Kohta valmis – mitä opin yliopistossa opiskellessa?

Opinnot minulla alkavat olla pikkuhiljaa paketissa. Aloin miettimään, mitä opiskeluvuosista jäi käteen? Mitä otan opiskeluajoista mukaan? Mitä olen oppinut yliopistossa vietetyllä ajalla – ehkä kurssisisältöjen ulkopuolelta?

Ensimmäiseksi ja ehkä ennalta ilmiselvimpänä mukaan otettavana asiana on ihmiset. Opintojen aikana olen tutustunut todella moniin ihmisiin, osasta on tullut myös hyviä ystäviä. He kulkevat taatusti mukana elämässä myös tulevaisuudessa.

Mutta sitten mitä muuta? Ehkä eräs iso asia on tietynlaisten rajojen asettaminen ja vastapainon tietynlaiselle puurtamiselle hakeminen. Yliopisto-opinnot ovat olleet osin hyvin itsenäisiä ja intensiivisiä. Olen huomannut miten tärkeää on, että tuolle tehdylle työlle löytyy jotain vastapainoa. Elämän ei siis ole antanut pyöriä pelkästään opintojen ympärillä, vaan on muistanut myös levätä ja rentoutua. Vaikka olisikin tehnyt pitkää viikkoa. Olen siis löytänyt omalla laillaan itselleni sopivan tavan vetää rajat vapaan ja työn tekemisen osalta. 

Tietyistä rajoista päästään myös omalla tavallaan ennakkoluulottomuuteen ja luottavaisuuteen. Opinnot aloittaessani en todellakaan tiennyt, että vaihtaisin ensimmäisen vuoden jälkeen teologilinjalta opettajalinjalle tai esimerkiksi neljättä opiskeluvuotta aloittaessani, että suoritan soveltavan harjoittelun yliopistolla. Näin ollen siis opintojen aikana olen rohkeasti heittäytynyt ja hyödyntänyt mahdollisuuksia, joita on tullut vastaan. Vähän samaa on tapahtunut myös opintojen aikana, yliopistoon osittain sidoksissa tavalla tai toisella olleissa tilaisuuksissa joihin olen vain ilmottautunut: ”Voin olla mukana” ja huomannut, että siitä onkin seurannut jotain muutakin tekemistä, esimerkiksi musiikkia olen saanut näin tehdä enemmän kuin jos olisin sen pitänyt vain omana tietonani.

Olen lisäksi myös omalla laillaan opintojen aikana tutustunut itseeni. Opintojen varrella on päässyt pohtimaan niin omaa ammatillista identiteettiään kuin myös itse olen käynyt reflektiota – mistä olen tullut, miksi oikeastaan olen halunnut opiskella teologiaa ja myös opettajaksi? Tämä pohdinta on taatusti tehnyt hyvää, ja antanut arvokkaita oivalluksia. 

Opinnot antavat siis muutakin kuin vain tietoa. Ihmisiä ympärille, mutta opiskelu yliopistossa on myös mahdollistaa tutkimusmatkaa itseensä. Kuka minä oikein olen, mistä olen tullut ja mihin olen menossa? Mitä haluan kenties tulevaisuudessa, sitten ”isona” mahdollisesti tehdä?

UEF-lähettiläs Konsta/Läntinen teologia