Tietojenkäsittelytieteiden opiskelusta

Moikka, olen Julia, 3. vuoden tietojenkäsittelytieteen opiskelija, yksi tämän kauden opiskelijalähettiläistä UEF:in Joensuun kampukselta. Tämän postauksen aiheena on syventyä minun pääaineeseeni ja etenkin siihen, mitä tietojenkäsittelytiede on ja miten siihen liittyviä aiheita opiskellaan muiden alojen opiskeluun verrattuna.

Mitä on tietojenkäsittelytiede?

Voin tunnustaa, että kun sain sähköpostiin varmistuksen opiskelupaikan saamisesta muutama vuosi sitten, en todellakaan tiennyt mitä pääsin opiskelemaan. Olin tietoinen, että ala liittyy tietokoneisiin, ja että siellä pääsee opettelemaan mm. koodaamista, mutta muut asiat olivatkin minulle aivan uusia, kun lähdin ensimmäisille kursseille mukaan – mikä toisaalta teki opiskelusta entistä jännempää!

Siinä asiassa olin toki oikeassa, että tietojenkäsittelytieteen opintoihin kuuluu koodaamisen opiskelua. Minua jostain syystä jännitti aluksi, että täytyyköhän minun osata jotain aiheeseen liittyvää etukäteen, mutta sekin huoli osoittautui turhaksi, sillä kurssit alkavat ihan koodauksen perusteista, ja opinnot aloitettiin Pythonin opiskelulla, ja seuraavien tulevien kurssien aikana on tullut opittua mm. Javaa, SQL-kieltä, JavaScriptiä jne.

Mutta mitä koodaus tarkoittaa, miksi koodikieliä on niin monia ja mitä koodaamalla voi tehdä?

Koodaaminen yleisesti tarkoittaa sellaisen tekstin kirjoittamista, mitä tietokone osaa tulkita/lukea. Tietokone ei ymmärrä ”tavallisia kieliä” esimerkiksi suomea tai englantia, joten jotta se voisi toteuttaa käskyjä ja ajaa ohjelmia tai sovelluksia, on nämä käskyt tehtävä kielillä, joita tietokone pystyy tulkita ja siten toteuttaa.
Koodaaminen ei myöskään tarkoita pelkästään sitä, että istutaan ja näpytellään vaikean näköistä tekstiä, jotta saataisiin vaikkapa jokin nettisivu tehtyä, vaan koodausta voidaan käyttää nettisivujen tekemisen lisäksi mm. seuraaviin asioihin: pelien tai muiden sovellusten tekemiseen (tämänkin voisi jakaa niin moneen pienempään alakategoriaan mutta muutaman mainitakseni: sivun ulkonäölliseen suunnitteluun ja sivun takana toimivan tiedon käsittelyyn), isojen datamäärien tallettamiseen ja analysointiin, jonkin vaikean tehtävän tai vaikkapa matemaattisen laskun automatisointiin, tekoälyn kehittämiseen jne.

Tekemistä siis riittää koodaamisen tiimoilta, mutta se on vain pintaraapaisu tietojenkäsittelytieteitä. Tietojenkäsittelytiede mielletään usein sellaiseksi alaksi, josta valmistuu vaan ja ainoastaan koodaajan hommiin, mutta tämäkään ei ihan pidä paikkaansa. Vaikka koodaaminen tai ohjelmointi on tärkeä osa tietojenkäsittelytieteiden opintoja, ja vaikka kaikkien on käytävä samoja pakollisia koodauskursseja, voit tietojenkäsittelytieteiltä valmistuttua mennä tekemään kaikkea muutakin kuin sitä!
Esimerkiksi nettisivujen ulkonäöllinen suunnittelu voi kuulostaa helpolta, mutta tehtävä on monimutkaisempi miltä se vaikuttaa – sovellusten ja nettisivujen ulkonäköä suunnitellessa on otettava huomioon monia eri tekijöitä, kuten käyttäjäkunnan ikä, heidän edelliset kokemuksensa eri nettisivujen käytöstä, näköesteet jne. Nämä kaikki ovat asioita, mitkä vaikuttavat siihen, mitä värejä ja kuvia, minkä muotoisia osioita, palkkeja, minkä kokoista ja väristä tekstiä sivustolla taikka sovelluksessa tulisi käyttää. Nettisivujen ulkonäön suunnittelijana sinun ei välttämättä tarvitsi siis koodata työksesi, mutta tämäkin työ on silti mielestäni yksi tärkeimmistä hommista alallamme. Mitä olisikaan hyvin taustalla toimiva sovellus, jos sen käytettävyyttä ei olisi otettu huomioon?

