Vuotamma Äijiäpäiviä -kalendari
Suvikarjalan paginakurssalla on luajittu kaikkien Äijiäpäiviä vuottajien da karjalan kielestä kiinnostunuzien lugiettavaksi Vuotamma Äijiäpäiviä -kalendari, kumbazessa jogahizen päivän kohalda löydyy Äijähpäiväh libo keviäh liittyjä sana da sanah liittyjä teksta. Julguamma kalendarikirjutuksie joga päiviä kogo kevätkuun aijan kuun loppuh, Äijähpäiväh suaten elvytysprojektan blogassa da Karjalan kieli eläy -sivulla Facebookassa.
Paginakurssan opastujat ollah kirjutettu kevätkuun jogahizen päivän kohalla pienen, sen päivän sanah liittyjän kirjutuksen, ezimerkiksi vuoropaginan, sellityksen libo syömisreseptan, libo ečitty sanoih liittyjie sananpolviloi. Kalendarissa on suurehpyhäh, srašnoih nedälih, Äijähpäiväh dai keviäh liittyjiä uutta da vanhua sanastuo. Kalendarin pohjana on käytetty kurssan opastajan Katerina Paalamon luajittuo Äijähpäiväh liittyjiä sanastuo: linkka sanastoh.
Opastujat ollah annettu kalendarilla nimen Vuotamma Äijiäpäiviä.
Nedälin 9 (1.–3.3.2024) kirjutukset: Katerina Paalamo (Opastaja on kirjuttan vajuan nedälin, kevätkuun allun kolmen enzimäzen päivän kirjutukset.)
Nedälin 10 (4.–10.3.2024) kirjutukset: Jenni Larinen da Veera Turkki
Nedälin 11 (11.–17.3.2024) kirjutukset: Ira Määränen da Tuisku Räty
Nedälin 12 (18.–24.3.2024) kirjutukset: Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Nedälin 13 (25.–31.3.2024) kirjutukset: Kimmo Juntunen da Svea Kentz
Kielentarkassanda: Katerina Paalamo
1. ikkunane, 1.3.
kevätkuu, ’maaliskuu’
*
Kevätkuu-sana virkkehissä:
Kevätkuu on enzimäne keviän kuuloista.
Kevätkuu tuou keviän.
Tänäpiänä on 1. kevätkuuda.
Siä lämbenöy kevätkuussa.
*
Kirjuttan: Katerina Paalamo
2. ikkunane, 2.3.
pyhä s. ’paasto; ehtoollinen’, a. ’pyhä’
suuripyhä ’suuri paasto, pääsiäispaasto’
*
Pyhä on juuri nyt aijankohtane sana: rissittyzet eletäh suurenpyhän aigua. Karjalan kielen sanakirjassa pyhistä sanotah nenga:
“ńeĺĺä pyhöä oli vuuvešša. enzin tulou šuuri pyhä, seittšemen nedäĺie. šiidä pedrum pyhä, še on ńeĺĺöä nedäĺie. šiidä tulou spoassum pyhä, še on kahta nedäĺie. šiidä roštuom pyhä tulou kuutta nedäĺie.” Rukajärvi
*
Tässä pyhä-sanan merkičyksistä da käyttyö:
s. ’paasto’; mon. ‘ehtoollinen’
Nyt on seiččemen nedälie pyhiä. – Nyt on seitsemän viikkoa paastoa.
käyvä pyhillä – käydä ehtoollisella
a. ‘pyhä’
Pyhä Hengi – Pyhä Henki
Pyhä Sroičča, Pyhä Kolminazus – Pyhä Kolminaisuus
Pyhä Miikkula – Pyhä Nikolaos
pyhät kirjutukset – pyhät kirjoitukset
Kirjuttan: Katerina Paalamo
3. ikkunane, 3.3.
jiäpuras, jiäpuikko ‘jääpuikko’
Keviällä räystähissä voibi nähä jiäpurahie. Kevätkuussa siä lämbenöy da lumet ruvetah jo sulamah katoksilda. Konza vezi rubieu tippumah räystähistä alah, se jiädyygi purahiksi. Täydynöy vettä alalleh jiäpurahien agjah suaten, ne kazvetah piduhutta. Toičči voibi nähä ylen pitkiegi jiäpurahie.
