Roštuonšanašto (vienankarjala–suomi)
Šanaštoruavon luatin: Olga Karlova
Karjalan kielen elvytäntä
Päivännoušu-Šuomen yliopisto, 2025
*
Täh šanaštoh on kerätty roštuonaijan šanua: on vanhua perintehellistä šanua (čilli, roštuonpyhä, vaštuantapäivä) tai uuvvempua jälkiaikua kehitettyö šanua, kumpaista on jo kuitenkis hyvä kotva pyöritelty kielenopaššukšešša tai kieliyhtehisöššä (roštuonukko, priänikkätalo, roštuoni). Erähät šanat ollah juuri tätä šanaštuo varoin luajitut, esim. roštuonpörhä ‘joulukranssi’ tahi roštuollini ‘jouluinen’. Šanaluvettelon lopušša on eräš linkki roštuontiemasih kirjutukših ta roštuonlaululoih karjalakši.
*
Roštuo, Roštuon pruasniekka – joulu
Hyvyä Roštuota! Hyvyä Roštuon pruasniekkua! – Hyvää joulua!
Hyvyä Roštuota ta ošakašta Uutta vuotta! – Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
roštuonaika – jouluaika
roštuonpruasniekka – joulujuhla
Kaikin lähettih roštuonpruasniekkah. – Kaikki lähtivät joulujuhlaan.
roštuollini – jouluinen
roštuollini tunnelma – jouluinen tunnelma
roštuon vuotanta-aika – joulun odotus
Roštuon vaštuantapäivä, Roštuota vaššen – jouluaatto
*
Karjalan kieleššä pruasniekkojen nimet tavan mukah kirjutetah šuurella alkukirjaimella, varšinki tervehykšissä ta korttien tekstilöissä. Ka šilloin kun tekstissä muiten vain mainitah minih pruasniekka, šuuren alkukirjaimen käyttö ei ole välttämätöin:
Hyvyä Roštuota! – Hyvää joulua!
Niän perehtä roštuona. – Tapaan perheeni jouluna.
*
Roštuollisih šanoih rikeneh liittyy alkušana roštuon-, kumpani on genetiivin muotoni. Yhistämällä šana toiseh šuau kieleh uutta šanua, esim. roštuonaika, roštuonkeksa, roštuonukko, roštuonkyly. Vrt. šuomen yhyššanoissa miäriteh on nominatiivissa: jouluaika, joulukakku, joulupukki, joulusauna.
*
adventti (adventin, adventtie) – adventti
adventtipyhäpäivä – adventtisunnuntai
amarillissa (amarillissan, amarillissua) – amarylis
anheli – enkeli
čilata (čilajan, čilajau, čilatah) – helistä, kilistä
čilli (čillin, čillie), čillini (čillisen, čillistä) – kulkunen
Čilli čilajau. – Kulkunen kilisee.
čillin čallin – kulkusen tai kellon kilinästä
čomennuš (čomennukšen, čomennušta), šomennuš – koriste
čomentua (čomennan, čomentau, čomennetah), šomentua – koristaa
Čomentakka koti! – Koristellaan koti!
čuna – kelkka
čurnie (čurnin, čurniu, čurnitah) – laskea mäkeä
fonari (fonarin, fonarie), venari (venarin, venarie) – lyhty
Pihafonarin piällä on kašvan valkie lumilakki. – Ulkolyhdyn päälle on kasvanut valkoinen lumilakki.
glögi (glögin, glögie) – glögi
haltie (haltien, haltieta), tonttu (tontun, tonttuo) – tonttu
Roštuonhaltiet hiivotah. – Joulutontut hiipivät.