Millaista on opiskella tietojenkäsittelytieteitä?

Usein on helpompaa kuvitella millaista olisi opiskella sellaisia aloja, joita voi opiskella jo esimerkiksi lukion aikana, kuten historiaa, psykologiaa ja kieliä. Tietojenkäsittelytieteitä ei voi oikein verrata lukion tietotekniikan käytön kurssiin, joten jospa tästä vertauksesta olisi hyötyä: kannattaa kuvitella tietojenkäsittelytieteen opiskelu esimerkiksi matikan tai fysiikan opiskelun kaltaiseksi (ei siis sisällöltään, vaan opiskelutyyliltään). Matikassa ja fysiikassa tehtävät ovat usein sellaisia, joissa ei haeta pääosin kauhean paljoa kirjallisia selityksiä, vaan enemmänkin laskutehtävien matemaattista ratkaisua. Laskutehtävät ovat verrattavissa viikoittaisiin koodaustehtäviin! Ne eivät toki sisällöltään ole välttämättä matemaattisia tai fysiikkaa, mutta niiden tekotapa on samankaltainen kuin lukion oppitunneilla – saat kotiin laskutehtävät (eli koodaustehtävät) joita saat tietyn ajan työstää, kunnes ne ensi tunnilla (yliopistossa: harjoitusten läpikäyntitunneilla) käydään läpi.

Kaikki kurssit eivät välttämättä toimi TKT-opinnoissa näin, mutta iso osa toimii. Meillä on siis tavallisia luentoja taikka itseopiskeluna luentovideot, joilla luennoitsija opettaa sinulle sen asian, joka viikon koodaustehtävissä tulee osata soveltaa. Joillakin kursseilla ohjelmointitehtäviä ei ole ollenkaan, jos kyseessä on vaikkapa jokin käyttöliittymän suunnittelun kaltainen kurssi, jolloin viikkotehtävänä voikin olla vaikkapa sanallinen essee, tai muutama muu lyhyempi sanallinen tehtävä. Joillakin kursseilla ei viikkotehtäviä ole ollenkaan, vaan esimerkiksi kolme isompaa osatehtävää/projektia, jotka kurssin aikana tehdään ja otetaan kurssin arviointiin mukaan. Samoin tenttien kanssa – joillain kursseilla tentissä on pakko käydä ja siitä on saatava tietty pistemäärä, jotta pääsisit läpi, mutta joillain kursseilla lopputentti voi olla korvattu esimerkiksi ryhmätyöllä. Sitä haluan korostaa, että hyvin harva kurssi tietojenkäsittelytieteen opinnoissa määräytyy vain yhden tenttiarvosanan mukaan, vaan suurimmalla osalla kursseista suoritustapoihin liittyy todella paljon käytännön tekemistä.

Miksi minä pidän tietojenkäsittelytieteen opiskelusta?

Käytännönläheisyydestä voidaankin vetää viiva seuraavaan aiheeseen, eli siihen miksi minä itse pidän tietojenkäsittelytieteen opinnoista, ja mikä on mielestäni opinnoissa parhainta.

