En ole yksin, meitä on äijä! Karjalan elvyttäjien matku Karjalan Sivistysseuran 120-vuodispruazniekkah
Kogo sulakuun toine nedälinloppu pruaznuidih 120-vuodehista Karjalan Sivissysseurua. Päivännouzu-Suomen yliopisto da Karjalan Sivissysseura ollah ruattu yhessä jo monie vuozie. Yhtehine ruado on ollun ravie da tehokas, da sen tuloksina on ezimerkiksi jullattu karjalankielizie sanastoloi da ezittehie segö pruaznuidu karjalan kielen nedälie. Lizäksi yliopisson spetsialistat ollah tarkissettu Karjalan Sivissysseuran kautti jullattuloi kniigoi da kiännöksie. Olemma rakkahalla ottan ozua kuin sebran synnyndäpäivän, mugai tuan yhtehisruavon pruaznuičendah. Karjalan opassusainehesta pruazniekkavuuven piäpidoh, kumbane piettih sebran vuozikerähmön yhtevyössä, lähtiettih Olga Karlova, Elena Rapa da Niko Tynnyrinen.
Tässä tekstassa hyö kerrotah heijän pruazniekkakogemuksesta. Tekstan on kirjuttan yhtehizien paginoin pohjalda Niko. Elena on kiändän erähät vuitit suvikarjalaksi, da Olga on lizännyn omua kogemusta da tunduo vienankarjalaksi.
*
Ezmäine pruazniekkupäivy oli piätteniččy. Matkaimmo Helsingih samas junas, susieduvagonois. Nikon da Jelenanke yhtes vagonas istui yliopiston opastui da aktiivine paginpertiläine Miikku Häkki, kuduanke hyö paistih karjalakse matkan kai läs viitty čuassuu. Vägie pitkäle matkale andoi eräs samas vagonas istui, kogo joukole tundematoi ristikanzu, kudai passiboičči meidy karjalan käytändäs da kerdoi, gu hänen buat’koi pagizi karjalakse. Toizel puolel junan koridorua istui joukkoveh ei tulluh paginoile meijänke, ga kuulimmo, gu hyö paistih Suomen kodoperäzii kielii da mainittih ezimerkikse Yle uudizet karjalakse – onnuako meijän taratandu viritti heijän paginoi?
Helsingis ravei karjalaine pagin jatkui ezmäi Helsingin linnan vastahotol da myöhembä karjalankielizes paginpertis da diskos. Suurpaginpertikse kučuttu vastavundu hyvin vastai omassah nimie, sendäh gu sih oli kerävynnyh poikkevuksellizen suuri miäry karjalan pagizijua da opastujua. Paginperti sežo juohatti oigien eloksen vastavundoin tärgevyös: paginpertis voit vastavuo kui armahien dovarišoin, mugai uuzien tuttavien kel. Emmo ni čotainnuh, äijängo kerdua myö sanoimmo libo meile ehtän aigua sanottih, gu on ylen hyvä suaja nimele rožat. Äijien ristikanzoinke olemmo vaigu kirjutelluh sähköpoštači libo vastavunnuh Teamsači, ga nygöi tilandeh oli jo toine.
Olga kerdou paginpertis da karjalankielizes diskotiekas nenga:
”Šuurpakinapirtti oli tovemmaštah šuuri ta meilä kielen kera ruatajilla šiitä tuli koko pruasniekallini kotva, kun karjalakši paistih kaikin omah kielenmalttoh kaččomatta. Ken kuin maltto, niin pakasiki tahtomatta vaihtua mihnih ičellä ”kepiempäh” kieleh. A paistavat tiemat oltih moisetki, kumpasista oltais paistu ei vain karjalaisissa pitoloissa, a muiten hoš missä tovarissapiirissä. Mitä oli himottan kertuo šiih palah, še ni otettih pakinakši. Miän stolašša oli kotvasen paistu omista tutkimušruatoloista pal’l’ahalla karjalan kielellä. Yhtä lyštie oli kuulla ta nähä še imehnisien tahto ilmottua iččie, omie mielipitehie ta tuntoja juuri karjalakši.
