Kategoria: Tutkimus

Julkaistu

TUVET/KTVA//#paraskoulu –hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta

TUVET/KTVA//#Paraskoulu –hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta

TUVET/KTVA//#Paraskoulu –hanke jakautuu kahteen oppilaiden kouluhyvinvointiin liittyvään teemaan. TUVET-osuudessa keskitytään moniammatillisen yhteistyön toimintamallin kehittämiseen koulussa. KTVA-osuudessa keskitytään oppilaiden käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien tukemiseen monitahoisesti. TUVET//#Paraskoulu linkittyy valtakunnalliseen OKM-rahoitteeseen TUVET-hankkeeseen https://www.tuvet.fi/
TUVET/KTVA//#Paraskoulu -hankkeen tutkimus on aloitettu keväällä 2019 ja aineistonkeruu jatkuu lukuvuoden 2020 loppuun.

Vaativan erityisen tuen ja moniammatillisen yhteistyön tukeminen TUVET-osuudessa
Hankkeessa tehtävän tutkimuksen ja kehittämistyön avulla on tarkoitus luoda normaalikouluun toimintamalli, joka tukee moniammatillisen yhteistyön toteuttamista.

Toimintamallin suunnittelutyön alussa toteutettiin valtakunnallisen vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkoston (VIP-verkosto) moniammatillisille toimijoille kysely siitä, mitä toimivassa moniammatillisessa yhteistyössä tulee huomioida erityisesti. TUVET//#Paraskoulu –osiossa aineistoa kerätään haastattelemalla opettajia liittyen heidän toiveisiin ja näkemyksiin koulunsa moniammatillisen toimintamallin kehittämisestä. Koulussa aloitti elokuun 2019 alussa moniammatillisena toimijana myös psykiatrinen sairaanhoitaja, psyykkari. TUVET//#Paraskoulu –osion tutkimuksessa tarkastellaan opettajien näkemyksiä koulussa tapahtuvasta psyykkaritoiminnasta, sen edelleen kehittämisestä ja miten toiminta opettajien asiantuntijuuden näkökulmasta tukee oppilaiden kouluhyvinvointia. Lisäksi ollaan kiinnostuneita oppilaiden kokemuksista psyykkarin kanssa työskentelystä.

Pitkittäistutkimusta oppilaiden käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arvioinnista ja tukemisesta KTVA-osuudessa
KTVA//#Paraskoulu -osuudessa tarkastellaan systemaattisesti oppilaiden käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksia monitahoarvioinnin eli oppilaan itsensä, opettajan ja huoltajan näkökulmasta. Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuudet ovat oppilaan taitoja, kykyjä ja piirteitä, jotka (1) luovat tunteen omasta osaamisesta, (2) edistävät suhteita vertaisiin, perheenjäseniin ja muihin aikuisiin, (3) vahvistavat kykyä sietää stressiä ja vastoinkäymisiä, sekä (4) edistävät sosiaalista, persoonallista ja akateemista kehitystä.

Monitahtoarviointiin liittyen on oleellista tarkastella oppilaan vahvuuksia kaikista eri vastaajien näkökulmista, koska oppilas voi käyttäytyä eri arvioitsijan näkökulmasta eri tavalla eri ympäristöissä. Tutkimuksella pyritään saamaan monipuolinen kuva oppilaiden vahvuuksista, jotta vahvuuksia voidaan tukea osana koulunkäyntiä ja kasvua. Vahvuuksien ohella on oleellista tarkastella myös oppilaiden koulumenestystä, oppilaiden minäpystyvyyskokemusta koulunkäynnissä ja kartoittaa myös mahdollisia käyttäytymisen ja tunne-elämän pulmia.

Lisäksi kodin ja koulun yhteistyön näkökulmasta on oleellista tarkastella vahvuuksien arvioinnin ja huoltajien kouluun sitoutumisen yhteyttä. Aineistoa kerätään tutkimustarkoitusta varten valikoiduilla arviointivälineillä harkinnanvaraisesti luokilta 1.-9. (opettajat ja huoltajat) sekä luokilta 4.-9. (oppilaat). Kyselyt toteutetaan sähköisillä kyselylomakkeilla viiden mittauspisteen aikana.

TUVET/KTVA//#Paraskoulu –hankkeessa tehdään pro gradu –tutkielmia sekä ammatillisia ja tieteellisiä julkaisuja.

