Tutkimustoiminta #paraskoulu-hankkeessa

Ohjausosaamisen vaikutus opettajien toimijuuden muutoksissa

Sanna Vehviläinen: Hyvän ohjauksen elementit

Hankkeen vaikutuksia voi tarkastella kolmesta näkökulmasta:

  • Opettajat: miten ohjauskoulutus vaikuttaa opettajien osaamiseen ja toimijuuteen? Opettajat ovat yhtäältä oppilaiden kohtaajia koulun ohjauksellisissa tilanteissa, toisaalta koulun pedagogisen kulttuurin rakentajia.
  • Oppilaat: millainen on oppilaiden toimijuuden muutos? Vaikuttaako opettajien ohjausosaamisen lisääminen ja pedagogisen kulttuurin kehittäminen oppilaiden toimijuuteen?
  • Kouluyhteisö: mitä vaikutuksia hankkeella on koulun toimintakulttuuriin? Koska hankkeessa rehtorien toiminta on erotettu omaksi toteutuksekseen, kouluyhteisön muutosten arviointia ei päästä toteuttamaan kovin laajasti. Tässä niitä tarkastellaan opettajien arvioiden kautta, osana heidän ohjaustietoisuuttaan. 

Tutkimuksen teoreettinen perusta

Tutkimuksen yleisenä jäsentäjänä on toiminnan teoria, jossa inhimillistä yhteistoimintaa tarkastellaan yhteisinä ponnistuksina jonkin kohteen äärellä erilaisissa toimintajärjestelmissä ja niiden rajoilla ja niissä toteutuvissa kohtaamisissa. Keskeis on ajatus toiminnan kohteesta toimintaa vahvasti määrittävänä tekijänä ja jaetun kohteen merkityksestä yhteistoiminnan onnistumiselle ja siihen kiinnittymiselle.

Vuorovaikutusilmiöitä jäsennetään hankkeessa etnometodologisen keskustelunanalyysin, etenkin nk. institutionaalisen vuorovaikutuksen käsittein ja keinoin. Tämä näkökulma muistuttaa myös siitä, että vuorovaikutus tyypillisesti jäsentyy useiden ristiriitaisten pyrkimysten ja tavoitteiden risteyksessä, ja yhteistoiminnan onnistuminen on aikaansaannos, ei itsestäänselvyys. Ohjaustaito todentuu viime kädessä vuorovaikutustilanteissa.

Ohjausta jäsennetään laaja-alaisen ohjauksen mallin pohjalta. Ohjaus ymmärretään yhteistoimintana, jossa tietoisin ja systemaattisin tavoin rakennetaan ja edistetään ohjattavalle merkityksellisiä oppimis- ja työprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus ja osallisuustaju vahvistuvat.

Toivottua muutosta jäsennetään toimijuuden muutoksena. Useat ohjausteoriat ja mallinnukset jäsentävät ohjausta toimijuuden muutoksen mahdollistajana. Toimijuuden käsite on väljä ja tunnistaa yksilöllistä vaihtelua. Toimijuuden muutos voi näkyä tietämisen, taitamisen, asennoitumisen, osallisuuden, vaikuttamisen tai identiteetin muutoksina ja eri yhteisöissä ja yksilöillä se muovautuu eri tavoin.

Metodisesti tutkimus toteutetaan design-tutkimuksen sekä nk. formatiivisen intervention hengessä yhteiskehittelynä.