hiasintti (hiasintin, hiasinttie) – hyasintti
hiihtyä (hiihän, hiihtäy, hiihetäh) – hiihtää
hil’l’asuš (hil’l’asuon, hil’l’asutta) – hiljaisuus
Iisussa (Iisussan, Iisussua) – Jeesus
korisseh (koristehen, korissehta) – koriste
korissuš (korissukšen, korissušta) – koristus
koristua (korissan, koristau, korissetah) – koristaa
kyly (kylyn, kylyö) – sauna
Roštuonkylyššä kylvemmä vaššalla. – Joulusaunassa vastomme.
luatie (luajin, luatiu, luajitah) – tehdä, laatia
lukie (luven, lukou, luvetah) kirjua – lukea kirjoja
Luajimma roštuonkortit iče. – Teemme joulukortit itse.
lyyheh (lyyhtehen, lyyhehtä) – lyhde
olki (olen, olkie) – olki
olki(kosa)pokko, olkipukki – olkipukki
omahini (omahisen, omahista) – läheinen
Vietämmä mukavie yhtehisie kotvasie omahisien kera. – Vietetään mukavia yhteisiä hetkiä läheisten kanssa.
paketti (paketin, pakettie) – paketti
palua (palan, palau, paletah) – palaa
Roštuonkuuši palau. – Joulukuusi palaa.
pehmie (pehmien, pehmietä) – pehmeä
pereh (perehen, perehtä) – perhe
poro (poron, poruo) – poro
potarkka (potarkan, potarkkua), lahja (lahjan, lahjua) – lahja
potarkkapaperi – lahjapaperi
pruasniekka – juhla
pruasniekkastola – juhlapöytä
pruasnuija (pruasnuičen, pruasnuiččou, pruasnuijah) – juhlia
rauha – rauha
reki (rejen, rekie) – reki
roštuoni (roštuosen, roštuoista) – pikkujoulu Vrt. sk raštavane, lk rastavaine
Piemmä roštuoista ruatotovarissojen keralla. – Vietetään pikkujoulua työkaverien kanssa.
roštuonjevanheli (roštuonjevanhelin, roštuonjevanhelie) – jouluevankeliumi
Ken lukou roštuonjevanhelie? – Kuka lukee jouluevankeliumia?
roštuonkaktussa (roštuonkaktussan, roštuonkaktussua) – joulukaktus
roštuonkalenteri – joulukalenteri
On vesselä avual’l’a roštuonkalenterin ikkunaisie. – On hauskaa availla joulukalenterin luukkuja.
roštuonkirikkö – joulukirkko
roštuonkortti – joulukortti
roštuonkukka – joulukukka
roštuonkuuši – joulukuuši
Meilä on kakši roštuonkuušta, pirttikuuši ta pihakuuši. – Meillä on kaksi joulukuusta, toinen sisällä ja toinen ulkona.
roštuonlaulu – joululaulu
roštuonoššokšet – jouluostokset
roštuonpyhä – joulupaasto
roštuonpörhä – joulukranssi
Ovešša on vorssa roštuonpörhä. – Ovessa on korea joulukranssi.
roštuonrauhan julkišanomini – joulurauhan julistus
roštuontähti – joulutähti
roštuonukko – joulupukki
roštuonvalot, roštuontulet – jouluvalot
Roštuontulet paletah. – Jouluvalot palavat.
ruškie – punainen
skuatteri (skuatterin, skuatterie) – pöytäliina
stolakisa, stolapeli – lautapeli
šukka – sukka
šyväin (šytämen, šyväintä) – sydän
tikuttua (tikutan, tikuttau, tikutetah) – neuloa
t’ulppani (t’ulppanin, t’ulppanie) – tulppaani
talvikuu – joulukuu
tarita (taričen, tariččou, taritah) – tarjota
tuohuš, kyntteli, kynttylä – kynttilä
työntyä (työnnän, työntäy) – lähettää
Työnnämmä roštuonkortit tällä netälillä. – Lähetämme joulukortit tällä viikolla.