*
Vuoropagina jiäpurahasta:
– Mamma, mie tahon tuan pitän jiäpurahan!
– No, vuota, annan sen siula.
– Oi, mamma, passibo!
– A voi voi, jiäpurahie ei pie syyvä!
– A mintäh?
– Jiäpurahien jiä on ligane. Sie voit suaha vačan kibieksi jiäpurahan syönnästä.
– Mamma, kačo, tämä jiäpuras ei ole ligane.
– On se, hos myö emmä niä jiässä olijua ligua. Usso vain, midä mamma sanou.
– Mamma…
*
Kirjuttan: Katerina Paalamo
4. ikkunane, 4.3.
äijänpäiväntipane ‘pääsiäistipu’
tipane ‘tipu’
*
Vuoropagina:
– Mi ollou tua iäni? Kuuletgo sie?
– Harakkago hačattau?
– Ei tua voi olla harakka.
– Onnakko čirkkune laulau.
– Ei, tua ei ole čirkkune.
– Kačo! Se on äijänpäiväntipane.
– No muga on! Tipane piipettäy.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki.
5. ikkunane, 5.3.
kuličča ‘kulitsa’
*
Kuličča on perindehelline Äijänpäivän magie syömine. Se on droždeitaiginasta luajittu pyörie da ylehes korgie bulkka. Internetasta löyvät monenluaduzie reseptoi, kumbazien mugah voit luadie kuličan omah Äijänpäivän syöndästolah. Tariče kuličča pashan kera.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki
6. ikkunane, 6.3.
ristie silmät ‘tehdä ristinmerkki’
*
Karjalazet monda kerdua päivässä molitah ristimällä silmät. Silmie ristiessä oigien kiän peigalo, ezisormi da keskisormi liitetäh yhteh da nimetöin da čagari painetah kämmendä vas. Sormilla kossetah oččua, rindua, oigieda olgapiädä da hurua olgapiädä. Sen jälgeh kumarretah kebiesti.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki
Kuva: Suistamon kirikkö. Karjalan Liiton kokoelma, Muzeivirrasto
7. ikkunane, 7.3.
mämmi ‘mämmi’
*
Vuoropagina:
– Suvaičetgo sie mämmie?
– Ylen suvaičen, mie aivin syön sidä Äijänäpäivänä.
– Kuinba sie mämmie vielä Äijänäpäivänägi syöt?
– A, mintäh en söis?
– Ka, etgö sie tiijä, jotta mämmi on perindehelline pyhähine syömine. Sidä on hyvä syyvä suurenpyhän aigah sentäh, kun se on kazvossyömine.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki
Kuva: Aarne Pietinen Oy 1930-1933, Muzeivirrasto
8. ikkunane, 8.3.
čomennus ’koriste’
*
Äijänäpiänä voibi luadie čomennuksie lapsien kera. Tässä on ohjeh heinäpiän luajindah.
Heinäpiä
Tarvikkehet:
- Raiheinän, ozran libo vehnän siemenie
- Sukkahouzut
- Pilajauhuo
- Irdosilmät
- Liimua
- Jogurttabankka
- Tuššit
Ohjeh:
- Pane siemenie sukkahouzuloin lahkehen pohjah.
- Liziä piällä pilajauhuo.
- Luaji miäččy, solmi da leikkua ylimiäräne palane sukkahouzuloista iäreh.
- Pane miäččy jogurttabankan piällä.
- Liimua silmät.
- Piirrä nenä da suu (kun tahtonet).
- Kastele joga päiviä.