Diskotiekašša šoitettih vain karjalankielistä musiikkie, ta šekö ei panis pläššimäh piällä čuassun pituvuista settie! Še oli yhtä huimua mänyö keštäjä ta kaikista stressilöistä piäštäjä tanššikotva. Yhteh palah huomaččauvuin, jotta kaikin yheššä lauletahki. Yhtehkuuluvuon tunto oli korkiella. Moiset tapahtumat ollah ylen tärkiet, ne tuuvvah eri ristikanšat yhteh kokemah kullanarvoista tuntuo: En ole yksin, meitä on äijä.”
Piäpido piettih suovattana Valgiessa zualassa (Valkoinen Sali). Pivon avai Karjalan Sivissysseuran paginanvedäjän Seija Jalaginan tärgie pruazniekkapagina, kumbazessa hiän pagizi karjalazien da karjalankielizien histourieda segö roulie yhtehiskunnassa. Paginan jälgeh sebra palkičči karjalazen kulttuuran da karjalan kielen roulie da azemua kehittänyzie ristikanzoi andamalla aznivomerkkie da nimittämällä sebran halličukseh kunnivo-ozanottajua. Karjalan kielen opassusainehesta aznivomerkin suadih tänä vuodena Niko da Jelena. Nikon perusteluloissa mainittih ezimerkiksi ruado elvytysprojektan koordinuattorana, karjalan kielen spetsialistajoukossa da karjalan kielen komissiessa segö karjalan elvytysprogramman kirjutanda. Jelenan kohalla korossettih suvikarjalan opassandua da elvytändiä segö kiännös- da kieliruadoloi. Mollembien kohalla mainittih lizäksi käytännön kieliruavon merkičys, sentäh kun perusteluloissa mainittih vielä karjalankielizie paginaperttilöi segö Nikon da Jelenan Miikun kera luajittuo karjalankielistä podkastua. Nikon da Jelenan lizäksi aznivomerkit suadih Tuomo Kondie Päivännouzu-Suomen yliopissosta segö Senni Timonen, Seppo Kannelsuo, Ilja Solomeštš, Timoi Munne da Miikku Häkki.
Merkilöin juandan jälgeh oli hyvä sebrata čomua da mieldykiinnittäjiä programmua, syvvä magieloi sormisyömizii da paista uuzien da vahnoin dovarišoinke. Hos olemmo harjavunnuh loittoruadoh, muvvostuu uuttu idejua ihan eri tabah, konzu vastavut toizenke rožači. Nengomat vastavundat annetah vägie da juohatetah, gu et rua omassas ruaduo yksin.
Minule matkan kaikis tärgevimii dieloloi oli huomata, mittuine suuri miäry karjalankielisty nuordu oli keräl tapahtumas. Perindöllizesti karjalazien da karjalankielizien sebroin tapahtumih kävväh vahnembat ristikanzat, ga nedälinlopul olet voinnuh vastavuo kui nuorembien, mugai vahnembien ristikanzoinke. Piäpivon loppupuolel erähäh pruazniekkuzualan čuppuh muvvostui spontannoi nuorien paginperti, kuduah oli kerävynnyh läs 20 hengie. Joukos paistih karjalakse kaikenualazii dieloloi da juattih nevvuo sih näh, kui käyttiä enäm karjalua omas elokses da vastavuo toizien karjalankielizienke. Pagizimmo sežo karjalankielizien kiännöksien luajindua, kielikuomažuttu da kielen käytändiä lapsienke. Nämmis kaikis myö yliopistolazet voimmo oppie avvuttua toizil čuril eläjii karjalankielizii nuorii, sendäh gu Jovensuus on jo ylen aktiivine karjalankielizien verkosto. Yliopisto on olluh sen luajindas tärgies roulis, ga vastuajah ei vältämättäh pie juuri yliopistuo – aktivizman rouli on tärgei!
Tahtommo vie sanuo suuret passibozet Karjalan Sivistysseurale meijän ruavon mustandas da tuves vuozien aigua sego hyvitellä roindupäivänke!