Se taitaakin olla oma suosikkiasia tietojenkäsittelytieteen eri kursseissa, että käytännön tekeminen korostuu, ja että esimerkiksi ryhmätöitä on paljon. Toki, en itsekään ole mikään ryhmätöiden suurin rakastaja, sillä olen aina tykännyt tehdä kaiken yksin omin voimin, mutta olen aina ryhmätyöpainotteisten kurssien lopuksi todennut sen, että opin asioita parhaiten tekemällä niitä käytännössä, ja ryhmätöissä käytännönläheinen tekeminen korostuu: esimerkiksi kun robotiikan kurssin ryhmätyönä on robotin rakentaminen, tai kun ohjelmistotuotannon kurssin ryhmätyönä on jonkin sovelluksen taikka nettisivun luominen.

Toinen asia mistä pidän, on vapaavalintaisuus. Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa tuntuu, että jokainen saa pakollisten opintojen kannalta hyvän pohjan lähteä jatkamaan opintojaan siihen suuntaan mikä oikeasti kiinnostaa. Pakollisten kurssien jälkeen on yleensä myös ihan hyvä tietämys siitä, tykkäätkö vaikkapa koodauksesta tai et, ja tykkäätkö enemmän esimerkiksi matemaattisista, tutkimushommien kaltaisista hommista, vai onko kiinnostuksen kohteena mieluummin vaikkapa tekoäly ja koneoppiminen.

Kolmantena plussana haluaisin korostaa vielä kerran tietojenkäsittelytieteen moninaisuutta alana, ja sitä, miten laaja ja jatkuvasti kehittyvä ala on. Tuntuu, että uudenlaisia teknologioita kehitetään ihan järkyttävää tahtia, ja sitä myötä myös työpaikkamahdollisuudet sekä valintojen määrä siitä minne voit alan työpolulla suunnata kasvavat. Teknologioiden jatkuvaan kehittymiseen liittyen, meidän alalla oppiminen jatkuu työelämässäkin, kun uusia sovelluksia, koodikieliä ja kirjastoja otetaan käyttöön aina uuden paremman vaihtoehdon tullessa vastaan. Mielestäni tämä tekee alasta paljon mielenkiintoisemman, ja olen varma, ettei työelämässä tule tylsää ja et joudu ”jämähtää paikoilleen” tylsään toimistohommaan. Kun kerran oppiminen jatkuu työelämässäkin, voit halutessasi vaihtaa alan sisällä pääasiallista työtäsi nykyisten mielenkiinnonkohteiden muuttuessa. Ihmiset muuttuvat kasvaessaan, joten aivan varmasti myös mielenkiinnonkohteet oman alan sisällä, etenkin kun on päässyt tutustumaan paremmin siihen, mitä kaikkea alalla onkaan tarjottavanaan.

Loppuvinkit

Tärkeintä oman alan löytämisessä on loppujen lopuksi se, että löytää jonkin asian, joka sytyttää sinussa kipinän – se on paras motivaattori opiskeluun! Muutenkin yliopisto-opiskelun parhaana puolena on loppujen lopuksi opintojen lisäksi kaikki ne ystävät ja kokemukset mitä saat vuosien aikana, ja niiden kokemusten ohella on usein helppoa tunnustella, tuntuuko ala omalta, vai haluaisitko lähteä tekemään jotakin ihan muuta. Jospa tämä teksti kuitenkin avasi ikkunaa tietojenkäsittelytieteiden opintojen sisältöön ja toteutukseen, ja sait kurkistuksen alan pääaineopintoihin opiskelijan näkökulmasta!

Haluaisin loppuun vinkata, että jos mielenkiinto tietojenkäsittelytieteiden opintoja kohtaan heräsi tämän tekstin myötä edes vähäsen, mutta olet vielä epävarma jostakin asiasta, niin tässä muutama linkki minkä takaa voisi löytyä apua valinnan tekemiseen:

UEFin tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen sivu

Minun opiskelijatarinani tietojenkäsittelytieteen opiskelijana

Lopuksi, aivan ihanaa loppuvuotta sekä joulun odotusta!

–  Julia, tietojenkäsittelytieteet ♡