- Leikkua tukat oman mielen mugah.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki
9. ikkunane, 9.3.
vihanda ‘vihreä’
*
Keviällä päivät pitetäh da luondo muuttuu vihannaksi. Enzimäzet pikkarazet vihannat lehet puhetah da kukat noussah muasta.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki
10. ikkunane, 10.3.
molie ’rukoilla’
*
Joga päiviä on hyvä molie, a ennen kaikkie suurenpyhän aigah. Silmien rissindä jo on hyvä malittu. Koissa ylehes molitah obrazačupun, suurenčupun, iessä. Kirikössä ristikanzat molitah yhessä.
Kirjutettih Jenni Larinen da Veera Turkki
11. ikkunane, 11.3.
šokoluadajäiččä ‘suklaamuna’
*
Vuoropagina:
– Syötgö sie šokoluadajäiččie?
– Ka, mie syön šokoluadajäičcie, sentäh kuin mie ylen suvaičen niidä. A sie, syötgö sie šokoluadajäiččie?
– Ka, en ylen suvaiče šokoluadajäiččie, moizie, kumbazet on luajittu maidošokoluadasta, da mie en voi syyvä maidošokoluadua. Syötgö sie šokoluadajäičcie, kumbazissa on bobone sydämessä?
– Ka, mie ylen suvaičen šokoluadajäiččie, kumbazissa on bobone sydämessä. Voitgo sie syyvä muzavasta šokoluadasta luajittuloi šokoluadajäiččie?
– No, muzava šokoluada on miusta ylen hyvä, da siidä ei tule vačča kibieksi.
Kirjutettih Ira Määränen da Tuisku Räty
Kuva: Pexels
12. ikkunane, 12.3.
kazvossyömine ‘kasvisruoka’
*
Äijänpäivän iellä karjalazet ei rakkahalla syyvä lihua. Kazvossyömine on piäazielline syömine pyhittämizen aigah. Sienet ollah iellehgi ylen tärgie oza pyhittämistä. Sienet kerätäh jo kezällä da sygyzyllä taldeh.
Suolasienet
1 luukka
siemenvoida
pippurie
2–3 dl suolasienie
Pilkotah luukka da sienet. Lizätäh siemenvoida da pippurie. Pannah jiäškuappah yöstä piäličči.
”Ken sienen syöy, se i mavon syöy.” (sp.) Suistamo
Kirjutettih Ira Määränen da Tuisku Räty
Kuva: Pixabay
13. ikkunane, 13.3.
päivänvalgie ‘auringon-, päivänvalo’
valgie ‘valo, valoisa, valkoinen, vaalea’
*
Kevätkuussa päivät pitetäh da päivänvalgien miärä lizenöy.
Konza mänemmä lähemmäksi kevättä, päivät ollah valgiet da siä lämbenöy.
*
Kevätpäiväntazaus on 20. tädä kuuda, da se tarkottau, jotta päivä da yö ollah yhenpiduhuot.
Kuva: Pexels
14. ikkunane, 14.3.
äijänpäivänjänöne ‘pääsiäispupu’
jänöne ‘pupu’
*
Kirjutettu kuvan mugah:
Jänöne on pieni da valgie. Jänöne maguau äijänpäivänjäiččien piällä, da tipane istuu jänözen piällä.
Kirjutettih Ira Määränen da Tuisku Räty
Kuva: Pexels
15. ikkunane, 15.3.
pyhittiä ‘paastota’
*
Ket pyhitetäh, konza, mistä da mintäh?
Pyhittiä-sana Karjalan kielen sanakirjassa:
”Meilä pyhitettih šuuret pyhät, roštuom pyhät, spoassum pyhät.” Uhtua
”Seittševuodiziem pidäy jo pyhittiä.” Salmi
”Kymmenen vuvvem mendyy lapset pyhitetäh.” Säämäjärvi
”Mie pyhitän maijošta.” Tver
”Minä pyhitin, en syönnyh argee pyhäs.” Tulemajärvi
”Igäzen spoaseńńan (autuuden) sai, ijän kaiken häi pyhitti.” Suojärvi
*
Vuoropagina suvikarjalaksi:
– Pyhitätgö sie Äijänpäivän aigah?