tähti (tähen, tähtie) – tähti
vesselyš (vesselyön, vesselyttä) – hauskuus
pruasniekan vesselyöt – juhlan hauskuudet
virittyä (viritän, virittäy, viritetäh) – sytyttää
Viritän roštuontuohukšet. – Sytytän joulukynttilät.
vorssa (vorssan, vorssua) – hieno, korea
vuottua (vuotan, vuottau, vuotetah) – odottaa
värčči (värčin, värččie) – säkki
Roštuonukon reješšä on potarkkavärčči. – Joulupukin reessä on lahjasäkki.
yhtehini kotvani – yhteinen hetki
Erähät roštuonšyömiset
fiinikka (fiinikan, fiinikkua) – taateli
fiinikkakeksa – taatelikakku
is’uma (is’uman, is’umua), rušina, mesimarja – rusina
kalitta (kalitan, kalittua) – karjalanpiirakka Vrt. sk (näppi)piirua, lk šipainiekku
kanfietta (kanfietan, kanfiettua), konvehti (konvehin, konvehtie) – konvehti
karamelli (karamellin, karamellie) – karamelli
kardamoni – kardemumma
kaššin (kaštimen, kaššinta) – kastike
keksa (keksan, keksua) – kuivakakku
koričča (koričan, koriččua) – kaneli
lanttupaissoš, lanttulouta – lanttulaatikko
lipiekala, tuhkakala – lipeäkala
louta (louvan, loutua) – laatikko
makšapaissoš, makšalouta – maksalaatikko
mavuššeh (mavuštehen, mavuššehta) – mauste
mindali (mindalin, mindalie) – manteli
morkouhkapaissoš, porkkanalouta – porkkanalaatikko
n’amu (n’amun, n’amuo) – karkki, makeinen
neilikkä (neilikän, neilikkyä) – neilikka
niepšiempäini (niepšiempäisen, niepšiempäistä) – herkku
orieha (oriehan, oriehua), pähkinä (pähkinän, pähkinyä) – pähkinä
paissoš (paissokšen, paissošta) – paistos; laatikko
potakkapaissoš, potakkalouta – perunalaatikko
priänikkätalo – piparkakkutalo
rasi (rasin, rasie), raseikka (raseikan, raseikkua) – rasia
riissuhuttu (riissuhutun, riissuhuttuo) – riisipuuro
rosolli (rosollin, rosollie), vinegretti (vinegretin, vinegrettie) – rosolli
roštuonatrivo (roštuonatrivon, roštuonatrivuo) – jouluateria
roštuonkeksa – joulukakku
roštuonkinkku (roštuonkinkun, roštuonkinkkuo) – joulukinkku
roštuonpriänikkä (roštuonpriänikän, roštuonpriänikkyä), priänikkäini (priänikkäisen, priänikkäistä) – joulupiparkakku, pipari
roštuonšyömini (roštuonšyömisen, roštuonšyömistä) – jouluruoka
roštuontorttu (roštuontortun, roštuontorttuo) – joulutorttu
roštuontuu(h)hu – joulutuoksu
selti (sellin, seltie)– silli
sliiva (sliivan, sliivua), luumu (luumun, luumuo) – luumu
sliivakiisseli – luumukiisseli
šienisalatti (šienisalatin, šienisalattie) – sienisalatti
šokoladi (šokoladin, šokoladie), niise šokolati – suklaa
soussi (soussin, soussie) – soosi, kastike
šuolakala (šuolakalan, šuolakalua) – suolattu kala; myös kraavattu kala
šuolalohi (šuolalohen, šuolalohta) – graavilohi
šuolašieni (šuolašienen, šuolašientä) – suolasieni
*
Vieristä (Vierissän, Vieristyä) – loppiainen
vierissänkeški (vierissänkešen, vierissänkeškie) – joulun ja loppiaisen välinen aika
smuutta, huuhelniekka, huhl’akka – “kummittelija”, nuutti(pukki)
špouvata (špouvuan, špouvuau) – povata, ennustaa