Lisätietoa hankkeen tutkijoilta:
TUVET: Aino Äikäs, Yliopistonlehtori, KT, Erityispedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto aino.aikas@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/aino.aikas/

KTVA: Erkko Sointu, Yliopistotutkija, Erityispedagogiikka, Itä-Suomen yliopisto erkko.sointu@uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/erkko.sointu/

Julkaistu

Tutkimustoiminta #paraskoulu-hankkeessa

Ohjausosaamisen vaikutus opettajien toimijuuden muutoksissa

Sanna Vehviläinen: Hyvän ohjauksen elementit

Hankkeen vaikutuksia voi tarkastella kolmesta näkökulmasta:

  • Opettajat: miten ohjauskoulutus vaikuttaa opettajien osaamiseen ja toimijuuteen? Opettajat ovat yhtäältä oppilaiden kohtaajia koulun ohjauksellisissa tilanteissa, toisaalta koulun pedagogisen kulttuurin rakentajia.
  • Oppilaat: millainen on oppilaiden toimijuuden muutos? Vaikuttaako opettajien ohjausosaamisen lisääminen ja pedagogisen kulttuurin kehittäminen oppilaiden toimijuuteen?
  • Kouluyhteisö: mitä vaikutuksia hankkeella on koulun toimintakulttuuriin? Koska hankkeessa rehtorien toiminta on erotettu omaksi toteutuksekseen, kouluyhteisön muutosten arviointia ei päästä toteuttamaan kovin laajasti. Tässä niitä tarkastellaan opettajien arvioiden kautta, osana heidän ohjaustietoisuuttaan. 

Tutkimuksen teoreettinen perusta

Tutkimuksen yleisenä jäsentäjänä on toiminnan teoria, jossa inhimillistä yhteistoimintaa tarkastellaan yhteisinä ponnistuksina jonkin kohteen äärellä erilaisissa toimintajärjestelmissä ja niiden rajoilla ja niissä toteutuvissa kohtaamisissa. Keskeistä on ajatus toiminnan kohteesta toimintaa vahvasti määrittävänä tekijänä ja jaetun kohteen merkityksestä yhteistoiminnan onnistumiselle ja siihen kiinnittymiselle.

Vuorovaikutusilmiöitä jäsennetään hankkeessa etnometodologisen keskustelunanalyysin, etenkin nk. institutionaalisen vuorovaikutuksen käsittein ja keinoin. Tämä näkökulma muistuttaa myös siitä, että vuorovaikutus tyypillisesti jäsentyy useiden ristiriitaisten pyrkimysten ja tavoitteiden risteyksessä, ja yhteistoiminnan onnistuminen on aikaansaannos, ei itsestäänselvyys. Ohjaustaito todentuu viime kädessä vuorovaikutustilanteissa.

Ohjausta jäsennetään laaja-alaisen ohjauksen mallin pohjalta. Ohjaus ymmärretään yhteistoimintana, jossa tietoisin ja systemaattisin tavoin rakennetaan ja edistetään ohjattavalle merkityksellisiä oppimis- ja työprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus ja osallisuustaju vahvistuvat.

Toivottua muutosta jäsennetään toimijuuden muutoksena. Useat ohjausteoriat ja mallinnukset jäsentävät ohjausta toimijuuden muutoksen mahdollistajana. Toimijuuden käsite on väljä ja tunnistaa yksilöllistä vaihtelua. Toimijuuden muutos voi näkyä tietämisen, taitamisen, asennoitumisen, osallisuuden, vaikuttamisen tai identiteetin muutoksina ja eri yhteisöissä ja yksilöillä se muovautuu eri tavoin.

Metodisesti tutkimus toteutetaan design-tutkimuksen sekä nk. formatiivisen intervention hengessä yhteiskehittelynä.

Julkaistu

Itsearviointitaitoja edistämässä

Itsearviointitaitoja edistämässä

Susanna Toikka on aloittanut #paraskoulu -hankkeessa syksyllä 2019, jolloin hän on Lasse Erosen johdolla tutkinut eri peruskouluikäisten oppilaiden itsearviointitaitoja. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli selvittää, millaisia itsensä arvioimisen taitoja eri peruskouluikäisille oppilailla on. He muodostivat mittarit haastatteluita varten ja pilotoivat haastattelurungon. Tämän jälkeen  aineiston keruun suoritettiin haastattelemalla kuudennen, seitsemännen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilaita (n=225) erään matemaattisen ongelmanratkaisutilanteen yhteydessä. Haastatteluissa oppilailta kyseltiin erilaisia asioita Arviointimaata (ks. kuva 1) apuna käyttäen liittyen ongelmanratkaisutehtävään, matematiikan opiskeluun kuin matematiikkaan yleisesti. Haastatteluiden analysoinnin pohjalta muodostettiin oppilaista yhteensä 31 itsearviointiprofiilia.


Kuva 1: Arviointimaa (Kuvasta linkki videoon.)