– Muga, mie pyhitän. Nygöin mie en ylen tiukkah pyhitä, sentäh kuin miula on ylen äijä piduo samah aigah. A sie, pyhitätgö sie Äijänpäivän aigah?
– Ka, mie en pyhitä Äijänpäivän aigah. Midä sie et syö, konza sie pyhität?
– Kuottelen aivin ottua kazvossyömizie: en juo maiduo, en syö lihua da jäiččie, a mettä panen čuajuh.
– Konza sie et pyhitä da miksi et?
– Konza mie mänen gostih, sielä taritah aivin mageida syömizie.
Kirjutettih Ira Määränen da Tuisku Räty
Kuva: Pexels
16. ikkunane, 16.3.
pajunlammas, lambahane ‘pajunkissa’
*
Pajunlambahat kazvetah pajussa. Keviällä, konza paju kukkiu, sih kazvetah pehmiet, valgiet da karvazet lambahat. Pajunoksie kerätäh kodih, da kun oksat pannah vedeh, pajunlambahat kukitah.
Kirjutettih Ira Määränen da Tuisku Räty
Kuva: Pexels
17. ikkunane, 17.3.
obraza, ikona ‘ikoni’
*
Ikona on ikkuna loputtomah aigah. Suuressa čupussa, obrazačupussa, molitah ikonan da tuohuksen iessä. Jumalua da kaikkie pyhie molimma ikonan iessä joga päiviä da Äijänpäivän aigah vielä enämmän. Ikonassa on aivin kuva Neičyt Mariasta, Iisus-lapsesta libo pyhistä.
Kirjutettih Ira Määränen da Tuisku Räty
Kuva: Pixabay
18. ikkunane, 18.3.
raiheinä ‘rairuoho’
*
Vuoropagina:
– Kuinba raiheinä liittyy Äijähpäiväh? Se kuvuau uutta elosta, kumbane nouzou siemenistä näbieh.
– Konza pidäy siemenet kylviä? Mi on näbieh? Kaksi nedälie ennen Äijiäpäiviä pidäy kylviä da muistua valella.
– Ongo raiheinä ainavo čomennus vai luajitahgo čomennuksie enämbi?
– Muga, jäiččie, tipazie da jänözie voibi luadie čomennuksiksi raiheinien rinnalla. Ne ollah perindehen mugazie, ga muudagi voibi luadie.
Kirjutettih Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Kuva: Pixabay
19. ikkunane, 19.3.
keldane ‘keltainen’
*
Keldane – Äijänpäivän väri
Keldane simvoloiččou kevättä, da sih liittyy päiväne, kumbane tanssiu Äijänpäivän huondeksella. Päiväne tanssiu, konza se nouzou avonazella taivahalla. Konza päiväne tanssiu libo hyppiy, läpettäy da särizöy, lubuau se hyviä tuluo kezällä. Midä enämbi on pilvie päiväzen iessä, sidä vilumbi da märrembi tulou kezästä.
Keldazet voijah olla narsissat, tipazet da jäičän keldane – mi vain on hyvä da tuou mieleh keviän tulennan.
Kirjutettih Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Kuva: Pixabay
20. ikkunane, 20.3.
ristihodu, ristahodu ‘ristisaatto’
risti (pohjazet murdehet), rista (Raja-Karjalan suvikarjalan murdehissa)
*
Ylen tärgie da vanha perinneh on ristihodu. Äijänpäivän ristihovussa kävelläh keskiyöllä kiriköstä ymbäri vastapäiväh. Kulgovehen ezipuolessa kulgietah risti da pappi. Papin jällessä kirikkörahvas lauletah da ruguollah. Äijänpäivänyön ristihodu kuvuau miiruo tuojien naizien matkua Hristosan kalmalla.
Lähe: ortodoksi.net /ristisaatto
Kirjutettih Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Kuva: Finna. Museovirasto, Karjalan liiton kokoelma. Suistamo, 1934
21. ikkunane, 21.3.
pyhävoi ‘paastonajan ruokaöljy, kasviöljy’
*
Kazviloista luajittu voi. Sidä käytetäh suurenpyhän aigah, sentäh kun argivoida ei silloin käytetä. Tuagieh pyhävoida luajittih iče liinasta libo muista siemenistä.
Kirjutettih Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Kuva: Pixabay
22. ikkunane, 22.3.
pasha ‘pasha’
*
Pasha – resepta:
Pasha on Äijänpäivän perindehelline magie syömine. Nygöin tuagieh luajitah kebiembie syömizie kuin alla olijan reseptan mugane pasha on.
100 g voida
1 dl zuaharie
500 g rahkua
2 dl kuohusliuhkua
1 jäiččä
puolen limonan mehu
2 čl vanil’l’azuaharie
0,5 dl mindalirouhehta
(0,5 dl izumua libo korinttua)
- Pieksä voi da zuahari vuaheksi.
- Liziä rahka, vuaheksi pieksetty sliuhka, jäiččä, limonamehu, vanil’l’azuahari, mindalirouheh da tahtonet, izumatgi.
- Kua pasha kangahalla vuoritettuh pashaformah, siittah libo koufifil’trah.
- Pane alla astie, kumbazeh neste voi valuo.
- Pane pasha jiäškuappah luadiudumah.
- Kumua toizena päivänä pasha torielkalla da čomenna fruktoilla, marjoilla da sliuhkavuahella.
Karjalaksi: Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Lähe da kuva: Marttaliitto
23. ikkunane, 23.3.
virbovičča ‘virpovitsa’
*
Vuoropagina:
– Ket luajittih ennen virboviččoi? Lapset luajittih virboviččoi, da suovattana kirikössä vičat siunattih.
– Ga mintäh? Niillä virvotettih kaikenmoista hyviä ristikanzoilla, da vičat ollah muistona Hristosan pal’manlehvätervehyksestä, konza hiän račasti oslalla Jerusalimah.
Lähe: Karjalan Liitto
Kirjutettih Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Kuva: Finna. Maria tai Antti Jokipii. 1990-1999.
24. ikkunane, 24.3.
Virbopyhäpäivä ‘palmusunnuntai’
virvottua ‘virpoa’
*
Virbopyhänpäivän huondeksella perehen muamo virvotti lapset da žiivatat. Tuatto sen sijah virvotti hebozet, da lapset virvotettih ristikanzat palkkua vastah. Virboluguloi on monie, da ne kaikki ollah vesselie. Palkka käydih vasta nedälin perästä Äijänpäivän huondeksella. Vičan sai pidiä virvottamizen jälgeh, da se pandih koissa ikonan tuaksi.
Hyvä on muistua, jotta noijat ei liitytä karjalazeh perindeheh nikonza. Ne kuulutah päivänlaskusuomelazeh perindeheh.
Lähe: Karjalan Liitto
Kirjutettih Pirita I. Hipp-Koskenoja da Kati Häkkinen
Kuva: Finna. Ilmari Karvonen, 1962.
25. ikkunane, 25.3.
srašnoi nedäli ’piinaviikko, suuri viikko’
*
Vuoropagina:
Lyyti: Terveh!
Juulia: Terveh!
Lyyti: Tänäpiänä algau suuri nedäli.
Juulia: Muga, srašnoi nedäli algau.
Lyyti: Huomena mie luajin rahkapiiruan. Miula on ylen hyvä resepta.
Juulia: Äijänäpiänä stola on magieda syömistä täyzi, rahkapiiruan miegi luajin.
Lizäksi mie narsissat ossan da raiheiniä kazvatan.
Lyyti: Äijiäpäiviä myö ylen vuotamma.
Kirjutettih Kimmo Juntunen da Svea Kentz
Kuva: Pixabay
26. ikkunane, 26.3.
rahkapiirua ’rahkapiirakka’
*
Äijänpäivän aigua luajimma rahkapiiruan.
