntynyt.
Entä mitä kuuluu Itä-Suomen yliopiston kirjaston e-kirjoille? Seminaariin osallistui meidän kirjastostamme puhujan roolissa Kaarina Meriläinen, jonka esitys Saako olla e-kirja? – sähköiset kirjat ja niiden käytön edistäminen Itä-Suomen yliopiston kirjastossa valaisi sitä, mitä kaikkea käydään läpi ennen kuin käyttäjät saavat e-aineiston silmiensä eteen. Meillä e-aineistoa on paljon ja lähes kaikki löytyy Josku-tietokannastamme. Kirjasto haluaa olla aktiivinen toimija e-kirjojen lukemisen edistämisen suhteen, joten myös henkilökunnan osaamisesta on pidettävä huolta. Uusien mobiililaitteiden, erityisesti tablettien, lisääntynyt käyttö mahdollistaa erityisesti e-kirjojen uudenlaisen ja vaivattoman käytön. Kirjaston henkilökuntaa koulutetaan parhaillaan tehokkaampaan e-kirjojen käyttöön ja markkinointiin. Asiakkaille on luvassa mm. e-aineiston teemapäiviä, e-aineiston opastusta jne. Asiakaspalvelun näkökulmasta on ollut mukava huomata, miten tuskastus vaihtuu ilahdukseen asiakkaan kuullessa virkailijan suusta: ”Valitettavasti tästä kirjasta ei ole yhtään lainattavaa nidettä paikalla … Mutta meillä on kyllä sama e-kirjana!”
Katja Hyvärinen ja Liisa Tervonen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto