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa, kevään 2020 aikana, tavoitteena on tehdä läpinäkyväksi se, miten itsearviointitaidot voivat kehittyä. Edellisessä vaiheessa muodostetut itsearviointiprofiilit saatetaan oppilaille tiedoksi QR-koodien kautta. Oppilaille jaettavissa QR-koodeissa on linkki tiedostoon, jossa heidän itsearviointitaitonsa on jaettu kolmeen tasoon: omien tunteiden, oman toiminnan ja oman oppimisen kuvaamisen tasoihin. Oppilaat saavat tiedoston kautta selville heidän tämän hetkisten itsearviointitaitojen kehittämiskohteet, vahvuudet sekä toimenpiteet kehittämiskohteiden parantamiseksi. Samalla oppilaat saavat tunnukset narrapix.fi-sivustolle (ks. kuva 2), johon heitä pyydetään kertomaan matikkatarinoita. Matikkatarinoiden pohjalta oppilaiden itsearviointitaitojen kehittymistä tarkastellaan. Lisäksi opettajat kokeilevat oppilaiden luokittelua edellisessä vaiheessa luotuihin profiileihin. Tarkoituksena on testata ja kehittää käytäntöön matalankynnyksen arviointitoimintatapaa, joka tukee itsearviointitaitojen kehittymistä.


Kuva 2: narrapix.fi (Kuvasta linkki sivuille.)

Julkaistu

Ohjaajan kokemuksia

Puolivälin krouvi

#Paraskoulu-hankkeen järjestämä koulutus on edennyt puoleen väliin ja on hyvä palata muistelemaan mennyttä syksyä ja koulutuspäivien antia. Alkuhämmennyksen jälkeen koulutusryhmien keskustelut ovat edenneet työyhteisötasolta koskettamaan opetuksen ja ohjauksen erilaisia tiloja ja hyvien käytänteiden jakamista. Konkretiaa ja opetuksessa käytettäviä työvälineitä vietäväksi arkeen on esitelty paitsi asiantuntijaluennoitsijoiden ja meidän ryhmänohjaajien tahoilta mutta myös vertaisilta tulleet vinkit ja ideat ovat olleet tärkeä osa koulutusta. Vertaisuuteen perustuva jakaminen ja hedelmälliset keskustelut, jotka ovat monesti syntyneet aluille pantavien kehittämistehtävien antina, ovat tuoneet uusia ideoita ja laajempaa ymmärrystä, miten jokainen voi olla osana kehittämässä ja tukemassa hyvinvoivaa yhteisöä.

Paraskoulu–koulutukseen osallistuneiden opettajien ensimmäisissä keskusteluissa nousi esille, että eri työyhteisöissä oli hyvin samanlaisia havaintoja työhyvinvointiin, ajankäyttöön, vastuullisuuteen ja oppilaiden osallisuuteen liittyen. Oli tärkeää päästä keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia erilaista käytänteistä. Pikkuhiljaa osallistujien suunnitelmat jäsentyivät ja koulutuksen tuotteena syntyneet kehittämistyöt ovat heijastaneet työyhteisöjen ja oppilasryhmien erityistarpeita ja moninaisuutta. Kehittämistöissä on pantu aluille niin oppilaille suunnattuja tuntisuunnitelmia ja aamunavauksia vahvuuspedagogiikan menetelmillä kuin myös opettajien ja työyhteisöjen toimintaa uudelleen jäsentäviä toimintatapoja luokkakokousten ja pedagogisten tiimien osalta.

Koulu on yhteisö, jossa on parhaimmillaan hyvää sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Monessa kehittämistyössä onkin paneuduttu työyhteisön ja oppilaiden hyvinvointiin. Useat tutkimukset osoittavat, että hyvinvointia ja motivaatiota eivät ylläpidä kestävästi palkkiot tai rangaistukset, vaan vapaaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus.

Hyvinvointia kouluyhteisössä voidaan rakentaa positiivisen psykologian keinoin lisäämällä positiivista henkeä, vahvuusajattelua sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toiminta eri tasoilla mahdollistaa entistä paremman peruskoulun rakentamisen tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Hyvä pedagoginen johtaminen toimii tukena hyvinvoinnin lisäämisessä. Hyvinvointia tulee kehittää niin työyhteisön kuin opettaja – oppilaat välisellä tasolla. Koulutuksessa on herännyt paljon ajatuksia siitä, miten kunkin omassa työyhteisössä toimitaan.

Kannustava pedagoginen yhteisö parantaa sekä opettajien hyvinvointia että luo pohjaa oppilaiden oman kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Välittävä positiivinen pedagogiikka kannustaa ajan antamiseen, läsnäoloon ja vuorovaikutukseen. Tärkeää on luoda turvallinen, välittävä ympäristö sekä säännöt, joiden puitteissa toimitaan. Vuorovaikutuksessa olennaista on sensitiivisyys ja hyvän huomaaminen.  Menneenä syksynä olleet koulutuspäivät ovat toimineet alkusiemenenä juuri tällaiselle #parhaalle peruskoululle, jota me olemme olleet yhdessä rakentamassa. 

-Hanna Nuutinen ja Päivi Ruotsalainen