Rahkapiirua (proutivon suurus libo pienet pyöröt)
Piiruan pohja:
8 dl maiduo
1 dl zuaharie
50 g voida
1,5 čl droždeida
1,5 kiluo jauhuo
1 jäiččä
50 g kardamonua
Täyteh:
2 pakkausta rahkua
3 jäiččiä
zuaharie mavun mugah
izumua
Luaji pohja
Lämmitä maido. Liziä droždei maidoh da sevota. Liziä zuahari, voi, jäiččä, suolua da mavusseh.
Sevota jauho vähitellen taiginah. Lopuksi liziä voi da alussa taigina.
Sevota täytehainehet keskenäh.
Luaji taiginasta syväinkokkoloi. Paina stokanalla syväin da liziä täytehtä.
Paissa piirualoi 200 astehessa nenga 20 minuuttua.
Voidele lämbimät piiruat voilla.
Lähe: ”Suuri karjalane piiruakniiga”
Suvikarjalaksi: Kimmo Juntunen da Svea Kentz
Kuva: Pixabay
27. ikkunane, 27.3.
narsissa ’narsissi’
*
Narsissat ollah keldazie kukkie, kumbazie voi keviällä nähä ylen äijän.
Ristikanzat ossetah da kazvatetah niidä Äijänpäivän aigah enämbi kuin muida kukkie.
Narsissat kuvatah uuven eloksen synnyndiä, da sentäh ne pädietäh hyvin keviän aigah. Silloin rubieu kai luonnossa kazvamah da kirikössä sanellah uuvelleh synnynnästä.
Sanotah, jotta kukan nimi tulou Narcissukselda, kumbane kaččo omua kuvua veissä muga pitkäh, jotta kuoli da muuttu narsissaksi.
Kirjutettih Kimmo Juntunen da Svea Kentz
Kuva: Svea Kentz
28. ikkunane, 28.3.
Suuri nelläspäivä ’kiirastorstai, suuri torstai’
*
Suurena nellänäpiänä pertit puhassettih. Se oli suurin puhassuspäivä. Ezimerkiksi vanhat da ligazet sovat heitettih iäreh da suorittih uuzih sobih.
Kuva: Pixabay
29. ikkunane, 29.3.
Äijänpäivänpiätinččä ’pitkäperjantai, suuri perjantai’
*
Äijänpäivänpiätinččänä käydih ainos kirikköh. Ylen pitkä oli päivä. Nimidä ei suanun ruadua Äijänpäivänpiätinččänä.
Kuva: Pixabay
30. ikkunane, 30.3.
äijänpäivänjäiččä ’pääsiäismuna’
jäiččä ’(kanan)muna’
*
Äijänpäivänsuovattana jäičät keitettih luukan kera. Jäičistä tulou keldazet libo ruskiet luukan värin mugah. Ruskiet ollah ylen čomat. Jäiččie annettih virvottajilla palkaksi Äijänäpäivänä.
Kuva: Pixabay
31. ikkunane, 31.3.
Äijäpäivä ’pääsiäinen’
*
Hyviä Äijiäpäiviä!
*
Vuoropagina:
Tanja: Hyviä Äijiäpäiviä!
Maria: Hyviä Äijänpäivän pruazniekkua!
Tanja: Tässä on siula jäiččä, kumbane on jiänyn nedäliksi vellaksi.
Maria: Näitgö harakkua Äijänpäivän huondeksella?
Tanja: En nähnyn. A tulou hyvä vuozi, näin kuin päiväne kizai huondeksella.
Maria: Muga, tulou.
*
Äijänäpiänä kirikössä toine toista tervehittih äijänpäiväntervehyksellä:
Il’l’a: Hristos nouzi kuolluzista!
Puavila: Toven nouzi!
Kirjutettih Kimmo Juntunen da Svea Kentz
Suistamolla sanottih Äijänpäivän huondeksella nenga:
”Päivä kižoau, tuloo ilone vuozi.”
Kuva: Pixabay