Tämä teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Metsämuseo Luston Metsäsuhteita -blogissa (20.12.2019): https://metsasuhteita.fi/elamamme-tarkeat-puut-nostavat-tunteet-pintaan/
Millaisia ovat suomalaisten puusuhteet? Sitä tutkitaan nyt kasviekologien, kulttuurintutkijoiden ja taiteilijoiden voimin Itä-Suomen Yliopiston monitieteissä hankkeessa ”Puut lähellämme”.
Ihmisen suhde luontoon on osa jokapäiväistä elämäämme. Tunnistamme metsäsuhteemme, kun lähdemme metsään. Puusuhde on jollain tavalla ehkä vielä henkilökohtaisempi, intiimimpi – ja toisaalta myös arkisempi asia. Suhde puuhun voi kehittyä huomaamatta arkisen elämämme sivussa. Puut eivät ole ihmisiä, mutta kiintymys johonkin puuhun voi olla jopa elinikäinen. Suomessa ei tarvitse mennä metsään tavatakseen puun. Ne ovat kaikkialla ympärillämme. Me kiinnitämme huomioita ympäristössämme kuitenkin vain joihinkin puihin, emme suinkaan kaikkiin. Joitakin puita tarkkailemme ympäri vuoden – lehtien värin vaihtumista, siinä eläviä lintuja ja hyönteisiä. Joitakin puita me hoidamme rakkaudella ja joitakin päätämme sietää, vaikka ne aiheuttaisivat meille paljon vaivaa. Saatamme istuttaa puun itse ja seurata sen kasvua lastemme kanssa. Joku hakee voimaa koskettamalla puun kaarnaa tai jakaa ajatuksensa hiljaiselle ystävälle. Teemme päätöksiä elinpiirimme puiden kohtaloista. Pihasta kaadettu puu lämmittää meitä talven paukkupakkasilla tai jatkaa elämäänsä pirtinpöytänä.
Puuhun voi kiinnittyä syviäkin tunteita, jotka ovat toisaalta arkisia, toisaalta yksityisiä. Näkyväksi ne tulevat usein vasta silloin, kun puu on jollakin tavalla uhattuna. Kaupungeissa asuvat ihmiset saavat huomata puiston isojen puiden kaatamisen järkyttävän tunteita rajustikin. Kaupunkipuiden kohtaloita puolustetaan voimallisestikin, mutta puista neuvotellaan jatkuvasti myös taloyhtiönkokouksissa tai perhepiirissä.
Millaiset puut herättävät ihmisten empatian ja toisaalta, mitä tällaisen lajienvälisen suhteen muodostuminen vaatii? Kiintyvätkö tietynlaiset ihmiset puihin, vai vaatiko kiintymys jonkin tietyn olosuhteen tai tietynlaisen persoonallisuuden? Miten meidän kiintymyksemme vaikuttaa näihin puihin?
Kun tutkitaan tunteita, asian ymmärtämiseen tarvitaan muutakin kuin kyselyjä ja analyysejä. Taide pystyy usein ilmaisemaan tunteita paljon tiedettä paremmin. Siksi olemme koonneet tutkimusryhmän missä metsätieteilijät, kulttuurintutkijat ja taiteilijat yhdessä tarttuvat näihin kysymyksiin ja yrittävät ymmärtää niitä. Tutkimme suomalaista kirjallisuuden kuvaa puista, ihmisten ottamia valokuvia, teemme kyselyjä ja haastatteluja ja ennen kaikkea, yritämme ymmärtää erilaisia puusuhteita ja niiden muodostumista.
Kun aloitimme tutkimuksen teon, uskoimme suomalaisten tunteiden puita kohtaan olevan hyvin käytännönläheisiä. Nyt kun ihmisten kokemuksia on kerätty jonkin aikaa, näyttää siltä, että yllättävän moni pitää sisällään hyvin voimakkaita tunteita puita kohtaan. Mitä sinä olisit valmis tekemään sinulle tärkeän puun hyväksi?
Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksesi henkilökohtaisesti tärkeistä puista ja seuraamaan tutkimustamme: http://www.uef.fi/puutlahellamme
Kaisa Vainio on tohtorikoulutettava Itä-Suomen Yliopiston metsätieteiden osastolla. Tutkimusta hän tekee Puut lähellämme-hankkeessa. Uuteen kotikaupunkiinsa Joensuuhun hän tutustuu puiden kautta – alkaen oman pihan hedelmäpuiden hoidosta ja vaahteran lehtien haravoinnista.
